Kun lapsesi muuttaa pois kotoa niin autatko häntä rahallisesti/tavaralla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Siis kysymys:
Kun lapsesi muuttaa pois kotoa niin autatko häntä rahallisesti/tavaralla?

Itse aion tehdä kuten vanhempani autan häntä hankkimaan tavarat kotiinsa ja auttelen rahallisestikin. Eihän nuorilla voi olla rahoja hankkia kaikkea yksin. Kummastuttaa vaan kun mieheni vanhemmat, eivät ole häntä auttaneet yhtään ja eipä miehellä sitten ole kämpässään ollutkaan mitään...
 
Mä aikanaan sain/keräsin astioita ym tarpeellista jo kauan ennen poismuuttoa. Paljon sain vanhemmilta ja aion myös omiani auttaa. Pääasia etteivät roiku 30 vuotta mun helmoissa, mieluummin autan omaan kotiin.
 
Luulen, että autan kyllä. Mutta en niin, että ostaisin nyt jo jotain astiastoja odottamaan heidän kotoamuuttamistaan. Miehen tyttärelle on annettu paljon keittiötavaroita niissä vaiheissa, kun on hankittu uusia itsellemme, hän on saanut ottaa niitä ehjiä käyttökelpoisia tavaroita, joita on halunnut ottaa.
 
Teen kuten vanhempani ovat tehneet ja autan isompien hankintojen ostamisessa. Astioita varmaankin ruvetaan keräämään aiemmin.

Sain paljon astia ym kodintarvike lahjoja vuosien saatossa joulu- ja syntymäpäivälahjoiksi kummeiltani. Itse kerään nykyisin 14 vuotiaalle kummilapselleni hänen valitsemaansa astiasarjaa.
 
Itse en juuri tavaraa saanut, astioita keräsin itse 15 vuotiaasta. Rahaa olen aina saanut pyytää jos tarve. Joskus 20? tai joskus 100?, en kuitenkaan enempää, ja ainoastaan kerran kuussa ja max. 100?. Mutta tuo rahallinen apu on ollut todellinen apu välillä.
 
Meillä tuo on kohta ajankohtaista ja olemme miettineen pienen asunnon ostamista tuosta lähikaupungista, jonne nyt ainakin tuo vanhempi suunnittelee lähtevänsä opiskelemaan (toivon mukaan muutkin). Mielestäni on rahan heittämistä hukkaan vuokralla asuminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siis kysymys:
Kun lapsesi muuttaa pois kotoa niin autatko häntä rahallisesti/tavaralla?

Itse aion tehdä kuten vanhempani autan häntä hankkimaan tavarat kotiinsa ja auttelen rahallisestikin. Eihän nuorilla voi olla rahoja hankkia kaikkea yksin. Kummastuttaa vaan kun mieheni vanhemmat, eivät ole häntä auttaneet yhtään ja eipä miehellä sitten ole kämpässään ollutkaan mitään...

tottakai teen kaikkeni lasteni eteen. Oma yh-äiti kävi aina töissä ja tienasi meille kaikille pienen alkupääoman opiskelua varten.
Mihinkään huonekaluihin en sijoittanut niitä saa kierrätyskeskuksesta. säästin ihan opiskelua varten, mutta kun sekin sujui ilman säästöihin koskemista, ne on sitten säästetty taloa varten.
 
On kai se suositeltavaa, että alkuun auttaa. Minä ja mieheni emme ole kumpikaan saaneet vanhemmiltamme avustusta (minua auttoi vähän rahallisesti vaarini), mutta emme sitä ole mitenkään outona pitäneet. Eivät saaneet apua parhaat ystävänikään.
Enemmän ihmettelen sitä, kun jotkut tuttavani (työssäkäyviä ihmisiä) sitten vielä vuosien kuluttuakin luottavat siihen, että kyllä vanhemmat auttavat rahallisesti, eli palkan voi tuhlata saman tien kuin se tulee ym.
 
Jos aikuinen lapsi muuttaa kotoaan, hän muuttaa sillä asenteella että hänellä on ratkaistuna keinot miten kaikki kulunsa maksaa, toki pientä rahallista avustusta maksetaan tarpeen tullen , mutta ei sen enempää. Eihän sitä itsenäistymään opi ellei itse raha-asioitaan hoitaa osaa, ellei muuten niin ainakin kantapään kautta ne opitaan viimeistään. Ja on kokemusta jo kahdesta lapsesta jotka pois kotoaan muuttanut =)
 
On tuo poikakulta vielä niin pieni, ettei toivottavasti vielä 20-vuoteen ole pois muuttamassa :heart: mutta sitten kun sen aika tulee niin varmasti hyysään häntä niin että tyttöystävät hermostuu :laugh:

Oma äiti auttaa tarpeen tullen vieläkin vaikka olen jo yli 30... :ashamed:
 
Tämähän on vain mun mielipide, mut itse en olisi halunnut edes muuttaa asuntoon, jonka vanhempani olisivat mulle tai mun asumista varten ostaneet. Rahan arvon siinä oppii, kun joutuu itse heti laskeskelemaan eikä kaikkea saa valmiina. Itse sain auton, siis äitini auton, mutta vain siksi että äitini ei sitä tarvinnut ja itselläni oli pitkä koulumatka johon autoa tarvitsin, pian se auto sitten käytiin vaihtamassakin uuteen.
Kyllä mä yhden kirjahyllyn sain, kun äiti ei siitä tykännyt niin sanoi että antaa sen mulle, pääsee ite samalla siitä eroon. Vuoden asuin pois kotoa kunnes sen sain.
 
Kyllä mä jo nyt säästelen varsinkin astioita, mitä voin anataa lapsille sitten, samoin liinavaatteita yms.
Tarkoittaa siis että autan, mutta en kaikkea, mutta silloin on niin paljon hankittavaa, että harvoin nuori kaikkea pystyy hankkimaan ja itsekkin olen saanut kotoani.
 
En aio, otan kaikki siihenkin asti annetut pois :snotty: :snotty: :snotty: :snotty: '

Mie olen yhden jo naimissaolevan lapseni talouteen osallistunut omasta mielestäni kympillä, neidin mielestä nollalla, joten yritän oppia siitä!!!!
 

Yhteistyössä