Kun 2v ei osaa puhua montaa sanaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Kaksoseni täyttävät kohta 2-vuotta ja toinen puhuu jo lauseita vaikkakin epäselvästi, mutta asian ymmärtää. Toinen taas sanoo vaan ota, anna, äiti, heippa ja sitten monista sanoista vaan alut esim. paa (muumipappa), maa (muumimamma), kaa (kala). Ja sanavarasto on vain nuo muutamat sanat. Tällä joka ei puhu oli päänaukilesaumat menneet päällekkäin masussa ollessa eikä tuo korjaantunut kokonaan syntymän jälkeen. Sairaalan lääkäri sanoi, että voi tulla ongelmia puhumaan oppimisessa ja seurataan vain neuvolassa ja sitten jatkoon jos tulee ongelmia. Neuvola-aika on vähän ajan päästä ja keskustellaan kyllä siellä. Nyt kiinnostaisi miten muilla tuo puhumaan oppiminen on lähtenyt. Miten tavallista lienee että se viivästyy?
 
Meidän jouluna 2 v täyttänyt ei puhu kuin yksittäisiä sanoja. En ole ajatellut että olisi mitenkään jäljessä kehityksestä. Eikä neuvolassa ole mitään sanottu.
 
1v 10kk puhuu meillä tuolla tavalla. On kyllä keskittynyt lähinnä fyysiseen kehitykseen (oppi kävelemään tukea vasten 5,5 kk, ilman tukea 8,5 kk), eikä niinkään puheen tuottamiseen. Nyt kun liikkuminen, kiipeily, pukeminen, vessassa käynti yms on hallussa on tyttö kiinnostunut enemmän puhumisesta. Hoidosta myös oppii sanoja. Puhuu yksittäisiä sanoja "isi", "kukka", "hauvva" tai sitten jotakin sinnepäin "hoosu" (housut), "paa" (banaani) jne..
 
Osa kaksivuotiaista puhuu mitä vaan, mutta samassa perheessäkin voi olla jopa vuoden ero puhumaanoppimisessa. Syitä voi olla monia motoriset ja fyysisiet syyt, mutta myös "puhetilan" puute. Voisiko tuossa oola tilanne, että puhvampi kaksonen hoitaa juttelun molempien puolesta?
 
Ooooo, kiitos vastauksista! Minä olen jo huolestunut asiasta! Mutta eihän nuo muutkaan puhu! Tyttö vaan on sitten sillä puolella kehityksessä edellä(se onkin pitänyt syntymästään lähtien kovaa örinää, vinkunaa yms. ääntä).
Tämä joka ei vielä osaa puhua oppi kävelemään 3-4kk ennen siskoaan eli reippaasti ennen kuin täytti 1v.
 
[QUOTE="vieras";27893434]Osa kaksivuotiaista puhuu mitä vaan, mutta samassa perheessäkin voi olla jopa vuoden ero puhumaanoppimisessa. Syitä voi olla monia motoriset ja fyysisiet syyt, mutta myös "puhetilan" puute. Voisiko tuossa oola tilanne, että puhvampi kaksonen hoitaa juttelun molempien puolesta?[/QUOTE]

Tyttö on kyllä hyvin puhelias ja koko ajan äänessä. Päpättää hyvin paljon ja tykkää myös laulella kuulemiaan lauluja. Joululta jäi laulamaan "kuukkuset, kuukkuset..." ja sitten muumilaulua laulelee osin keksityin sanoin.
Noita lauluja tykkää kyllä laulella päivittäin. Sitten laulelee jonkun melodian mukaan(enpä tunnista minkä) omin sanoin lauluja.
 
Minun poikani ei kaksivuotisneuvolassa puhunut kuin 7 lyhyttä sanaa, ihan normaalia kuulemma. Käytimme häntä 2-3 ikävuoden välillä 3 krt puheterapeutilla kontrollissa, kun pk:ssa sitä suosittelivat, vaikka neuvolan th ei ollut huolissaan. 3 v.neuvolassa puhui juuri kuten sen ikäisen (vähintään) pitääkin, ja nyt 3 v. 8 kk ikäisenä puhuu kuin suurin osa ikätovereistaan. Pitkiä lauseita alkoi tulla vasta tuossa noin puoli vuotta sitten. R-kirjain on hukassa enää ainoastaan, mutta sillä ei ole kiirettä. Meillä ei kuulemma johtunut tuo puheen pieni viivästyminen muusta kuin ns. sukurasitteesta, eli mies on aikanaan oppinut myös vasta 3-vuotiaana kunnolla puhumaan, ja käynyt sitä ennen myös muutaman kerran puheterapeutin kontrollissa. Tänä päivänäpuhuu kuin ruuneperi. =)

Eli ap:lle sanoisin, ettei mitään syytä huoleen vielä tässä vaiheessa ainakaan!
 
Onko vähäsanaisempi poika? Tytöt kun keskimäärin alkavat puhumaan poikia aiemmin. Sekin selittää hyvin sisarusten eroa, temperamenttierojan ja suun motorisen kypsyyden lisäksi.

Meillä esikoinen (tyttö) puhui täysin kaksivuotiaana: sivulauseita, sanajärjestys oikein ja taivutukset täydelliset. Toinen (tyttö) puhuu kyllä lausein, mutta sanajärjestykset ovat omintakeiset, taivutukset koomisia, äännevaihdoksia paljon ja sivulauseista ei merkkiäkään. Ja silti tiedän, että hänkin on keskimääräistä näppärämpi puhumaan nyt toisen syntymäpäivänsä kynnyksellä.
 
Meillä esikoinen ei juuri puhut kun ihan yksittäisiä sanoja ja muutaman 2-sanaisen lauseen, vielä 2 vuotiaana. Mutta koska ymmärsi kaiken mitä puhuttiin ei kukaan ihmetellyt. Olikohan poika 2v2kk kun yhden viikon toisti kaiken mitä sanon ja sen jälkeen alkoi puhumaan heti täysiä pitkiä lauseita, selkeästi ja oikein ääntäen. Nyt ikää 3,5v ja sanavarasto on todella laaja ja käyttää eri ilmaisuja ja on kuulemma verbaalisesti lahjakas.
Kuopus, nyt 1v9kk taas puhuu nyt muutamia lauseita ja sanoja on paljon. Eli on siinä mielessä isoveljeään edellä, mutta toisaalta puhe paljon epäselvempää ja vauvamaisempaa, mikä toki sallittavaa mutta vertauksena siis veljeen. Isompi halusi vaan osata kunnolla ennekuin aloittaa, pienempää ei niin haittaa :) kuvastaa muuten lasten luonteita muussakin toiminnassa tuo.
 
Meillä esikoinen (tyttö) lähti kävelemään aika tarkkaan 1v synttäreiden kieppeillä, sitä ennen kiipeili sujuvasti joka pirun paikkaan milloin oli pöydällä, syöttötuolissa oli valjaat oltava aina muuten kiipesi pois, pinnasängyssä ei pysynyt yhtään jne.. Puhua pälätti 2 sanan lauseita alle 2 vuotiaana jne.. Omasi erittäin laajan sanavaraston alle 3 vuotiaana.

Kuopus uskalsi seistä ilman tukea 1v4kk iässä, kävelemään lähti tästä 2kk kuluttua, ensimmäinen sana tuli 1v 9kk, 2v mennessä oli sanavarastossa ehkä 5 ymmärrettävää sanaa, 2v mennessä osasi nippanappa kiivetä sohvalle satunnaisesti myös keittiön tuolille jonka kautta pöydälle jne..
3-vuotiaana edelleen harvasanainen, vaikka sanavarasto onkin kohtalaisen suuri, puhuu edelleen vähän ei lätise turhia kuten siskonsa, enemmän sellainen rauhallinen tuumailija, vastaa kun kysytään mutta jättää satuilun ja selityksen siskolleen.
 

Yhteistyössä