A
annitanni
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:Mene töihin jos ei lanttu kestämulla ainakin auttoi.
Tähän pitää peesata. Minä luulin, että haluan olla kotiäiti, että jaksan sitä. Eka lapsi joutui menemään hoitoon 1,5- vuotiaana ja tunsin kamalaa syyllisyyttä ja kadehdin kotiäitejä. Kun sain toisen lapsen, päätin, että olen kotona, jos rahatilanne sallii. no, sallihan se ja syntyi vielä kolmaskin lapsi. Oon ollut 4 vuotta nyt kotona ja aivan loppu henkisesti.
Etsin töitä jatkuvasti ja aion lopettaa kotiäidin elämän. Myös mun vastuulla on kotona kaikki, siivous, ruuat, pyykinpesut, koululaisen jutut, pienemmän (allergisen) omat ruuat, koiran lenkitys ja jopa auton pesu!! Toki saan kyllä omaa aikaa niin halutessaan, mies kyllä on lasten kanssa, mutta olishan noihin muihinkin kiva saada joskus apua. Silloin kun olin töissä, mies osallistui, koska ymmärsi, että mä en ratkea joka paikkaan. Nyt tää on mennyt näköjään tämmöiseksi, että minä teen kaiken
Myös mä oon masentunut. Aamulla herään ja ajattelen, että taas sama paska päivä edessä, pihalle seisoskelemaan lasten kanssa, ruuan laitto, pyykin pesu... plääääääh!! Elämässä pitää olla jotain muutakin kuin koti, koti ja koti!