Tuli vaan tuollainen mieleen, kun itse olen elänyt elämää tyyliin "tänä päivänä näin ja aina tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan".
Tällä hetkellä tilanne antaa mahdollisuuden rahallisesti matkustaa (kunhan kuitenkin katsoo millaisen matkan ja loman ottaa eli ei nyt kuitenkaan niitä haavematkoja jonnekin etelämeren saarille), mutta olen elänyt aikaa jolloin ei ole ollut joko aikaa tai rahaa matkustaa. on lomailtu sen mukaan mitä tilanne on antanut ja joskus se on ollut vaan oleilua kotona tai sukulaisvierailu.
Tämän kesän ongelma on se että välttämättä tuota aikaa ei oikein ole mitä nyt yhden pitkän viikonlopun voin repäistä irti näistä pakollisista kuvioista.
kun ei päästy minnekään ihmeemmin lomailemaan, elettiin ajatuksella että sitten aikanaan. Ja joskus opiskeluaikaan vähistä rahoista säästin vähän kerrallaan ja saihan sitä säästöönkin kun tinki jostakin muusta. muistan aikanaan kun oli tiukka kesälomabudjetti ja kamera hajosi ennen lomaa niin mm jätin sitten leivän päältä leikkeleet pois. Ei pakko ole makkaraa tai kinkkua syödä, vaikka ruoka on tietysti huono asia säästää noin muuten. mieluummin vaikka vaatteista sitten tai jos joku meikkaa niin onko sitä pakko tehdä tai ainakaan uusia meikkejä ostaa.
Onko tuossa lomailussa se että toiset kun hehkuttaa mitä tekee, niin tulee tunne että on pakko itsekin päästä?
Tällä hetkellä tilanne antaa mahdollisuuden rahallisesti matkustaa (kunhan kuitenkin katsoo millaisen matkan ja loman ottaa eli ei nyt kuitenkaan niitä haavematkoja jonnekin etelämeren saarille), mutta olen elänyt aikaa jolloin ei ole ollut joko aikaa tai rahaa matkustaa. on lomailtu sen mukaan mitä tilanne on antanut ja joskus se on ollut vaan oleilua kotona tai sukulaisvierailu.
Tämän kesän ongelma on se että välttämättä tuota aikaa ei oikein ole mitä nyt yhden pitkän viikonlopun voin repäistä irti näistä pakollisista kuvioista.
kun ei päästy minnekään ihmeemmin lomailemaan, elettiin ajatuksella että sitten aikanaan. Ja joskus opiskeluaikaan vähistä rahoista säästin vähän kerrallaan ja saihan sitä säästöönkin kun tinki jostakin muusta. muistan aikanaan kun oli tiukka kesälomabudjetti ja kamera hajosi ennen lomaa niin mm jätin sitten leivän päältä leikkeleet pois. Ei pakko ole makkaraa tai kinkkua syödä, vaikka ruoka on tietysti huono asia säästää noin muuten. mieluummin vaikka vaatteista sitten tai jos joku meikkaa niin onko sitä pakko tehdä tai ainakaan uusia meikkejä ostaa.
Onko tuossa lomailussa se että toiset kun hehkuttaa mitä tekee, niin tulee tunne että on pakko itsekin päästä?