Kun ei ole ystäviä

sitten sellainen juttu, että ne, jotka eivät ole muuttaneet vaan asuvat lähellä lapsuudenkavereita ja sukulaisia (esim alle 100 km) niin heillä ei ole mitään tarvetta saada ystäviä. Eli heidän kanssaan joutuu juurikin vaan pelkästään lastenhoitajaksi ja hyväksikäytetyksi.

Pitäisi löytää toisia samassa elämäntilanteessa olevia, eli niitä, joilla ei ole hoitajia lapsilleen lähellä eikä kyläpaikkoja. Noiden kanssa käy niin, jotka ovat lähellä tukiverkkoja ja lapsuudenystäviä, että kyläkutsut kellpaa ja lapsiakin tuodaan teidän lasten kanssa leikkimää, mutta vastakutsua ei kuuulu, eli itse kutsutaan vaan ne lapsuudenkaverit ja sukua, kun kaikille ei riitä aikaa.

 

Juu todellakin! Mut tiedän kuinka vaikeaa ja raskasta on tutustua uusiin ihmisiin netissä varsinkin ja sit odotella vastauksia ja suurin osa vain lopettaa eikä vastaa mitään. Siinä menee helposti usko akkoihin. Uskon että miehilläkin on enemmän HÄPYÄ!

Totta turiset =)

 

Totta turiset =)

Itselläkin oli profiilissa varmaan vuoden ajan että ystävyyttäkin etsimässä, eikä ainuttakaan yhteydenottoa.

 

Totta turiset =)

Itselläkin oli profiilissa varmaan vuoden ajan että ystävyyttäkin etsimässä, eikä ainuttakaan yhteydenottoa.

Jotenkin on kuulostanut siltä, että moni valittaa ettei tätä kautta ole löytänyt ketään vaikka on etsinyt.

Mistä päin Beep olet

 

Totta turiset =)

Itselläkin oli profiilissa varmaan vuoden ajan että ystävyyttäkin etsimässä, eikä ainuttakaan yhteydenottoa.

Jotenkin on kuulostanut siltä, että moni valittaa ettei tätä kautta ole löytänyt ketään vaikka on etsinyt.

Mistä päin Beep olet

Helsingissä ollaan, vaikka onhan tääkin jo vähän maaseutua.

 

Mullekin saa laittaa yv:tä, jos haluaa juttuseuraa pk-seudulta... eniten olisin (mieluiten Vantaalta) vailla esim. uimaseuraa tai vesijuoksuun tai ihan kävelyyn, pitäisi alkaa kuntoa kohottamaan ja pudottamaan painoa.

Ja jos olet jo sporttihirmu, niin mä en, joten haen ehkä joko sellaista joka kestää sen hitaamman köntyksen tai on itsekin melko rapakunnossa :ashamed: ...

 

Totta turiset =)

Itselläkin oli profiilissa varmaan vuoden ajan että ystävyyttäkin etsimässä, eikä ainuttakaan yhteydenottoa.

Jotenkin on kuulostanut siltä, että moni valittaa ettei tätä kautta ole löytänyt ketään vaikka on etsinyt.

Mistä päin Beep olet

Helsingissä ollaan, vaikka onhan tääkin jo vähän maaseutua.

On on
Vähän oot kaukana. Muuten olisin voinut heittää sulle jotain kahden spesiaalin tapaamisesta kahvilla Mutta ei si, pysy siellä sitten :saint:

 

Minäkään en saanu yhtä ainutta uuden vuoden viestiä. En niitä kyllä odottanutkaan.
En oikee jaksa enää yrittää löytää ystäviä, löytyy aikanaan jos löytyy, olenhan mä tähänki asti ilman pärjänny.

 

Minäkään en saanu yhtä ainutta uuden vuoden viestiä. En niitä kyllä odottanutkaan.
En oikee jaksa enää yrittää löytää ystäviä, löytyy aikanaan jos löytyy, olenhan mä tähänki asti ilman pärjänny.

Missä sä muuten asustat?

 

Mä en edes halua ystäviä, vaikka niitä on todella paljon. Ensinnäkin en jaksa sitä naisten välistä lätinää ja selkään puukotusta. Toisekseen kaikki mun kaverit on sellaisia että "ajavat nurkkaan" loputtomalla puhetulvallaan. Mitenköhän paljon kaverit luulee sen kiinnostavan miten sängyssä menee tai millaista ruokaa on onnistuneesti tehty? Mieluummin vietän aikaa mieheni ja muutaman tarkoin valitun kaverin kanssa. Minun on aina ollut vaikea luottaa ihmisiin, niin moni on onkinut salaisuuteni esille ja pahimmalla heikkouden hetkelläni kääntynyt minua vastaan ja kertoneet ne kaikille.

Toivottavasti halukkaat löytävät silti ystäviä. Minä en niitä erakkoluonteena kaipaa.

 

Mä asun sata kilometriä Oulusta etelään päin. Lähinaapureita Haapavesi ja Ylivieska. Oliko kuvailusta apua??

 

Mä en edes halua ystäviä, vaikka niitä on todella paljon. Ensinnäkin en jaksa sitä naisten välistä lätinää ja selkään puukotusta. Toisekseen kaikki mun kaverit on sellaisia että "ajavat nurkkaan" loputtomalla puhetulvallaan. Mitenköhän paljon kaverit luulee sen kiinnostavan miten sängyssä menee tai millaista ruokaa on onnistuneesti tehty? Mieluummin vietän aikaa mieheni ja muutaman tarkoin valitun kaverin kanssa. Minun on aina ollut vaikea luottaa ihmisiin, niin moni on onkinut salaisuuteni esille ja pahimmalla heikkouden hetkelläni kääntynyt minua vastaan ja kertoneet ne kaikille.

Toivottavasti halukkaat löytävät silti ystäviä. Minä en niitä erakkoluonteena kaipaa.

Ymmärrän mitä tarkoitat. Mulle kelpaa myös hyvin harvat ja valitut, täytyy siis olla todella samanhenkinen ja silloin on se luottamuskin tosi lujaa. Mihinkään akkaporukkaan en ole teinivuosien jälkeen halunnut kuulua. Niissä ei avoimuus luonnistu, vaan se on sitä tylsää vatvomista ja jopa selän takana "huolissaanoloa", eli paskanjauhamista.

 

Mistä AIKUINEN ruuhkavuosiaan elävä nainen löytää ystäviä? En ole itse vielä onnistunut siinä. Lapset on suht pieniä, työ on ja mies, elämän palaset muuten kunnossa. Tosi ystäviä ei enää löydy kun ei etsi "mamma-seuraa" eli vauva-vaiheen ystäviä vaan ihan niitä oikeita kavereita joiden kanssa jutella,vaihtaa kuulumia puolin ja toisin ja pohtia elämän totuuksia. Olen kyllä yrittänyt,mutta en ole onnistanut. Masentaa välillä pirusti kun kukaan ei soittele ex tempore ja kysy "tuutteks kahville"..
Vaikutamme pk-seudun pohjoisosassa, jos joku muukin aikuinen ihminen (eli +35v) kaipailee samanmoista yhteyttä..Perheystävistä en uskalla edes haaveilla eli yhteiset uudet vuodet/vaput/juhannukset ystäväperheen kera lienee todennäköisyydeltään lottovoittoon verrattava tapahtuma!

 

auts. toi edellinen oli niin täynnä kirjoitusvihreitä että sori, itseäkin jo hävettää :-(

 

Ap: onko sulla lapsia? Päivähoidossa? Jos on, niin järjestä kutsut lapsesi kavereille, ihan vaan pari kolme parasta kaveria. Ja kutsu äidit mukaan. Näin tulee tutustuttua uusiin ihmisiin ihan luonnostaan. Toimi ainakin meillä .

 

Mä kans B) Pirkanmaa mutta saa Hki:n suunnalta viskata viestiä, 2lasta ja enemmän lähellä 40v kuin 30v siis minä ei lapset

 

Hei te pirkanmaalaiset! Itse muutin juuri kk takasin takas vanhaan kotikaupunkiin Uudet ystävät on kyllä tervetulleita jos joku haluaa vaikka laittaa viestiä tänne päin!
Itselläni on kyllä täällä vanhoja tuttuja paljonkin mutta ystäviähän ei voi koskaan olla liikaa
Yksi asia ( ketään tuomitsematta HUOM!) minkä olen huomannut joskus kun olen tutustunut uusiin äiti-ihmisiin on se että moni elää niin täysillä sitä lapsiarkea, on siis siis "jumittunut" että ei osata puhua mistään muusta kuin lapsista ja kaikesta lapsiin liittyvästä, tottakai se on luonnollista meille äideille mutta jos ei mitään muuta puheenaihetta löydy niin itselläni on nuo kaverisuhteet usein tyssänny juuri siihen että en ole ollut samalla aaltopituudella Noh itselläni on paljon harrastuksia ja opiskelut työt ym ja olen muutenkin erittäin menevää sorttia joten en kauaa kyllä jaksa keskustella kestovaipoista tai kantoliinoista ym ( niitä väheksymättä)
Usein myös olen huomannut että monella äidillä on niin hankalaa aina kaikki että sitten itselläni on mennyt mielenkiinto pitää yllä tällasta kaverisuhdetta jos äiti ei voi jättää lasta atyyliin tuntia pidemmäksi hoitoon että pääsisi käymään jossain, tai sitten pitää olla juuri
tiettyyn aikaan kotona ja eletään muutenkin kello kaulassa. Meidän perhe on niin spontaani että en tule toimeen sellasten ihmisten kanssa joiden kanssa pitää sopia kuukausi ennen joku kahville meno..Noh toiv kukaan ei saanut väärää käsitystä tästä, annoin vain oman näkökantani mutta en tosiaan mitään pahaa tarkota Mulle päin voi mailata lauraemilia-86(at)hotmail.com olisi kyllä tosi mukava saada ystäviä samanhenkisistä äideistä, itselläni lapset 3 ja 5v ja itse olen 24 vuotias.

 

tuohon ylläolevaan viestiin siis että haen ystäviä ihan kaikkeen mahdolliseen shoppailuun, kahville, harrastuksiin, viihteelle , lasten kanssa vaikka puistoon ym ym ja sellasia ystäviä juuri ketkä tykkäävät mennä ja elää tätä päivää

 

Hei te pirkanmaalaiset! Itse muutin juuri kk takasin takas vanhaan kotikaupunkiin Uudet ystävät on kyllä tervetulleita jos joku haluaa vaikka laittaa viestiä tänne päin!
Itselläni on kyllä täällä vanhoja tuttuja paljonkin mutta ystäviähän ei voi koskaan olla liikaa
Yksi asia ( ketään tuomitsematta HUOM!) minkä olen huomannut joskus kun olen tutustunut uusiin äiti-ihmisiin on se että moni elää niin täysillä sitä lapsiarkea, on siis siis "jumittunut" että ei osata puhua mistään muusta kuin lapsista ja kaikesta lapsiin liittyvästä, tottakai se on luonnollista meille äideille mutta jos ei mitään muuta puheenaihetta löydy niin itselläni on nuo kaverisuhteet usein tyssänny juuri siihen että en ole ollut samalla aaltopituudella Noh itselläni on paljon harrastuksia ja opiskelut työt ym ja olen muutenkin erittäin menevää sorttia joten en kauaa kyllä jaksa keskustella kestovaipoista tai kantoliinoista ym ( niitä väheksymättä)
Usein myös olen huomannut että monella äidillä on niin hankalaa aina kaikki että sitten itselläni on mennyt mielenkiinto pitää yllä tällasta kaverisuhdetta jos äiti ei voi jättää lasta atyyliin tuntia pidemmäksi hoitoon että pääsisi käymään jossain, tai sitten pitää olla juuri
tiettyyn aikaan kotona ja eletään muutenkin kello kaulassa. Meidän perhe on niin spontaani että en tule toimeen sellasten ihmisten kanssa joiden kanssa pitää sopia kuukausi ennen joku kahville meno..Noh toiv kukaan ei saanut väärää käsitystä tästä, annoin vain oman näkökantani mutta en tosiaan mitään pahaa tarkota Mulle päin voi mailata lauraemilia-86(at)hotmail.com olisi kyllä tosi mukava saada ystäviä samanhenkisistä äideistä, itselläni lapset 3 ja 5v ja itse olen 24 vuotias.

Onko tuo sun sähköpostisi mesekin, jos lisään ni höpötellään? Ite myös Tre

 

Kyllä todellakin pitää olla muutakin yhteistä kuin noin samanikäiset lapset... Itselläni on se ongelma tapaamisissa, että mies on vuorotyössä, meillä ei ole pilvin pimein lapsenvahteja (esim. mummot kaukana), joten olen pikkuisen noiden miehen työvuorojen armoilla omien menojeni kanssa.

Jos joku mulle vastaa, niin olen siis aikuinen nainen (noin 40v), pk-seudulta (Vantaalla itse) 1 4-v tyttö, tykkään kirjoista, kahviloista, musiikista, ulkoilusta, uimisesta, teatterista, elokuvista, käden taidoista (ihan kaikkea en osaa), kierrellä kirppareilla, jutella, käydä vaikka kirjamessuilla tai lapsimessuilla, ihan mitä toinen haluaa olen valmis yrittämään (paitsi korkeita paikkoja pelkään)...

Olen luova, ulospäinsuuntautunut, sosiaalinen, ymmärrän että elämässä menee joskus huonomminkin ja on murheitakin, eikä tarvi esittää kulisseja. Omasta mielestäni olen lämmin ystävä. Kauhean sporttinen en ole, mutta tätä pitäisi petrata.

En paljoa käy baareissa, en tupakoi, hyvin kohtuullista alkoholin käyttöä.

Iällä ei mun kannalta ole paljon merkitystä, kunhan on pahimmat biletykset jo bilettänyt ja toisessa suunnassa ei oo vielä dementiaa. Ystävällä pitää olla myös sydämen sivistystä.

(Täähän on kuin senssi-ilmoitus) .

Muokkaus: meiliäkin voi heittää, piikkis @ gmail.com, ilman noita välejä.

 

Hei te pirkanmaalaiset! Itse muutin juuri kk takasin takas vanhaan kotikaupunkiin Uudet ystävät on kyllä tervetulleita jos joku haluaa vaikka laittaa viestiä tänne päin!
Itselläni on kyllä täällä vanhoja tuttuja paljonkin mutta ystäviähän ei voi koskaan olla liikaa
Yksi asia ( ketään tuomitsematta HUOM!) minkä olen huomannut joskus kun olen tutustunut uusiin äiti-ihmisiin on se että moni elää niin täysillä sitä lapsiarkea, on siis siis "jumittunut" että ei osata puhua mistään muusta kuin lapsista ja kaikesta lapsiin liittyvästä, tottakai se on luonnollista meille äideille mutta jos ei mitään muuta puheenaihetta löydy niin itselläni on nuo kaverisuhteet usein tyssänny juuri siihen että en ole ollut samalla aaltopituudella Noh itselläni on paljon harrastuksia ja opiskelut työt ym ja olen muutenkin erittäin menevää sorttia joten en kauaa kyllä jaksa keskustella kestovaipoista tai kantoliinoista ym ( niitä väheksymättä)
Usein myös olen huomannut että monella äidillä on niin hankalaa aina kaikki että sitten itselläni on mennyt mielenkiinto pitää yllä tällasta kaverisuhdetta jos äiti ei voi jättää lasta atyyliin tuntia pidemmäksi hoitoon että pääsisi käymään jossain, tai sitten pitää olla juuri
tiettyyn aikaan kotona ja eletään muutenkin kello kaulassa. Meidän perhe on niin spontaani että en tule toimeen sellasten ihmisten kanssa joiden kanssa pitää sopia kuukausi ennen joku kahville meno..Noh toiv kukaan ei saanut väärää käsitystä tästä, annoin vain oman näkökantani mutta en tosiaan mitään pahaa tarkota Mulle päin voi mailata lauraemilia-86(at)hotmail.com olisi kyllä tosi mukava saada ystäviä samanhenkisistä äideistä, itselläni lapset 3 ja 5v ja itse olen 24 vuotias.

Onko tuo sun sähköpostisi mesekin, jos lisään ni höpötellään? Ite myös Tre

meseni on pupu-07(at)hotmail.com lisää vaan mut listallesi

 

Kyllä on täällä Oulussakin päin ystävät, saati kaverit/tuttavat vähissä, sellaiset joiden kanssa voisi vaikka kyläillä ja viettää aikaa lapsien kanssa tai ilman.

 

Kyllä on täällä Oulussakin päin ystävät, saati kaverit/tuttavat vähissä, sellaiset joiden kanssa voisi vaikka kyläillä ja viettää aikaa lapsien kanssa tai ilman.

Missä päin Oulua?

 

Älä ole ap liian kiltti, pidä puolesi! Niin sua ei kukaan hyväksikäytä.

 

up