Kun kotonaolo lapsen kanssa tympii ja kuitenkaan ei töihinmeno tunnu hyvältä ratkaisulta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieraana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieraana

Vieras
Olen kotona vähän alle kaksivuotiaan kanssa ja tähän asti olen nauttinut kotonaolosta todella paljon. Nyt on tullut sellainen olo, että päivät on vaan pyykkiä, puuroa ja puistoiluja. Voisi miettiä töihinmenoa, mutta mulla ei ole työpaikkaa ja on aika kova kynnys lähteä etsimään uutta. Toiveissa kuitenkin toinen lapsi ja hirvittää, että menisin töihin ja sitten heti olisin uudessa paikassa raskaana. Ja ekan raskauden olin pitkälti osastolla, joten sairaslomaa varmaan tulisi paljonkin. Mietityttää sekin, onko nyt oikea aika vauvalle, kun tympäisee olla kotona. Mies on niin pitkää päivää töissä, että sekin asettaa omat haasteensa työnhaulle ja ei oikein vielä tekisi mieli noin pientä tarhaan laittaa kun ei ole pakko. Miten muut olette kokeneet vastaavan tilanteen? Tai miten näihin kotiäidin päiviin saisi vaihtelua tms.? Ideoita?
 
Ala harrastaa jotain. Vaihtelu virkistää. Opiskele jotain tai tee satunnaista keikkaa. Jos tuttuja tai sukua, joilla on oma yritys, kysy vaihtelun vuoksi töihin apulaiseksi. Voisi vaihtaa ilomielin vuoroa, on lapsesi kanssa, kun teet hänen työt. Siis omassa yrityksessä se onnistuu, esim.navetassa, siivousfirmassa tai muualla, jossa olisi helppo mennä tekemään töitä ilman koulutusta.
 
Mulla on jotenkin tylsyys helpottanut, kun tuli toinen lapsi. Joten suosittelen samaan syssyyn sen toisen hommaamaan. Tosin jotain vois kyllä alkaa harrastaa, kunhan keksis mitä... Sais vöhön vaihtelua. Antakaa ehdotuksia! Miksikään myyjäksi musta ei kyllä ole, ja mun oikeissa töissä ei voi tehdä keikkahommia. Kuitenkin joku harrastus, missä ihmisten kanssa saa olla tekemisissä olis kiva. Esim. jossain jumpassa kukaan ei puhu vieraille mitään.
 
Joo, harrastaminen olis tosiaan hyvä homma. Tai vaikka joku järjestötoiminta. Lisää kokemuksia ja ideoita! Ja varmasti tylsyys helpottaisi vauvan myötä, se on totta, kun kuitenkin pohjimmiltani nautin kotonaolosta lapsen kanssa.
 

Yhteistyössä