Kun ei ole ystäviä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos jossain Vantaalla/Keski-Uudellamaalla on nelikymppinen perheenäiti varustettuna kuuntelevilla korvilla, rennolla/positiivisella elämänasenteella, huumorintajulla ja ulospäinsuuntautuneella mielenlaadulla niin saa huutaa hep. Kaipaisin kaveria,frendiä ja ystävää joka nauraisi ja joskus ehkä itkisikin kanssani, muistaisi lapsen synttärit, lähtisi leffaan ja kutsuisi pullakahville (pakastepullat kelpaavat!)
Vastalahjaksi saat avarakatseisen, luotettavan ja puheliaan äiti-ihmisen ystäväksi. Osaan puhua mutta myös kuunnella. Ystävystyminen ei ole helppoa mutta ehkä voisimme ainakin kokeilla kohtaavatko kemiat?

 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti + 3v:
Kyllä on täällä Oulussakin päin ystävät, saati kaverit/tuttavat vähissä, sellaiset joiden kanssa voisi vaikka kyläillä ja viettää aikaa lapsien kanssa tai ilman.

Missä päin Oulua?

Täällä myös Oulusta yksi äiti, josta olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin :)
 
pikkupiikkis-mistä päin Vantaata olet? Haittaako sinua jos ystäväehdokas polttaa?
Sulla oli kiva "senssi-ilmoitus" ja pohdin uskaltaisiko vastata?! Muutaman kerran olen näihin etsitään ystävää-ilmoituksiin vastannut ja muutaman kerran myös pettynyt..
 
Alkuperäinen kirjoittaja J.:
pikkupiikkis-mistä päin Vantaata olet? Haittaako sinua jos ystäväehdokas polttaa?
Sulla oli kiva "senssi-ilmoitus" ja pohdin uskaltaisiko vastata?! Muutaman kerran olen näihin etsitään ystävää-ilmoituksiin vastannut ja muutaman kerran myös pettynyt..
¨
Ei haittaa (on mulla tupakoivia ystäviä ja itsekin olen polttanut, mutta jo 90-luvulla lopettanut). Vastaa vaan. En oo lännestä enkä idästä vaan aika läheltä Jumboa. Mutta kumpaankin päin on ok bussiyhteydet.

Laita vaan meiliä/yv:tä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lotta:
Jos jossain Vantaalla/Keski-Uudellamaalla on nelikymppinen perheenäiti varustettuna kuuntelevilla korvilla, rennolla/positiivisella elämänasenteella, huumorintajulla ja ulospäinsuuntautuneella mielenlaadulla niin saa huutaa hep. Kaipaisin kaveria,frendiä ja ystävää joka nauraisi ja joskus ehkä itkisikin kanssani, muistaisi lapsen synttärit, lähtisi leffaan ja kutsuisi pullakahville (pakastepullat kelpaavat!)
Vastalahjaksi saat avarakatseisen, luotettavan ja puheliaan äiti-ihmisen ystäväksi. Osaan puhua mutta myös kuunnella. Ystävystyminen ei ole helppoa mutta ehkä voisimme ainakin kokeilla kohtaavatko kemiat?

:wave:

Mä olen Vantaalla ja muutenkin oon tuollainen kuin kirjoitit... laita mulle meiliä vaan, mun kertomus on tässä ketjussa (vissin edellisellä sivulla). Tai kaksikin viestiä on.

 
Minä kanssa kaipaan ystävää olen länsi-uudeltamaalta, kaksi kieliseltä alueelta, mutta en puhu ruotsia :-) ollaan asuttu vuosi täällä eikä ole ketään kenen luokse menisi kahville tai jotain. Minulla on kolme lasta ja yksi heistä on erityislapsi kerron tämän siksi kun olen menettänyt vanhoja ystäviä kun olen kertonut hänen vammastaan.
 

Yhteistyössä