kun entiset koulukiusaajat pyytää anteeksi vuosien päästä

Multakin on tultu pyytämään anteeksi baarissa ja pahoiteltu ja voivoteltu.. Ja on nuoleskeltu että musta on kuitenki tullut niin tasapainoinen, mukava ja menestyvä, oh hoh.. Oon sanonut että ok, mutta en ikinä unohda..
 
mäkin olen kerran pyytänyt anteeksi yhdeltä kiusaamaltani. Ala-asteella koko luokka kiusasi yhtä oppilasta ja vasta nyt vanhempana on todellakin tajunnut kuinka kauheaa sen on täytynyt olla. Pyysin anteeksi ihan vilpittomästi.

Miltä susta tuntui anteeksipyynto?
 
Alkuperäinen kirjoittaja HoNdaLaDy:
olipa mielenkiintoinen ilta kun entinen koulukiusaajani tuli kysymään että mitä kuuluu kun ei olla nähty 10v...olin että mitäpä tässä kiitos mun nuoruuden pilaamisesta jne..sitten alkoi vuodatus ja anteeksi pyytely :/

:hug: mie en pystyis kyl ikuna antaa anteeks :ashamed:
ei ne tosin oo koskaan tullu pyytämään anteeks eikä varmaan tuukkaan.
Mut se on jotenkin niin ...no jättänyt syvät arvet ettei sitä vaan voi unohtaa.

mitä sie vastasit niille?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pastori:
Kai olit parempi ja annoit anteeksi?

kaikkki asiat pitää antaa anteeksi. Anteeksi pyyntö ei ole automaattinen juttu. Aina kun on tehnyt jotain tyhmää niin sitten vaan tullaan pyytämään anteeksi ja kaikki korjaantuu..kaikki on entisellään kun vaan muistaa pyytää anteeksi. Minä en vaan osaa ajatella tätä asiaa näin.
 
En antas anteeksi, se ei sillä paranis oma olo, kun koko nuoruus on pilattu ja muistot kulkee mukana koko ajan, oisivat miettineet aikoinaan kun kiusasivat.
Tyttöäkin kiusattu koulussa ja varmasti jos tulee hänen kiusaajat mua vastaan saavat kuulla kunniansa, joutuu varmaan laskemaan muutaman kerran kymmeneen, etten mee niitä vähän pyöräyttämään.
 
niille pahimmille en antais anteeks, mut niille kyllä jotka selvästi "oli vaan mukana".

mut ei mulle oo koskaan tullu kukaan pyytää anteeks. oltu vaan niinku ei oltaskaan.
 
En osais antaa anteeks jos multa tulisivat anteeks pyytämään. Heidän takiaan mulla oli ihan h*lvetin huono itetunto, nyt tullu paniikkihäiriö ja ahdistuneisuutta.
Sitten voisin antaa anteeks jos he itse kokisivat saman elämän kuin minä.Tietäisivät miltä se tuntuu.
 
Minä en IKINÄ anna anteeksi kiusaajilleni! Olin itsemurhan partaalla heidän takiaan! Onneksi se jäi ajatuksen asteelle etten toteuttanut sitä silloin! Nyt minulla ei olisi tätä ihanaa lasta päiviini vauhtia antamassa!

En ole heitä nähnyt sen jälkeen kun koulut loppui, n. 15 vuoteen! Mutta jos eteeni kävelisivät en uskalla edes ajatella mitä tapahtuisi, saattaisi heilahtaa nyrkki, varsinkin jos olisin liikkeellä yksin! 12 vuoden kiusaaminen jättää jälkensä kovimpaankin luonteeseen!
 
Mä kyllä antaisin anteeks. Ja oon antanu, vaikka eivät ole pyytäneet. En halua kantaa vihaa mukanani. Ja ilman niitä kiusaajia musta ei koskaan ois tullu näin vahva ihminen.
 
anteeksi voi pyydellä muuten vaan ja todella sitä tarkottaen. anteekspyyntö tarkottaa sitä, että on miettiny tekemisiään, on pahoillaan eikä aio toistaa tekojaan. loput on katteettomia anteekspyyntöjä.

kiusaajakin oireilee jostain, ei kukaan kiusaa huvikseen. syytä löytyy kiusaajastakin mut mun mielestä lopullinen syyllinen on aikuinen. kouluhenkilökunta ja vanhemmat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Mä kyllä antaisin anteeks. Ja oon antanu, vaikka eivät ole pyytäneet. En halua kantaa vihaa mukanani. Ja ilman niitä kiusaajia musta ei koskaan ois tullu näin vahva ihminen.

en edes välitä moikata näille paskan puhujille. Toivon vaan etteivät enää tunnista minua ja kiirehdin äkkiä ohi. Täytyy vaan sanoa että vuodet on tehneet heillekkin "hyvää" samalta näyttävät kuin aiemminkin. Tosin jotku kolkyt kiloa lihavempina mutta saman kaltaiset kuteet ja hiukset...rökä suussa jne..joten mitään mahan kasvua kummempaa ei ole heille tapahtunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Mä kyllä antaisin anteeks. Ja oon antanu, vaikka eivät ole pyytäneet. En halua kantaa vihaa mukanani. Ja ilman niitä kiusaajia musta ei koskaan ois tullu näin vahva ihminen.

tässäpä viesti kiusaajille kiusatkaan vaan kun kiusatuista tulee niin vahvoja ihmisä. sorry mut ei mene mun kaaliin..toi asenteesi kaiken voi vaan unohtaa ihan noin vaan. Mun mielestä ihmisen perusluonne pysyy koko elämän samanlaisena. Mielestäni on aika sinisilmäistä olettaa, että ne kiusaajat olisi jotenkin muuttuneet ja että he ovatkin nyt tosi hyviä frendejä. Mä veikkaan että sisimmässä he ajattelevat ihan samallatavalla kuin silloin joskus, nyt he eivät vaan näytä sitä ulospäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sure:
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Mä kyllä antaisin anteeks. Ja oon antanu, vaikka eivät ole pyytäneet. En halua kantaa vihaa mukanani. Ja ilman niitä kiusaajia musta ei koskaan ois tullu näin vahva ihminen.

tässäpä viesti kiusaajille kiusatkaan vaan kun kiusatuista tulee niin vahvoja ihmisä. sorry mut ei mene mun kaaliin..toi asenteesi kaiken voi vaan unohtaa ihan noin vaan. Mun mielestä ihmisen perusluonne pysyy koko elämän samanlaisena. Mielestäni on aika sinisilmäistä olettaa, että ne kiusaajat olisi jotenkin muuttuneet ja että he ovatkin nyt tosi hyviä frendejä. Mä veikkaan että sisimmässä he ajattelevat ihan samallatavalla kuin silloin joskus, nyt he eivät vaan näytä sitä ulospäin.

tässä mun mielestä meni just vikaan. mä oon muuttunu lapsuudesta paljon, todella paljon. just tossa mainitsin että kiusaaminen saattaa olla myös oireilua jostain ihan muusta ongelmasta. mitä jos tää kiusaaja onkii käynyt terapiassa vaikka puolet aikuisiästään, saanut ongelmansa selvitettyä ja tajunnut mitä vahinkoa on saanut aikaseksi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tähtihedelmä:
Alkuperäinen kirjoittaja sure:
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Mä kyllä antaisin anteeks. Ja oon antanu, vaikka eivät ole pyytäneet. En halua kantaa vihaa mukanani. Ja ilman niitä kiusaajia musta ei koskaan ois tullu näin vahva ihminen.

tässäpä viesti kiusaajille kiusatkaan vaan kun kiusatuista tulee niin vahvoja ihmisä. sorry mut ei mene mun kaaliin..toi asenteesi kaiken voi vaan unohtaa ihan noin vaan. Mun mielestä ihmisen perusluonne pysyy koko elämän samanlaisena. Mielestäni on aika sinisilmäistä olettaa, että ne kiusaajat olisi jotenkin muuttuneet ja että he ovatkin nyt tosi hyviä frendejä. Mä veikkaan että sisimmässä he ajattelevat ihan samallatavalla kuin silloin joskus, nyt he eivät vaan näytä sitä ulospäin.

tässä mun mielestä meni just vikaan. mä oon muuttunu lapsuudesta paljon, todella paljon. just tossa mainitsin että kiusaaminen saattaa olla myös oireilua jostain ihan muusta ongelmasta. mitä jos tää kiusaaja onkii käynyt terapiassa vaikka puolet aikuisiästään, saanut ongelmansa selvitettyä ja tajunnut mitä vahinkoa on saanut aikaseksi?

ettei voisi vähempää kiinnostaa..eiköhän sitten jokainen tee sen elämänsä just sellaiseksi kuin itse haluaa. Eikä ole pakko edes moikata sellaista ihmistä ketä ei edes halua tuntea. Onnea jos sinä olet ehkä pystynyt muuttumaan kuulut varmaan siihen about 1% jotka edes viitsii hakea apua itselleen. Mutta itse en edes viitsi tuhlata aikaani niiden yläaste aikaisten kanojen miettimiseen. He ovat mitä ovat ja heillä on oma elämä minulla on omani josta minun ei tarvitse kellekkään hehkuttaa..

 
Alkuperäinen kirjoittaja sure:
Alkuperäinen kirjoittaja tähtihedelmä:
Alkuperäinen kirjoittaja sure:
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Mä kyllä antaisin anteeks. Ja oon antanu, vaikka eivät ole pyytäneet. En halua kantaa vihaa mukanani. Ja ilman niitä kiusaajia musta ei koskaan ois tullu näin vahva ihminen.

tässäpä viesti kiusaajille kiusatkaan vaan kun kiusatuista tulee niin vahvoja ihmisä. sorry mut ei mene mun kaaliin..toi asenteesi kaiken voi vaan unohtaa ihan noin vaan. Mun mielestä ihmisen perusluonne pysyy koko elämän samanlaisena. Mielestäni on aika sinisilmäistä olettaa, että ne kiusaajat olisi jotenkin muuttuneet ja että he ovatkin nyt tosi hyviä frendejä. Mä veikkaan että sisimmässä he ajattelevat ihan samallatavalla kuin silloin joskus, nyt he eivät vaan näytä sitä ulospäin.

tässä mun mielestä meni just vikaan. mä oon muuttunu lapsuudesta paljon, todella paljon. just tossa mainitsin että kiusaaminen saattaa olla myös oireilua jostain ihan muusta ongelmasta. mitä jos tää kiusaaja onkii käynyt terapiassa vaikka puolet aikuisiästään, saanut ongelmansa selvitettyä ja tajunnut mitä vahinkoa on saanut aikaseksi?

ettei voisi vähempää kiinnostaa..eiköhän sitten jokainen tee sen elämänsä just sellaiseksi kuin itse haluaa. Eikä ole pakko edes moikata sellaista ihmistä ketä ei edes halua tuntea. Onnea jos sinä olet ehkä pystynyt muuttumaan kuulut varmaan siihen about 1% jotka edes viitsii hakea apua itselleen. Mutta itse en edes viitsi tuhlata aikaani niiden yläaste aikaisten kanojen miettimiseen. He ovat mitä ovat ja heillä on oma elämä minulla on omani josta minun ei tarvitse kellekkään hehkuttaa..

ihan selvennyksen vuoksi, mä olin se kiusattu osapuoli. ja olen muuttunut huomattavasti jostain murrosikäisestä, sisäänpäinkääntyneestä räkänokasta. kasvanut ehkä aikuiseksi?
ei ole pakko moikata eikä antaa anteeksi jos ei siihen pysty tai halua, mut mun mielestä edelleen ne ihmiset joiden lapsista olis pitäny välittää ja puuttua, kaivaa syyt esille niin ne on tyriny pahan kerran kun kiusaaminen on saanu jatkua. kiusaajallaki on saattanu olla elämässään hankalaa. jos varta vasten tulee pyytämään anteeksi, osottaahan sekin jotain? jos ei olis pahoillaan tai ei tajuaisi mitä toiselle on tehnyt ni tuskin kiinnoistais tätä kiusaajaakaan moikata yhtään sen enempää?
 
Multa ei ole kukaan tullut pyytämään anteeksi jotka mua kiusasi ja pahin kiusaajani varasti multa rahaa 300mk ja en niitä saanut koskaan takaisin.Tuo varas on nyt työssä 7 päivää lehdessä yksi Mia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tähtihedelmä:
Alkuperäinen kirjoittaja sure:
Alkuperäinen kirjoittaja tähtihedelmä:
Alkuperäinen kirjoittaja sure:
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Mä kyllä antaisin anteeks. Ja oon antanu, vaikka eivät ole pyytäneet. En halua kantaa vihaa mukanani. Ja ilman niitä kiusaajia musta ei koskaan ois tullu näin vahva ihminen.

tässäpä viesti kiusaajille kiusatkaan vaan kun kiusatuista tulee niin vahvoja ihmisä. sorry mut ei mene mun kaaliin..toi asenteesi kaiken voi vaan unohtaa ihan noin vaan. Mun mielestä ihmisen perusluonne pysyy koko elämän samanlaisena. Mielestäni on aika sinisilmäistä olettaa, että ne kiusaajat olisi jotenkin muuttuneet ja että he ovatkin nyt tosi hyviä frendejä. Mä veikkaan että sisimmässä he ajattelevat ihan samallatavalla kuin silloin joskus, nyt he eivät vaan näytä sitä ulospäin.

tässä mun mielestä meni just vikaan. mä oon muuttunu lapsuudesta paljon, todella paljon. just tossa mainitsin että kiusaaminen saattaa olla myös oireilua jostain ihan muusta ongelmasta. mitä jos tää kiusaaja onkii käynyt terapiassa vaikka puolet aikuisiästään, saanut ongelmansa selvitettyä ja tajunnut mitä vahinkoa on saanut aikaseksi?

ettei voisi vähempää kiinnostaa..eiköhän sitten jokainen tee sen elämänsä just sellaiseksi kuin itse haluaa. Eikä ole pakko edes moikata sellaista ihmistä ketä ei edes halua tuntea. Onnea jos sinä olet ehkä pystynyt muuttumaan kuulut varmaan siihen about 1% jotka edes viitsii hakea apua itselleen. Mutta itse en edes viitsi tuhlata aikaani niiden yläaste aikaisten kanojen miettimiseen. He ovat mitä ovat ja heillä on oma elämä minulla on omani josta minun ei tarvitse kellekkään hehkuttaa..

ihan selvennyksen vuoksi, mä olin se kiusattu osapuoli. ja olen muuttunut huomattavasti jostain murrosikäisestä, sisäänpäinkääntyneestä räkänokasta. kasvanut ehkä aikuiseksi?
ei ole pakko moikata eikä antaa anteeksi jos ei siihen pysty tai halua, mut mun mielestä edelleen ne ihmiset joiden lapsista olis pitäny välittää ja puuttua, kaivaa syyt esille niin ne on tyriny pahan kerran kun kiusaaminen on saanu jatkua. kiusaajallaki on saattanu olla elämässään hankalaa. jos varta vasten tulee pyytämään anteeksi, osottaahan sekin jotain? jos ei olis pahoillaan tai ei tajuaisi mitä toiselle on tehnyt ni tuskin kiinnoistais tätä kiusaajaakaan moikata yhtään sen enempää?

Senkus kannatte katkeruutta jostain kouluajan asioista. Mun mielestä elämä on helpompaa, kun pystyy antamaan anteeksi. Toki vastuun voisi sysätä kiusaajille "kiitti ku pilasitte mun elämän!111!", mutta hetkinen.. jokainen tekee itse elämästä sellaisen kuin haluaa. Anteeksi antaminen tekee elämästä helpompaa ja palauttaa vastuun itelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
mäkin olen kerran pyytänyt anteeksi yhdeltä kiusaamaltani. Ala-asteella koko luokka kiusasi yhtä oppilasta ja vasta nyt vanhempana on todellakin tajunnut kuinka kauheaa sen on täytynyt olla. Pyysin anteeksi ihan vilpittomästi.

Miltä susta tuntui anteeksipyynto?

mä en tiedä oikein olin aika hämmentynyt..toisaalta tuntui hyvältä kun se joka on kiusannut joutuu nöyrtymään ja pyytämään anteeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja A shadieeyah:
Alkuperäinen kirjoittaja HoNdaLaDy:
olipa mielenkiintoinen ilta kun entinen koulukiusaajani tuli kysymään että mitä kuuluu kun ei olla nähty 10v...olin että mitäpä tässä kiitos mun nuoruuden pilaamisesta jne..sitten alkoi vuodatus ja anteeksi pyytely :/

:hug: mie en pystyis kyl ikuna antaa anteeks :ashamed:
ei ne tosin oo koskaan tullu pyytämään anteeks eikä varmaan tuukkaan.
Mut se on jotenkin niin ...no jättänyt syvät arvet ettei sitä vaan voi unohtaa.

mitä sie vastasit niille?

aluksi sanoin kyllä aika vihasesti että ai nyt tullaan pyytämään anteeksi kiitos vain mun nuoruuden pilaamisesta että tekisi mieli vetää pataan.tämä yksi vielä selitti että eihän hän ollut pahin kiusaaja?sanoin että pahin tai ei muhun jäi arvet.anteeksi en voi heille antaa mutta toisaalta oli hyvä puhua suu puhtaaksi
 

Yhteistyössä