Kun ei enää jaksa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pää puurona
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pää puurona

Vieras
Viime viikko on ollut töissä ja kotona yhtä helvettiä.Keskiviikkona päätin että nyt loppu,en jaksa,musta ei ole työssä käyväksi äidiksi.Lapset sinällään jo isoja,mutta kun yksi on erityislapsi ja niin kiinni minussa,että illat kotona on silkkaa huutoa ja itkua..

Työaika on takapuolesta:10-20 tai 11-19,kotona noin tunti siitä kun työ loppuu.Ilmoitin työnantajalle,että joko työaika muuttuu paremmaksi,tai minä sanon itseni irti.Vaihtoehdoksi jäi tuo viimeinen.Irtisanomisilmoitus lähtee tän kuun vika päivä,ja siitä kk ja jään kotiin.

Viimeyön painin oman itseni kanssa,teenkä itse nyt oikein,kun hyppään tähän kelkkaan vai onko se kuitenkin oikein lapsiani kohtaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Kauanko olet ollut töissä? Jos vasta lyhyen aikaa, voisko olla alkukankeutta? Meillä ainakin kesti aikansa, että lapset soputui opiskelevaan/työssäkäyvään äitiin, ja uusiin aikatauluihin yms.

Oon nyt ollut tammikuusta asti,alussa tein lyhyttä päivää = 3-5 h.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pää puurona:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Kauanko olet ollut töissä? Jos vasta lyhyen aikaa, voisko olla alkukankeutta? Meillä ainakin kesti aikansa, että lapset soputui opiskelevaan/työssäkäyvään äitiin, ja uusiin aikatauluihin yms.

Oon nyt ollut tammikuusta asti,alussa tein lyhyttä päivää = 3-5 h.

Onko sulla ukkoa? Jos on, niin kai se autaa?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja pää puurona:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Kauanko olet ollut töissä? Jos vasta lyhyen aikaa, voisko olla alkukankeutta? Meillä ainakin kesti aikansa, että lapset soputui opiskelevaan/työssäkäyvään äitiin, ja uusiin aikatauluihin yms.

Oon nyt ollut tammikuusta asti,alussa tein lyhyttä päivää = 3-5 h.

Onko sulla ukkoa? Jos on, niin kai se autaa?


ei oo,enkä toista ota
 


Eipä niillä mitään teekään. Mutta eiköhän ne lapsetkin jossain vaiheessa tottuis..? Minkä ikäsiä ne on?

[/quote]




vanhin 15 ja nuorin 8v,nuorin on erityislapsi..Lastenhoitaja käytännössä asuu meillä viikot,on mun hyvä ystävä.
 
Kyllä sä nyt kuuntelet sydämes ääntä, ihan oikeesti, klisee on että lapset kerran pieniä, mutta totta. Etsit sitten uuden työpaikan. Minä olen ollut jo pitkään saikulla ja nytten edessä uuden työn etsiminen
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimia sulle:
Kyllä sä nyt kuuntelet sydämes ääntä, ihan oikeesti, klisee on että lapset kerran pieniä, mutta totta. Etsit sitten uuden työpaikan. Minä olen ollut jo pitkään saikulla ja nytten edessä uuden työn etsiminen

Kiitos..Mulla on ollut vaikeeta ton junnun kanssa ja kun sitten isä päätti poistua lästen elämästä,poika otti musta kiinni tosi kovaa.Ei ole mitenkään mustasukkanen kellekkään,mutta aina kun oon paikalla,on niin lähellä että..Ja sylin tarvetta on ollut enemmän..

Kyllä mä nyt ajattelin katella ainakin sen pari vuotta,olla kotona,ja sit hakea uutta työtä.Työnantaja lupaili hiukan vapaampaa työaikaa,jos vaikka 2-3 kertaa viikossa jossain muussa työpisteessä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja pää puurona:
Eipä niillä mitään teekään. Mutta eiköhän ne lapsetkin jossain vaiheessa tottuis..? Minkä ikäsiä ne on?




vanhin 15 ja nuorin 8v,nuorin on erityislapsi..Lastenhoitaja käytännössä asuu meillä viikot,on mun hyvä ystävä.[/quote]

siis tarvitseeko noin isot vielä lastenhoitajan? Eikö tekisi hyvää hieman vastuuta?ja oletko koskaan ollut töissä?
 
Kyllä mä ton isomman luottasin yksinkin,mutta 8v on erityislapsi,kehitysviivästymää, motoriikkakehtiysviivästymää, jonkun sortin ylivillkautta... Sitä en isomman harteille sälytä,jos kotona jotain sattuu..
 

Similar threads

Yhteistyössä