Kun miehen persoonallisuus peittää omani...

[harmaavarpunen]

No teenpä nyt ihan oman avauksen aiheesta:

Eli ongelma on se, että kaikki naispuoliset kiinnittää huomionsa aina vain mieheeni ja juttelevat tälle. Tämä oikein korostuu alkoholin vaikutuksesta.
Itse istun siinä vieressä ja yritän jotain puhua, mutta minua ei kuulla kun kaikki ovat keskittyneenä siihen parempaan puoliskooni.
Mies on ihan tavallinen, ei mikään erityisen hyvännäköinen tai edes erikoisen kiva.

 

[chromo]

"Mieheni on ihan tavallinen, ei mikään erityisen hyvännäköinen tai edes erikoisen kiva."
Olipa kauniisti sanottu omasta miehestä...

 

[ap]

"Mieheni on ihan tavallinen, ei mikään erityisen hyvännäköinen tai edes erikoisen kiva."
Olipa kauniisti sanottu omasta miehestä...

No voi anteeksi!

 

[chromo]

"Mieheni on ihan tavallinen, ei mikään erityisen hyvännäköinen tai edes erikoisen kiva."
Olipa kauniisti sanottu omasta miehestä...

No voi anteeksi!

No ei kai sitä anteeksi tarvi pyydellä, aloin vain miettimään että onneksi itse ajattelen miehestäni hieman toisella tavalla ja toivottavasti hänkin osaisi kuvailla minua jotenkin muuten kuin noin.

 

[minä]

No teenpä nyt ihan oman avauksen aiheesta:

Eli ongelma on se, että kaikki naispuoliset kiinnittää huomionsa aina vain mieheeni ja juttelevat tälle. Tämä oikein korostuu alkoholin vaikutuksesta.
Itse istun siinä vieressä ja yritän jotain puhua, mutta minua ei kuulla kun kaikki ovat keskittyneenä siihen parempaan puoliskooni.
Mies on ihan tavallinen, ei mikään erityisen hyvännäköinen tai edes erikoisen kiva.

Peesaan, paitsi että mun mies ei juo alkoholia. Ja on kyllä erikoisen kiva, ja ihan kivannäköinenkin. Mutta oon saanut tottua siihen, että mua ei edes huomata kun olen mieheni seurassa Mulle ei puhuta, kaikki näkee vaan sen mun mieheni :/

No, meninhän mä itsekin ihastumaan häneen, että kyllä mä sen ymmärrän. Mutta aikaisemmin mä olin kuitenkin muiden mielestä kiva ja viehättävä ihminen, ja räiskyvä ja näkyvä persoona. Nyt oon seinäkukka. Jos sitäkään.

 

[ap]

"Mieheni on ihan tavallinen, ei mikään erityisen hyvännäköinen tai edes erikoisen kiva."
Olipa kauniisti sanottu omasta miehestä...

No voi anteeksi!

No ei kai sitä anteeksi tarvi pyydellä, aloin vain miettimään että onneksi itse ajattelen miehestäni hieman toisella tavalla ja toivottavasti hänkin osaisi kuvailla minua jotenkin muuten kuin noin.

No kuule, rakastuminen mieheen oli pitkällinen prosessi. Kesti 4 vuotta ennen kuin tajusin.
Ei kaikki mene aina oppikirjojen mukaisesti. :kieh:

*ja tämäkö oli ainoa asia mihin puututtiin*

 

[ap]

No teenpä nyt ihan oman avauksen aiheesta:

Eli ongelma on se, että kaikki naispuoliset kiinnittää huomionsa aina vain mieheeni ja juttelevat tälle. Tämä oikein korostuu alkoholin vaikutuksesta.
Itse istun siinä vieressä ja yritän jotain puhua, mutta minua ei kuulla kun kaikki ovat keskittyneenä siihen parempaan puoliskooni.
Mies on ihan tavallinen, ei mikään erityisen hyvännäköinen tai edes erikoisen kiva.

Peesaan, paitsi että mun mies ei juo alkoholia. Ja on kyllä erikoisen kiva, ja ihan kivannäköinenkin. Mutta oon saanut tottua siihen, että mua ei edes huomata kun olen mieheni seurassa Mulle ei puhuta, kaikki näkee vaan sen mun mieheni :/

No, meninhän mä itsekin ihastumaan häneen, että kyllä mä sen ymmärrän. Mutta aikaisemmin mä olin kuitenkin muiden mielestä kiva ja viehättävä ihminen, ja räiskyvä ja näkyvä persoona. Nyt oon seinäkukka. Jos sitäkään.

Kohtalotoveri!

 

[IhanaValo]

Meistä mies on se sosiaalinen, ja enempi äänessä ja muutenkin "esiintymiskykyisempi" ja vie huomion kun ollaan yhdessä jossain. Välillä ottaa päähän jos olen kuin ilmaa jos yritän jotain sanoa. Yleensä annan niitten hölistä ja tyydyn vaan nyökyttelemään.

 

[hei, tuttu tunne]

Olen itse hyvin karismaattinen persoona, miltei magneettinenkin. Yleensä ihmiset rakastavat tai vihaavat, välimuotoa tuskin on. Mutta mies on itse hyvin sanavalmis, huomion keskipiste ja älykäs. Minä jotenkin jään taustalle, ja valitettavasti saan naisilta negatiivista huomiota..

 

[papukaijan ruokottomat puheet]

Minä ratkaisisin tuon sillä tavoin, että jos olisin jonnekin menossa omien kavereitteni kanssa, en ottaisi miestä mukaan.

 

[minä]

Meistä mies on se sosiaalinen, ja enempi äänessä ja muutenkin "esiintymiskykyisempi" ja vie huomion kun ollaan yhdessä jossain. Välillä ottaa päähän jos olen kuin ilmaa jos yritän jotain sanoa. Yleensä annan niitten hölistä ja tyydyn vaan nyökyttelemään.

No juu, samalla tavalla käy. Se entinen keskustelija on muuttunut hiljaiseksi seuraajaksi, jolle ei kommentoida mitään. Miehelle kyllä sitten "seläntakana" sanotaan, että kylläpä sulla on hiljainen vaimo :headwall:

 

[ap]

Minä ratkaisisin tuon sillä tavoin, että jos olisin jonnekin menossa omien kavereitteni kanssa, en ottaisi miestä mukaan.

Keiden? Ei mulla oo enää kavereitakaan.

 

[Kowalski]

Jos sä et vaan ole niiden naisten mielestä kiinnostava, mutta miehesi on? :/

 

[ap]

Jos sä et vaan ole niiden naisten mielestä kiinnostava, mutta miehesi on? :/

Kaikkien?
Ei mee hyvin.

 

[mie]

Mitä jos hankkisit itsetunnon ja oman kaveripiirin ja vähentäisitte molemmat sitä alkon ottamista. Hankitte vaikka yhteisen harrastuksen. Ja sinä luonteen.

 

[papukaijan ruokottomat puheet]

Minä ratkaisisin tuon sillä tavoin, että jos olisin jonnekin menossa omien kavereitteni kanssa, en ottaisi miestä mukaan.

Keiden? Ei mulla oo enää kavereitakaan.

Voisitko yrittää löytää sellaisia?

 

[ap]

Minä ratkaisisin tuon sillä tavoin, että jos olisin jonnekin menossa omien kavereitteni kanssa, en ottaisi miestä mukaan.

Keiden? Ei mulla oo enää kavereitakaan.

Voisitko yrittää löytää sellaisia?

Koko ajan haku päällä...