Kun mies ei halua..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Piipukka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Piipukka

Jäsen
23.07.2007
33
0
6
Moi!
Olen 33 vuotias uusperheen äiti ja poden vauvakuumetta!
Itselläni on kaksi tyttöä (-95 ja -97) aiemmasta suhteesta ja miehelläni kolme tyttöä (-96, -97 ja -99). Olen aina ajatellut että haluan kolme lasta jos vain luoja suo! Mutta nyt on ongelma että mies ei halua enää. Emme ole olleet kylläkään yhdessä kun vuoden verran, mutta rakastan häntä paljon! Nyt olen itse ihan allapäin asiasta, kun alussa kerroin hänelle että haluan mahdollisesti vielä vauvan jos vain saan eikä hän silloin sitä kiletänyt! Mutta nyt on mieli toinen! Voisiko hänen mieltään muuttaa? En halua ryhtyä salaa hänältä vauvan tekoon, se ei olisi oikein, vaikka hän on sanonut että kun harrastaa seksiä niin aina ottaa sen riskin että voi tulla raskaaksi, näinhän se on, onko mikään ehkäisy keino 100% varma, tuskin!

Ex-miehenin oli väkivaltainen ja käytti alkoholia paljon, mutta tämä nykyinen mieheni ei juo ja on muutenkin todella rauhallinen ja ihana! Siis oikea aarre josta kannattaa pitää kiinni! Mutta, mutta, mitä minun pitäisi tehdä, unohtaa vauva haaveet? Ikääkin jo on kuitenkin noinkin "paljon" että kohta tulee aika vastaan! Kiva jos jaksoitte lukea, ehkä vähän autaakin?! :'(
 
Se on huolissaan mm. taloudellisesta tilanteesta (emme nyt kovin rikkaita ole mutta toimeen tullaan jotta tuskin se meidän taloutta kaataisi, tällä hetkellä ollaan kumpikin töissä, mies on yrittäjä ja itsellänikin on vakituinen työ ) , että äiti sairastuu masennukseen( mulla oli synnytysmasennus toisen tyttöni synnyttyä, mutten silloin saanut lapsen isältä mitään tukea) ja jos tulee vammainen lapsi.

Ja että nämä viisi riittävät, vaikka hänen tyttärensä käy joka toinen viikonloppu( hänellä ja exällään tuo kolmas lapsi oli vahinko, kuulemma ne kaksi ois riittäny, mutta nyt tyttärienä äiti kuitenki odottaa vauvaa uudelle miehelleen)! Että onhan siinä syitä mutta silti..

Jotenkin kaipaan jotain yhteistä ja vauvahan olisi lähtöisin meistä molemmista (tätä en ole hälle sanonut, kun en viitsi aina asiasta vaahdota, hermostuu vielä ) ja haluaisin kokea vauva onnen ihanan miehen kanssa kun se exän kanssa oli mitä oli! Ja muutenkin miten ne ovat ihania ne vauvat vaikka nyt välillä tietty huutavatkin!

Tulen juttuun hyvin hänen tyttäriensä kanssa mutta en tiedä jotenkin tunnen itseni ulkopuoliseksi kun he ovat meillä, tuntuu että meidän pitäisi mennä pois, vaikka mieheni ei ole osoittanut mulle mitään sen kaltaista ei sanoin eikä elein, minä vain kuvittelen, johtuen varmaan menneisyydestäni kun silloin sai pyydellä anteeksi olemassa oloaan!

Minun pitäisi olla tuosta ihanasta miehestä onnellinen mutta tuo asia sumentaa tällä hetkellä onneani! Hän kyllä huomio minua kaikin tavoin on siis todella aarre mieheksi, tekee kotitöitä ja olemme samankaltaisia muutenkin että ei sanomista kyllä ole mistään! Blääh mun kanssani!
 

Yhteistyössä