Kun ei ole isää

[ex yh]

esikoisen isä jätti minut jo raskausaikana eikä ole sen jälkeen yhteyttä pitänyt eikä isyyttään tunnustanut.... Tästä on jo aikaa 5-vuotta... nyt vain mietin että mitä kerron lapselle sitten kun hän kysyy miksi hänellä ei ole isää tai missä hänen isänsä on? Lapsi tietää kyllä ettei hänellä ole isää mutta ei ole koskaan tiedustellut miksei....

 

[kerttu]

Mutta onhan lapsella isä! Itsellä on aika sama tilanne, ero tuli jo raskausaikana ja lapsi nyt 5-vuotias. Olen sanonut, että isälle ja äidille tuli niin isoja riitoja etteivät voineet asua yhdessä ja että molemmat rakastavat silti sua (mikä on kyllä valkoinen valhe, koska isää ei kiinnosta pätkääkään).

Eikö sun lapsi ole siis kysynyt mitään isästään?

 

[ap]

Mutta onhan lapsella isä! Itsellä on aika sama tilanne, ero tuli jo raskausaikana ja lapsi nyt 5-vuotias. Olen sanonut, että isälle ja äidille tuli niin isoja riitoja etteivät voineet asua yhdessä ja että molemmat rakastavat silti sua (mikä on kyllä valkoinen valhe, koska isää ei kiinnosta pätkääkään).

Eikö sun lapsi ole siis kysynyt mitään isästään?

Ei ole koskaan kysynyt yhtään mitään isästään. Mutta eihän me olla koskaan puhuttukaan mistään isästä kun sellaista ei ole koskaan ollutkaan lapsen elämässä.

 

[kokematon]

En ole itse kokenut vastaavaa mutta ammatini myötä tiedän että avoimuus on hyvin tärkeää. Lapselle ei myöskään tulisi haukkua isää vaan antaa neutraali kuva. Minusta jo 5v olisi hyvä kertoa asiasta hänen ymmärtämällä tavalla. Voi olla että asia jo kovasti mietityttää. Se voi kasvaa suureksi asiaksi pienen päässä. Voisit näyttää kuvankin jos sinulla semmoinen on.

 

[YKS]

Mulle riitti kun äiti kertoi että hän ja isäni eivät sopineet yhteen ja eivät voineet elää perheenä yhdessä. Itselleni isän poissaolo ja "häipyminen" elämästäni vaivasi murrosiässä.
Nyt aikuisena se on yks hailee koska olen rakentanut elämäni silleen että isää ei tarvita eikä kaivata, menetys on hänen ja häpeä.

 

[Lilii lisänimetön]

Kerrot niin kuin asia on, liikoja värittämättä kuitenkaan. Neutraalisti, jos voit.

 

[mä]

Mutta onhan lapsella isä! Itsellä on aika sama tilanne, ero tuli jo raskausaikana ja lapsi nyt 5-vuotias. Olen sanonut, että isälle ja äidille tuli niin isoja riitoja etteivät voineet asua yhdessä ja että molemmat rakastavat silti sua (mikä on kyllä valkoinen valhe, koska isää ei kiinnosta pätkääkään).

Eikö sun lapsi ole siis kysynyt mitään isästään?

lapselle ei saa valehdella ei edes valkoista valhetta! ikinä! kertokaa rehellisesti minä eronnut ja lasten isä ei suostu tapaamaan syytä en tarkemmin voi sanoa mutta olen sanonut pojalle kun kysyy miks ei tuu että syy ei ole hänen ja en tiedä miksi ei tule mutta ei tule. aina totuus.

 

[ap]

En ole itse kokenut vastaavaa mutta ammatini myötä tiedän että avoimuus on hyvin tärkeää. Lapselle ei myöskään tulisi haukkua isää vaan antaa neutraali kuva. Minusta jo 5v olisi hyvä kertoa asiasta hänen ymmärtämällä tavalla. Voi olla että asia jo kovasti mietityttää. Se voi kasvaa suureksi asiaksi pienen päässä. Voisit näyttää kuvankin jos sinulla semmoinen on.

mulla ei ole kuvaa tai yhtään mitään. ehdittiin olla yhdessä vain 8kk ennenkuin tulin raskaaksi ja kun olin rv15 tuli ero. Mies lähti enkä ole häntä nähnyt tai kuullut mitään hänestä sen jälkeen. Hankala noin yhtäkkiä vaan ottaa asian esille kun tuntuu ettei ole mitään kerrottavaa.

 

[YKS]

Mutta onhan lapsella isä! Itsellä on aika sama tilanne, ero tuli jo raskausaikana ja lapsi nyt 5-vuotias. Olen sanonut, että isälle ja äidille tuli niin isoja riitoja etteivät voineet asua yhdessä ja että molemmat rakastavat silti sua (mikä on kyllä valkoinen valhe, koska isää ei kiinnosta pätkääkään).

Eikö sun lapsi ole siis kysynyt mitään isästään?

lapselle ei saa valehdella ei edes valkoista valhetta! ikinä! kertokaa rehellisesti minä eronnut ja lasten isä ei suostu tapaamaan syytä en tarkemmin voi sanoa mutta olen sanonut pojalle kun kysyy miks ei tuu että syy ei ole hänen ja en tiedä miksi ei tule mutta ei tule. aina totuus.

Just näin, ei tartte maalata ruusuja, koska sitten jos haluaa tavata ja isä ei niin pettymys on suuri! Mun isä esim ei halua edes pitää yhteyttä 30vuoden jälkeenkään. Sillä on uus elämä niinkun mullakin.

 

[kerttu]

Meillä lapsi on kysellyt isästään siitä asti kun oppi puhumaan. Ja edelleen juttua riittää. Johtunee osittain siitä, että sattumoisin samassa päiväkotiryhmässä on paljon lapsia, joilla on erittäin aktiiviset isät, näkee siis päivittäin mistä jää paitsi. Olen vastannut lyhyesti aina siihen kysymykseen, mitä kulloinkin kysyy. Usein joudun kyllä vastaamaan, etten tiedä

 

[Tiimarinvihko]

Näitä samoja asioita itsekin pohdin. Esikoisen elämässä isä oli mukana kunnes aloin odottaa toista lastamme, esikoisen ollessa hieman vajaa 3 vuotta, sitten isä häipyi. Miten ihmeessä mä voin ikinä kertoa asiat lapsille niin että heistä vois kasvaa tasapainosia aikuisia aikanaan?

 

[juuh]

Lapsista kasvaa tasapainoisia, kun heillä on tasapainoinen läsnäoleva vanhempi, joka puhuu heille totta. Ei isästä tarvitse kertoa mitää valheita vaan sanoa just niinkuin asia on, tietysti lapsen ikätasoon sopivasti. Ei sellaista osaa kaivat, mitä ei tiedä olevan olemassa. Ja saa myös näyttää omat tunteensa ja sanoa, että on surullinen itsekin, että isä ei pidä lapseen yhteyttä, mutta se ei ole lapsen eikä äidin vika, vaan isän oma päätös, jota on vaikea ymmärtää. Ja korostaa vielä, kuinka paljon äiti välittää ja rakastaa!
Mutta älkää valehdelko ja vastatkaa lapsen kysymyksiin selkeästi!

 

[oon aina ihmetelly]

mitä ne kertoo lapsilleen isästä jotka on hankkinu lapsen yksin jollaki luovutetulla spermalla tai jostai yhden yön panosta tuntemattoman kans?

 

[ap]

olis niin yksinkertaista jos nykyinen puolisoni olis esikoiseni isä....

 

[Kowalski]

Kaverin lapsen isä lähti raskausaikana, heti raskausuutisen selvittyä.

Heillä on hyllyssä & lapsen huoneessa isän valokuva, ja äiti on totuudenmukaisesti kertonut lapselle että isän nimi on sejase, isä asuu siinä ja siinä kaupungissa, ja että isä ei halunnut elää äidin kanssa yhdessä.

Lapsella on miehen malli tätinsä miehestä. Osallistuu mm. isänpäiväjuhliin päiväkodissa.