Kun Isä ei olekaan isä

elikäs onko kokemusta aiheesta..kun (oletettu ja toivottu) isä ei olekaan isä dna testin mukaan!?
miten jaksoitte ja miten elämän suunta muuttui?

meillä nyt kävi näin,mies rakastaa lasta kovasti mutta ei katso enää lasta samoin silmin kun ei olekaan oma..nyt pelottaa tulevaisuus!! :'(

 

Sinuahan sen pitäisi erin silmin kattella.. Jos mä oikein ymmärsin...

Jakseluja kuitenki!! Ja kyllä mä luulen, että jos yhdessä tahdotte jatkaa, niin mieskin sen hyväksyy ja oppii elämään tämän asian kanssa!

 

..
juttu on niin pitkä ja hankala selittää..mut lyhyesti näin:ei oltu yhdessä enää ku tulin raskaaksi..(tiedettiin tämä mahdollisuus toisesta isästä jonka piti olla sula mahdottomuus olla isä!ei sit kuitenkaan ollut näköjään.) tämä oletettu isä tahtoi kuitenki lapsen syntymän jälkeen aloittaa alusta ja rakasti lasta kovin,,ja minuakin "siinä sivussa" tieten :heart:
tytt on ihan miehen näköinen vaikka ei dna:n mukaa ole hänen..on kuin kaksoisolento!sillä tässä niin hämillään ollaan ja mitetitään uutta testiä mahdollisesti..

olen saanut virheeni anteeksi jo kauan sitten..onneksi!

 

Nyt kun selvensit tilannetta, uskallan vastata...

Vie varmasti mieheltä aikaa sopeutua tilanteeseen, mutta mahdollista se varmasti on. Onhan niin monet miehet ja naiset uuteen parisuhteeseen mennessään oppineet rakastamaan puolisonsa jo olemassa olevia lapsia kuin omiaan, ja tämähän on vielä vähän eri tilanne, kun mies on saanut seurata lapsen odotusta ja kasvua ihan pienestä asti.

Sopeutumista se varmasti vaatii sinultakin, mutta ei muuta kuin voimia!!

 

Omakohtaista tavallaan...
Äitini odotti jo tietämättään minua kun isäni tapasi. Kun raskaus selvisi, ei ollut ihan varmaa kenen olen, mutta asia selvisi synnyttyäni. Koko raskauden ajan isäni tahtoi minut, eikä asiaan vaikuttanut se etten sitten ollutkaan hänen. Kasvatti minut kuin omansa enkä asiasta edes tiennyt ennenkuin äiti kertoi minulle jo aikuisiällä. Nyt äitini on naimisissa biologisen isäni kanssa ja kasvatti-isä on ymmärrettävästi vihainen "oikealle" isälleni. Onneksi asiaa helpotti kun sanoin ettei mulla muuta isää kasvattajani lisäksi ole. Jos joku muu on minut siementänyt ja sitä kautta olen saanut lisää sisaruksia, kiva, mutta biologinen heppu on vaan fade eikä koskaan korvaa kasvattajaani joka minusta on aina se "oikea Isä" :heart:

Tais mennä vähän asian vierestä...

 

Eihän ne testit ole 100 % varmoja. Jos kerran vielä on yhdennäköisyytäkin... :\|

 

Meidän testistä tuli 99.999%:n varmuus. Tarkkuus riippuu monista eri tekijöistä ja erittäin tarkan tuloksen saa jos isällä ja lapsella löytyy joku harvinaisempi yhteinen tekijä. Tai näin meille sosiaalityöntekijä kertoi. Meillä jännitettiin koko raskaus samaa asiaa.

Meidän mussukka kun sai alkunsa viikko sen jälkeen kun oltiin tavattu, mutta päätetiin, että jos on lapsi tullaksen niin saa tulla. Ja onneksi tuli. Minulle oli kolme viikkoa aiemmin tapahtunut vahinko, jota en halua edelleenkään muistella ja tämän takia olin koko raskauden aivan kauhusta kankea, vaikka kaikki lääkäreitä myöten vakuuttivat, että ei ole mahdollista olla raskaana tästä ensimmäisestä tapauksesta kun jälkiehkäisy oli hoidettu, menkat tulivat välissä ja tein niiden jälkeen vielä negatiivisen raskaustestinkin.

Muistan aivan elävästi sen päivän kun käytiin testeissä vauvan kanssa ja syynäsin lääkäriä kun olin aivan varma, että hän sotkee pullot ja testi tulee negatiivisena takaisin. Menkää ihmeessä uusiin testeihin, oli tulos mikä tahansa, kyse on teidän molempien mielenrauhasta, eikä tarvitse miettiä loppuelämäänsä, että mitä jos sittenkin...

Meillä oli puhuttu koko raskaus siitä mahdollisuudesta, että mieheni ei oliskaan lapsen isä ja hän vakuutti sydämestään rakastavansa lasta siitä huolimatta. Anna miehellesi aikaa asian kanssa ja aina on mahdollisuus adoptioon.

Myötäelän täällä niin voimakkaasti sun tuntemuksia, että kylmät väreet menee läpi ruumiin. :hug:

 

KIITOS harmaalle erittäin paljon.. =)
ajatuksena olisi että tämä toinenkin osapuoli,eli nähtävästi biologinen isä saataisiin testeihin,jotta nähtäisiin mitä tulos sanoo siltä kantilta katsottuna..mutta yllätys,yllätys:hän ei vastaa ouheluihin eikä viesteihin,koska tietää asiani!! :kieh:
täytyy varmaan sitten oikusteitse hoitaa homma,harmi sinänsä!


ystäväni tietää tapauksen jonka mukaan testeissä todettu isä oli 75% varmuudella lapsen isä..mikäs se jäävä 25% tosiaan sitten on..?!

miten muilla jotka on tettääneet testin,minkälaisia % lukuja on tullut?!
me kun ei vieläkään tiedetä sitä että kuin isolla % mieheni on poissuljettu!!

 

mulla tuli heti mieleen, että testi näytti väärin, jos kerran yhdennäköisyyttäkin on, menkää ihmeessä uusiin testeihi!

 

UP!

 

Kylläpä nuo testit kuitenkin aikasta varmoja on... Tuskimpa nyt kovin monia testejä tekevät. Tietenkin se, että jos tiedossa toinen isä ehdokas niin hänen kanssaanhan sinne testeihin sitten voisi mennä... mutta tuskin enää toistamiseen testailet nykyistä miestäsi.

 

kiitosta kaikille jotka ottivat kantaa asiaan..
:flower:
selville saatiin että mies ei voi olla lapsen biologinen isä.ristiriidassa olevia tekijitä oli tarpeeksi monta!

mutta ainakin tähän asti kaikki on hyvin,mies sanoi olevansa 100% isäpuoli :heart:
pääasia on että hän rakastaa kuitenkin lasta vaikkei oma olekaan,onhan hän raskauden alusta asti ollut mukana ja saanut seurata tytön kasvua..olen onnellinen jos jatkuu näin hyvin kun nyt ja tytöllä on isä.
luultavasti kerron kun aika on sopiva (=tyttö ymmärtää)että hänen "oikea" isä on toinen.en aio estää ottamasta yhteyttä häneen ym.hänellä on mielstäni oikeus tietää syntymäperänsä toinenkin puoli vaikka isänä on ollutkin joku muu elämänsä ajan..

 

Heipsan! Hienoa kuulla, että "isä" ottaa roolinsa mielellään vastaan. :heart: Uteliasuuttani vielä kysyn, että mitenkäs tämän biologisen isän kanssa? Maksaako hän elatusmaksuja lapsestaan?

 

\

Heipsan! Hienoa kuulla, että "isä" ottaa roolinsa mielellään vastaan. :heart: Uteliasuuttani vielä kysyn, että mitenkäs tämän biologisen isän kanssa? Maksaako hän elatusmaksuja lapsestaan?

ei halua olla missään tekemisissä.ei olisi alunperin halunnut edes tietää että olen raskaana ja käski tehdä abortin!inhoaa lapsia eikä koskaan halua omia..

vastustan isyyden selvittämistä tästä edespäin,voinhan aukaista jutun uudestaan koska vain haluan tai tyttö voi jos niin tahtoo isompana..
menee vain hankalaksi kun ei siltä tule koskaan saamaan mitään (ei työtä eikä ammattia) ja testeihinkin sen saa vain oikeuden kautta!

että tämmöinen tapaus..lastenvalvojakin oli "tyytyväinen" päätökseeni lopettaa tutkinta nyt,kun ei se ainakaan lapselle eduksi tule olemaan..saa nähdä sitten myöhemmin.

nykyinen mieheni onkin pahana kun ei "jätkällä ole mitään tietoa vastuusta"..toiset on vastuullisia vaikka vahinkoja sattuu ja toiset ei..tämän biologisen isän olen tuntenut n.6-7vuotta että ei ihan tuntematon kuitenkaan ole !

 

Varmasti hyvä ratkaisu. Kunhan se biologinen isä sitten vaan myös pysyy kannassaan, eikä tule sotkemaan teidän elämäänne myöhemmin. Meillä on käynyt niin päin, että näitä "isäehdokkaita" eli siis pissipäisiä isiä, joita olen joskus ennen meidän vauvan alkuunpanoa treffaillut, on tullut baarissa miehelleni tyyliin "oletko varma, että lapsi on sinun". Tylsiä ihmisiä kun on liikkeellä kovasti paljon. No, mutta kiva kuulla, että teillä alkaa asiat seljetä, eikä tarvitse enää niitä miettiä ja murehtia, vaan voi keskittyä olennaiseen, eli vauvaan ja omaa rakkaaseen mieheen. :heart:

 

:flower: :heart: :heart: :flower:

KIITOS!

 

\

Kylläpä nuo testit kuitenkin aikasta varmoja on... Tuskimpa nyt kovin monia testejä tekevät. Tietenkin se, että jos tiedossa toinen isä ehdokas niin hänen kanssaanhan sinne testeihin sitten voisi mennä... mutta tuskin enää toistamiseen testailet nykyistä miestäsi.

on suppea ja laaja isyystesti,vasta kyselin noit meinaa itekki.siel pitäs olla sit kaikki mahd.isäehdokkaat.mut sanon kyllä et se on lapsen repimistä.koska kädestä tarvis n.kaks putkee verta ja se ei yleensä onnistu ni sit revitää kantapäitä ja viel otikkoakin ni kyllä se on jo kipeetä touhuu!!!

 

Mun rakas "anoppini" oli sitä mieltä, että hänen poikansa ei ainakaan ole lapseni isä, että kyseessä on jonkinlainen salaliitto. Mä muillekin jouduin vakuuttamaan sitä, ettei kukaan muu voi olla sen isä. Suurimmaksi osaksi siksi, että olin juuri palannut Kyprokselta ja viettänyt siellä paljon aikaa norjalaismiekkosen kanssa. Muiden epäilyt tarttuivat jossain vaiheessa minuunkin ja suorastaan tärisin, kun mietin mahdollisuuksia ennen isyystestiä, vaikka olin varma etten ollut ollut kenenkään muun kanssa. Testi auttoi, sain mielenrauhan. En halua enää koskaan laittaa lapsiani isyystestiin, musta oli ihan hirveää, kun vauvaa pistettiin päähän. Miekkoseni on siis 99,999...% lapseni isä.

Isäksi tulemiseen ei tarvita paljon, mutta isänä olemiseen tarvitaan paljon. Joten minusta on hienoa, miten miehesi on tilanteeseen suhtautunut. Jos se toinen pakoilee vastuutaan/ sinua, älä välitä... Pidä kiinni miehestäsi, koska ainakin minusta hän kuulostaa lapsesi oikealta isältä. En siis menisi edes kertomaan lapselle, ettei se mies, jota hän pitää isänään ole "oikea" isä. Kasvatus ratkaisee, ei geenit.

 

\

Kasvatus ratkaisee, ei geenit.

Hyvin sanottu! Minusta "kasvattajani" tuntuu edelleen oikeammalta isältä kuin biologinen.

 

Minun pojalla on isä 99.97 prosentin varmuudella olemassa. Mutta koskaan nähnytkään poikaansa. Ei ne testit todista oikeaksi mitään jos mies ei ole valmis (naisen pitää olla aina valmis. =) ) Nyt pojalla isä ja minulla mies joka rakastaa meitä molempia kuin omiansa. ,että näin. Toivotan voimia teille.

 

(minulla vaihtunut nick,mutta aiheen aloittaja olen minä =) )

piti vain ilmoitella taas että kaikki on paremmin kuin hyvin..mies kutsuu itseään isäpuoleksi hyvällä mielellä ja puhuu kokoajan toisesta lapsesta!! elikäs varmasti meidän yhteisestä.. :hug: :heart:

en tiedä..mietityttäähän tuo kovasti ja nyt on homman nimi sellainen että kuukautisia odotetaan! jos olen nyt raskaana niin ei ole tekemällä tehty lapsi,mutta selvstikin toivottu!ainakin miehen puolelta..jos olen raskaana,LA ilmeisesti 9.3.2006..tyttö syntyi 9.3.2005!! =) :heart:

 

Minun lapseni isä ei halua olla missää tekemissä meidän kanssa, hän ei edes halua nähdä lasta. Meille se on paljon parempi,sillä kun aloin odottaa tytärtäni niin hä sanoi ette mielummin viinapullo kuin me niin me jäimme kaksin. Nyt olen tavannut niin ihanan miehen, hän tietää että mitä tämä lapsen isä on asiasta mieltä. Hän haluaa että olemme perhe ja tulevaisuudessa saamme yhteisiä lapsia. Hän on sanonut että huolehtii,välittää ja aikoo rakastaa lasta niinkuin omaa. Lapseni i vielä niin pieni ettei onneksi ymmärrä tälläisiä asioita mikä on vain hyvä.
Olen onnellinen ja iloinen,silllä tiesin että jossain odottaa se oikea ja nyt se ainut ja oikea meille on löytynyt

Puhukaa niin kyllä asiat selviää :hug: