Kun kummi on eronnut kirkosta...

[pakana kummi]

Tuli mieleen tuosta toisesta ketjusta, että kun oon eronnut kirkosta, niin mitenkä sitten toimitaan konfirmaatiossa? Toki olen lapselle edelleen kummi (vaikka nyt en kirkon silmissä oliskaan), mutta aika outoa olis mennä siunaamaan lasta alttarille, vai?

 

["vieras"]

Mietitkö aikanaan kun kummiksi lupauduit niitä kummin velvollisuuksia, ja mitä se kummius tarkottaa?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";24203902]Mietitkö aikanaan kun kummiksi lupauduit niitä kummin velvollisuuksia, ja mitä se kummius tarkottaa?[/QUOTE]

No liibalaaba sulle, tätä en kysynyt?

 

["vieras"]

Minäkin olen eronnut kirkosta. Onneksi kummilapsella on toinenkin sylikummi joka voi siellä konfirmaatiossa olla mukana.

 

[nohhh]

kyllä menisin ilman muuta siunaamaan. EI se mun pakanuuteni kummilapsen vika ole. Itse olen kummin tehtäviin lupautunut.

 

[czzccz]

No oon mäkin eronnut valtionkirkosta, mutta kuulun vapaan suunnan seurakuntaan. Voithan sä muodon vuoksi mennä, vaikket uskoisikaan. Koko luterilainen kirkko on muutenkin vähän sellaista muodon vuoksi toimintaa, harva oikeasti henkilökohtaisesti Jumalaan tai ainakaan Jeesukseen uskoo, vaikka kuuluisikin kirkkoon...

 

[Ken guru]

No oon mäkin eronnut valtionkirkosta, mutta kuulun vapaan suunnan seurakuntaan. Voithan sä muodon vuoksi mennä, vaikket uskoisikaan. Koko luterilainen kirkko on muutenkin vähän sellaista muodon vuoksi toimintaa, harva oikeasti henkilökohtaisesti Jumalaan tai ainakaan Jeesukseen uskoo, vaikka kuuluisikin kirkkoon...

No näin juuri. Nyt muuten vasta ensimmäistä kertaa välähti päähäni, että kohta mulla on sama asetelma kun eroan kirkosta.

 

["aloittaja"]

Joo, no eihän ne papit varmaan tiedä että olen eronnut, joten siinä mielessä, kaipa sitä voisi siunatakin...

 

["Kaija"]

Mä olin niin selkärangaton, että liityin kummiutta varten kirkkoon ja erosin sitten uudelleen. Olisin ehkä voinut jättää sen tekemättäkin, sen liittymisen nimittäin, ja kummiksi alkamisen. Onneksi lapsella on muitakin kummeja, jotka kuuluvat kirkkoon...

Ja jos ihan totta puhutaan, niin ei kyllä mitkään konfirmaatiot ja siunaamiset käyny mielen vieressäkään, kun kummiksi ryhdyin! Siihen oli kuitenkin 15 vuotta aikaa silloin, kun kummiksi pyydettiin!

 

[lpktk]

Ei pappi sinulta papereita kysy.

Kun kummilapsesi on päättänyt rippikouluun ja konfirmaatioon osallistua, niin keskustelisin hänen kanssaan asiasta. Itse en luultavasti voisi osallistua loitsintamenoon nimeltä siunaaminen. Sen sijaan onnittelisin kummilastani yhden pienen rajapyykin saavuttamisesta ja keskustelisin hänen kanssaan mitä se merkitsee. Saattaisinpa kannustaa osallistumaan myös protuleirille. Konfirmaation aikaan se tosin alkaa olla myöhäistä.

 

["aloittaja"]

Ensi kesänä olisi tämä edessä. Ja tää on pieni paikkakunta, joten mietin vaan että kuinka tarkkaan nää papit tietää ketkä on eronnu kirkosta... heh

 

[fifiia]

Tuskinpa papit sitä ehtii pähkäillä onko joku eronnut kirkosta vai ei, ei kyllä sitäkään onko rippilapsella enää kirkkoon kuuluvia kummeja vai ei. Nuoren ja vanhempien kanssa neuvottelisin haluaako hän/he että siunaamassa olet sinä vai joku toinen läheisistä.

 

[melkein pakana]

[QUOTE="vieras";24203902]Mietitkö aikanaan kun kummiksi lupauduit niitä kummin velvollisuuksia, ja mitä se kummius tarkottaa?[/QUOTE]

Minusta kummin tehtävä on olla muuta kuin joku hengellinen kasvattaja. Itse toivon lasteni kummien olevan lapselle erityisen läheinen aikuinen, oli sitten uskossa tai "pakana" (kummiuden jälkeen kirkosta eronnut). Meille ei uskonto ole kovinkaan tärkeä asia, päinvastoin... voisin itsekin erota kirkosta ja tiedän, että säilyn siitä huolimatta kummilasteni elämässä tiukasti mukana.

 

["vieras"]

Minusta kummin tehtävä on olla muuta kuin joku hengellinen kasvattaja. Itse toivon lasteni kummien olevan lapselle erityisen läheinen aikuinen, oli sitten uskossa tai "pakana" (kummiuden jälkeen kirkosta eronnut). Meille ei uskonto ole kovinkaan tärkeä asia, päinvastoin... voisin itsekin erota kirkosta ja tiedän, että säilyn siitä huolimatta kummilasteni elämässä tiukasti mukana.

Niin sinusta, mutta mitä se kummius on? Siis kai te nyt tiedätte mihin ryhdytte kun teitä kummiksi pyydetään?

 

[lpktk]

Kristillinen kummius on sitä miten kirkko sen määrittelee. Onneksi kirkko ei sanele enää ihmisten elämää ja sana kummi ei ole kirkon omaisuutta.

Meidän lapsellamme on neljä kummia eikä lastamme kastettu. Hän saa mennä aikanaan rippikouluun jos haluaa, mutta epäilen, että 14 vuodessa rippileiri ei ole niin itsestään selvä asia nuorille kuin tällä hetkellä. Kirkkohäiden suosio on jo romahtanut. Kaste on matkalla samaan suuntaan. Rippuleiri sinnittelee, mutta tulee perässä.

Itse en menisi mukaan siunaamaan, mutta pappi ei saa virallisen kanavan kautta tietää kuulutko kirkkoon ja vaikka tietäisikin, niin ei varmasti ryhdy estelemään sinua tai ketään muutakaan osallistumasta. Sen verran tungosta siellä alttarilla on. Keskustele nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa ja päätä sitten miten teet.

 

["täti"]

Minäkin olen eronnut kirkosta. talvella oli kummitytön konfirmaatio ja siihen kuului siunaus johon kummit kutsuttiin. menin sinne mutta en kohottanut kättä siunausasentoon, sen tekivät papit. eikä multa kukaan kysynyt et kuulutko varmasti kirkkoonn.

 

[Ken guru]

[QUOTE="vieras";24204173]Niin sinusta, mutta mitä se kummius on? Siis kai te nyt tiedätte mihin ryhdytte kun teitä kummiksi pyydetään?[/QUOTE]

Mulle ei kyllä missään vaiheessa ole tarkoittanut mitään uskonnollista huuhaata. Ajattelen sen enemmänkin hieman läheisempänä suhteena lapseen kuin muut "ulkopuoliset", and that´s it.

Eikä multa kyllä kukaan mitään uskonnollista kasvatusta ole odottanutkaan.

 

["juu"]

Tee niin kuin haluat tai oikeastaan niin kuin rippilapsi haluaa. Helsingissä yleensä siunaamaan mahtuu 1-2 kummia joten kaikki ei edes sovi. Mutta ei siellä kysytä, kuulutko yhä kirkkoon, ei edes sitä oletko virallinen kummi. Nuorimmaiseni menee juuri rippileirille ja jokaisen lapsen konfirmaatiota varten on annettu ohje, että rippilapsi voi pyytää 1 tai 2 kummia TAI muuta hänelle tärkeää aikuista siunaamaan. Jos lapsella ei ole paikalla siunaavia aikuisia ( myös vanhempi käy) toimii leirin isoset lapsen siunaajina.
Eli voit mennä siunaamaan jos mahdut / pyydetään, ei siellä henkkareita kysytä.