Kun 13v ei mene kouluun

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihan pihalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihan pihalla

Vieras
Miehelläni on 13v poika ja hieman nuorempi tyttö edellisestä suhteesta ja he asuvat äidillään.
He ovat eronneet jo vuosia ennen kuin minä tapasin mieheni neljä vuotta sitten.

Poika on aina ollut hiljainen ja vetäytyvä ja ihan rehellisesti sanoen hänellä tuntuu olevan peliriippuvuus tietokoneeseen sekä pelikonsoleihin. Poika on saanut kotonaan pelata rajattomasti ja aina myös k18 pelejä. Viime aikoina on äitinsä yrittänyt rajoittaa pelaamista mutta kuulema sitten poika ei tee muuta kun itkee.

Kotona ei ehkä kaikki ole ihan niin hyvin kuin voisi olla, äiti on omasta tahdostaan työtön ja paljon poissa kotoa, jolloin lapset ovat keskenään ja ruokavalio muodostuu lähinnä lihapiirakoista. Silti kuvittelisin että äiti yrittää parhaansa, oman jaksamisensa puitteissa.

Nyt ennen joulua pojan äiti soitti miehelleni aamulla ja kertoi että poika ei käy koulussa, ei ole kuulema käynyt viikkoihin. Mieheni lähti viemään poikaa kouluun ja lainasimme hänelle jopa toisen automme viikoksi että veisi pojan kouluun sillä. Äiti yritti setviä asioita open kanssa mutta nyt joululoman jälkeen sama homma jatkuu, poika ei mene kouluun. Syyksi hän sanoo että on mälsää eikä koulussa tarvi käydä.

Olen patistanut miestäni puuttumaan asiaan kovalla kädellä, sillä hän ja pojan äiti ovat vastuussa siitä jos poika tieten tahtoen tuhoaa tulevaisuuttaan. Itsekin äitinä en näe edes miten on mahdollista ettei lasta saa laitettua kouluun??

Minua ärsyttää suunnattomasti se että mieheni lepsuilee pojan suhteen vaikka hän selkeästikin kärsii siitä että poika tekee tuollaista. Minun lapsiani mies kasvattaa ihan mallikkaasti ja puuttuu jämerästi jos puututtavaa on. Omien muksujensa kohdalla vaan on toisin, syyksi on sanonut ettei halua pilata välejään heidän kanssa.

Tulikin paljon tekstiä ja harhauduin itse kysymyksestä: voinko minä äitipuolena puuttua asiaan ja jos, niin miten. Vaiko pitäisikö minun pitää vaan suuni supussa?
Olen jo uhannut miestäni että otan yhteyttä lastenvalvojaan jos he eivät itse valvo lapsensa etuja mutta niin pitkälle en tietysti tahtoisi mennä. Kyse on kuitenkin heidän lapsestaan, vaikka poika on minullekin rakas.
 
Hankkisin pojalle apua. Ei tuo normaalia ole, peliriippuvuus ja lintsaus. Poika ei ehkä osaa sanoa oikeaa syytä sille, miksei halua kouluun. En usko tylsyyden olevan oikea syy.
 
No, uskoisin, että pojan koulusta otetaan äitiin yhteyttä, jos ei ole jo otettu. Äitipuolena on paha mennä asioihin sekaantumaan jo sen takia, että sinulla ei ole mitään oikeutta edes siihen. Ikävä kyllä. Puhu miehellesi asiasta ja ottakaa poika vaikka teile asumaan, tuon ikäinen saa jo päättää kumman luona asuu.
 
Samassa tilanteessa olleena äitinä voin kertoa että koulusta on varmaan otettu jo yhteys lastenvalvojaan, poika lintsaa ja äiti ei varmaan ole kirjoitellut tekaistuja "saikkulappuja".

Meillä tilanne meni siihen että oli palavereja koulussa, paikalla myös lastenvalvoja. Poikaa ei kuitenkaan kouluun saatu. Pääs psykiatriselle tutkimuksiin kolmen viikon jaksolle, jossa koitettiin selvittää syy koulukäymättömyyteen. teidän ei tarvitse pelätä huostaanottoa soosun puolelta, koska koulu käymättömyys ei ole peruste huostaanotolle, vain siinä tapauksessa että siihen liittyy muutakin hälmöilyä.

Ota nyt yhteys tai isä koulukuraattoriin, sitä kautta vyyhti lähtee aukeemaan. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oddball:
Samassa tilanteessa olleena äitinä voin kertoa että koulusta on varmaan otettu jo yhteys lastenvalvojaan, poika lintsaa ja äiti ei varmaan ole kirjoitellut tekaistuja "saikkulappuja".

Meillä tilanne meni siihen että oli palavereja koulussa, paikalla myös lastenvalvoja. Poikaa ei kuitenkaan kouluun saatu. Pääs psykiatriselle tutkimuksiin kolmen viikon jaksolle, jossa koitettiin selvittää syy koulukäymättömyyteen. teidän ei tarvitse pelätä huostaanottoa soosun puolelta, koska koulu käymättömyys ei ole peruste huostaanotolle, vain siinä tapauksessa että siihen liittyy muutakin hälmöilyä.

Ota nyt yhteys tai isä koulukuraattoriin, sitä kautta vyyhti lähtee aukeemaan. =)

Eihän äitipuolella ole oikeutta ottaa yhteyttä koulukuraattoriin, tai tällä kuraattorilla ei ainakaan ole oikeutta puhua tälle ei oikealle äidille pojan asioista.
 
Kurin puutteen takia tuonkin lapsen elämä menee päin vittua. Kukaan teistä ei uskalla olla se aikuinen ja PISTÄÄ RAJOJA. Ei ole apua ammattiauttajastakaan, jos kotona perusasioissa noin paljon parannettavaa!

Olen itse entinen peliriippuvainen ja raivostuttaa kun lapsille ei pistetä tietokoneen/konsoleiden kanssa mitään rajoja. Sitten kun menee överiksi, vingutaan ammattiauttajia paikalle! Missä on kodin OMA VASTUU??
 
Alkuperäinen kirjoittaja Borkku:
Alkuperäinen kirjoittaja Oddball:
Samassa tilanteessa olleena äitinä voin kertoa että koulusta on varmaan otettu jo yhteys lastenvalvojaan, poika lintsaa ja äiti ei varmaan ole kirjoitellut tekaistuja "saikkulappuja".

Meillä tilanne meni siihen että oli palavereja koulussa, paikalla myös lastenvalvoja. Poikaa ei kuitenkaan kouluun saatu. Pääs psykiatriselle tutkimuksiin kolmen viikon jaksolle, jossa koitettiin selvittää syy koulukäymättömyyteen. teidän ei tarvitse pelätä huostaanottoa soosun puolelta, koska koulu käymättömyys ei ole peruste huostaanotolle, vain siinä tapauksessa että siihen liittyy muutakin hälmöilyä.

Ota nyt yhteys tai isä koulukuraattoriin, sitä kautta vyyhti lähtee aukeemaan. =)

Eihän äitipuolella ole oikeutta ottaa yhteyttä koulukuraattoriin, tai tällä kuraattorilla ei ainakaan ole oikeutta puhua tälle ei oikealle äidille pojan asioista.

Laitoinkin...tai isä.

 
Oddball, masennus osuu varmasti aika oikeaan, sitä on epäilty jo monen tutunkin suunnasta. Mukava kuulla kokemusta asiasta.

Olen tietoinen etten voi virallisesti asiaan puuttua mutta en kai mä voi vieressäkään katsoa hiljaa...miehelle on puhuttu moneen kertaan ja se sanoo aina vaan että yritetään..kai se on pakko vaan jatkaa ahdistamista niin kauan että jotain tapahtuu.

Meille ei poika pysty muuttamaan, tai jos muuttaisi niin emme pystyisi tarjoamaan muuta kuin sohvannurkan joka on tuskin sekään kovin tasapainoa edistävä ratkaisu.
Meillä on neliöt tällä hetkellä täysin loppu minunkin lasteni kanssa (jakavat pienen huoneen) ja yhteinen vauvakin (meidän huoneeseen) syntyy pian :(
Uusi talo on kyllä koko ajan hakusessa, että silloin tilanne olisi toinen...eri asia onko poika halukas muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja meidän kanssamme, kun me ei anneta koskea tietokoneeseenkaan kun on meillä.

Pahimmalta tuntuu se, että jos vanhemmat itse ei puutu niin miten pahalta se pojasta tuntuu? Minä ainakin ajattelen sen vaikuttavan välinpitämättömyydeltä, enkä suinkaan rakastavana tekona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oddball:
Alkuperäinen kirjoittaja Borkku:
Alkuperäinen kirjoittaja Oddball:
Samassa tilanteessa olleena äitinä voin kertoa että koulusta on varmaan otettu jo yhteys lastenvalvojaan, poika lintsaa ja äiti ei varmaan ole kirjoitellut tekaistuja "saikkulappuja".

Meillä tilanne meni siihen että oli palavereja koulussa, paikalla myös lastenvalvoja. Poikaa ei kuitenkaan kouluun saatu. Pääs psykiatriselle tutkimuksiin kolmen viikon jaksolle, jossa koitettiin selvittää syy koulukäymättömyyteen. teidän ei tarvitse pelätä huostaanottoa soosun puolelta, koska koulu käymättömyys ei ole peruste huostaanotolle, vain siinä tapauksessa että siihen liittyy muutakin hälmöilyä.

Ota nyt yhteys tai isä koulukuraattoriin, sitä kautta vyyhti lähtee aukeemaan. =)

Eihän äitipuolella ole oikeutta ottaa yhteyttä koulukuraattoriin, tai tällä kuraattorilla ei ainakaan ole oikeutta puhua tälle ei oikealle äidille pojan asioista.

Laitoinkin...tai isä.

Juu kyllä mä luin senkin kohdan, mut isällähän onkin oikeus ja jopa velvollisuus huolehtia omasta lapsestaan tätä vaan ei sillä ei äidillä ole kuitenkaan ja siitä siis vaan kirjotin en muusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja helkkari:
Kurin puutteen takia tuonkin lapsen elämä menee päin vittua. Kukaan teistä ei uskalla olla se aikuinen ja PISTÄÄ RAJOJA. Ei ole apua ammattiauttajastakaan, jos kotona perusasioissa noin paljon parannettavaa!

Olen itse entinen peliriippuvainen ja raivostuttaa kun lapsille ei pistetä tietokoneen/konsoleiden kanssa mitään rajoja. Sitten kun menee överiksi, vingutaan ammattiauttajia paikalle! Missä on kodin OMA VASTUU??


Yleensä siinä vaan käy niin että kun ulkopuoliset tulee asioihin mukaan, kotona olevat perusasiat paranee. Äiti saa voimia alkaa taistella kun on joku joka tukee ja auttaa. Äidin sana ei välttämättä poikaa hetkauta, mutta aran lapsen ollessa kyseessä sossu saa jo ihmeitä aikaseks pelkällä olemassa olollaan ja kertomalla elämän tosiasiat, psykiatri taas voi auttaa selvittää ajatusmaailmaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja helkkari:
Kurin puutteen takia tuonkin lapsen elämä menee päin vittua. Kukaan teistä ei uskalla olla se aikuinen ja PISTÄÄ RAJOJA. Ei ole apua ammattiauttajastakaan, jos kotona perusasioissa noin paljon parannettavaa!

Olen itse entinen peliriippuvainen ja raivostuttaa kun lapsille ei pistetä tietokoneen/konsoleiden kanssa mitään rajoja. Sitten kun menee överiksi, vingutaan ammattiauttajia paikalle! Missä on kodin OMA VASTUU??

Olen samaa mieltä kanssasi, pojalle onkin asetettu rajoja meillä. Hän ei saa pelata meillä ja nukkumaan mennään ihmisten aikaan yms...mutta mielestäni mieheni tehtävä on saada pojan äitikin tajuamaan että niitä rajoja on oltava!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oddball:
Alkuperäinen kirjoittaja helkkari:
Kurin puutteen takia tuonkin lapsen elämä menee päin vittua. Kukaan teistä ei uskalla olla se aikuinen ja PISTÄÄ RAJOJA. Ei ole apua ammattiauttajastakaan, jos kotona perusasioissa noin paljon parannettavaa!

Olen itse entinen peliriippuvainen ja raivostuttaa kun lapsille ei pistetä tietokoneen/konsoleiden kanssa mitään rajoja. Sitten kun menee överiksi, vingutaan ammattiauttajia paikalle! Missä on kodin OMA VASTUU??


Yleensä siinä vaan käy niin että kun ulkopuoliset tulee asioihin mukaan, kotona olevat perusasiat paranee. Äiti saa voimia alkaa taistella kun on joku joka tukee ja auttaa. Äidin sana ei välttämättä poikaa hetkauta, mutta aran lapsen ollessa kyseessä sossu saa jo ihmeitä aikaseks pelkällä olemassa olollaan ja kertomalla elämän tosiasiat, psykiatri taas voi auttaa selvittää ajatusmaailmaa.

ja monestihan tuo riippuvaisuus ja muu kasvaa hitaasti ja huomaamatta, jolloin siihen on hyvin vaikea ihan vaan yksin saada otetta, kun se on jo täydessä vauhdissa, mutta onneks meillä on hyviä ammattiauttajia joiden kanssa yhteistyössä asiat monesti saadaan muuttumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Oddball, masennus osuu varmasti aika oikeaan, sitä on epäilty jo monen tutunkin suunnasta. Mukava kuulla kokemusta asiasta.

Olen tietoinen etten voi virallisesti asiaan puuttua mutta en kai mä voi vieressäkään katsoa hiljaa...miehelle on puhuttu moneen kertaan ja se sanoo aina vaan että yritetään..kai se on pakko vaan jatkaa ahdistamista niin kauan että jotain tapahtuu.

Meille ei poika pysty muuttamaan, tai jos muuttaisi niin emme pystyisi tarjoamaan muuta kuin sohvannurkan joka on tuskin sekään kovin tasapainoa edistävä ratkaisu.
Meillä on neliöt tällä hetkellä täysin loppu minunkin lasteni kanssa (jakavat pienen huoneen) ja yhteinen vauvakin (meidän huoneeseen) syntyy pian :(
Uusi talo on kyllä koko ajan hakusessa, että silloin tilanne olisi toinen...eri asia onko poika halukas muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja meidän kanssamme, kun me ei anneta koskea tietokoneeseenkaan kun on meillä.

Pahimmalta tuntuu se, että jos vanhemmat itse ei puutu niin miten pahalta se pojasta tuntuu? Minä ainakin ajattelen sen vaikuttavan välinpitämättömyydeltä, enkä suinkaan rakastavana tekona.

Olen melko varma että koulusta otetaan kohta äitiin yhteyttä ja jollei äiti osaa selittää syitä koulukäymättömyyteen lastensuojelu tulee kuvioihin mukaan, ja luulen että tapauksessa on jo ilmotus sinnepäin lähtenyt. Äiti ei siis millään pääse pakenemaan tilannetta, vaan jotain alkaa tapahtua.

Meillä poika kerkes lintsata 2 kk ennenkun koulusta soitettiin ja kysyttiin että missä poika on...ei tullu niillä mieleen soittaa vähän aikasemmin????

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja helkkari:
Kurin puutteen takia tuonkin lapsen elämä menee päin vittua. Kukaan teistä ei uskalla olla se aikuinen ja PISTÄÄ RAJOJA. Ei ole apua ammattiauttajastakaan, jos kotona perusasioissa noin paljon parannettavaa!

Olen itse entinen peliriippuvainen ja raivostuttaa kun lapsille ei pistetä tietokoneen/konsoleiden kanssa mitään rajoja. Sitten kun menee överiksi, vingutaan ammattiauttajia paikalle! Missä on kodin OMA VASTUU??

Olen samaa mieltä kanssasi, pojalle onkin asetettu rajoja meillä. Hän ei saa pelata meillä ja nukkumaan mennään ihmisten aikaan yms...mutta mielestäni mieheni tehtävä on saada pojan äitikin tajuamaan että niitä rajoja on oltava!

Rajoja voidaan mielestäni asettaa muutenkin kun kieltämällä asiat kokonaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Borkku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja helkkari:
Kurin puutteen takia tuonkin lapsen elämä menee päin vittua. Kukaan teistä ei uskalla olla se aikuinen ja PISTÄÄ RAJOJA. Ei ole apua ammattiauttajastakaan, jos kotona perusasioissa noin paljon parannettavaa!

Olen itse entinen peliriippuvainen ja raivostuttaa kun lapsille ei pistetä tietokoneen/konsoleiden kanssa mitään rajoja. Sitten kun menee överiksi, vingutaan ammattiauttajia paikalle! Missä on kodin OMA VASTUU??

Olen samaa mieltä kanssasi, pojalle onkin asetettu rajoja meillä. Hän ei saa pelata meillä ja nukkumaan mennään ihmisten aikaan yms...mutta mielestäni mieheni tehtävä on saada pojan äitikin tajuamaan että niitä rajoja on oltava!

Rajoja voidaan mielestäni asettaa muutenkin kun kieltämällä asiat kokonaan.

Tääkin pitää paikkansa. Voisko ap olla mahdollista että äitikin ois masentunut kun ei jaksa lapsia valvoo tuon kummosemmin vaikka on työtön?
 
Tiukka puhuttelu lapsen kanssa nyt. Ymmärtääkö hän, että jos jatkaa lintsaamista, niin seuraavaksi kyseessä on ihan oikeasti koulukoti, tai vähintäänkin tarkkailuluokka? Oletteko selvittäneet kiusataanko häntä koulussa? Ja miksei pojan äiti vaikka saata poikaa kouluun, jos kerta on työttömän niin luulis että on aikaa. Tuntuu että tuossa ei ole nyt ajoissa puututtu.
 
Tiedän että lasten äiti on ollut masentunut jossain vaiheessa, muttei tietääkseni ole enää (meillä yhteisiä ystäviä) ja viettää siis aikansa harrastuksen parissa. On usein pois kotoa aamusta iltamyöhään saakka.

Borkku, meillä tuo tietokoneen käyttö on kokonaan kielletty pojalta siis viikonloppuvierailuilla. Jos on meillä pitkiä lomia, niin sitten voi kyllä käydä koneella mutta noudatetaan samaa peliaikaa kun muillakin lapsilla on eli max. tunti, eikä joka päivä.

Oddball, äiti on käynyt jo koululla juttelemassa open kanssa kuulema ennen joulua. Sen koommin ei ole koululta käsittääkseni mitään kuulunut. Aika kumma kyllä että 2kk pitää olla pois ennenkun koululta soittavat...mun muksujen koulussa soittasivat varmaan samalla viikolla, mutta niillä onkin pieni koulu.
Todella toivoisinkin että soittavat lastenvalvojalle, että asiaa saataisi pakon kautta hoitoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja maissihiiri:
Tiukka puhuttelu lapsen kanssa nyt. Ymmärtääkö hän, että jos jatkaa lintsaamista, niin seuraavaksi kyseessä on ihan oikeasti koulukoti, tai vähintäänkin tarkkailuluokka? Oletteko selvittäneet kiusataanko häntä koulussa? Ja miksei pojan äiti vaikka saata poikaa kouluun, jos kerta on työttömän niin luulis että on aikaa. Tuntuu että tuossa ei ole nyt ajoissa puututtu.

Poika kulkee koululinkillä, siksi me lainasimmekin autoa äidille että sai vietyä pojan muutaman päivän ajan koululle itse.
Poika itse väittää ettei ole kiusattu, vaan tätä minäkin selvittäisin tarkemmin. Vanhemmat ovat uskoneet poikaa.

Ja olen samaa mieltä, ajoissa ei ole puututtu. Kun tämä meille siis paljastui ettei poika ole käynyt koulussa, se kuulema oli alkanut niin että joinain päivinä äiti oli antanut pojan lintsata kun oli niin väsynyt. Ja nyt ei sitten enää suostukkaan lähtemään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja maissihiiri:
Tiukka puhuttelu lapsen kanssa nyt. Ymmärtääkö hän, että jos jatkaa lintsaamista, niin seuraavaksi kyseessä on ihan oikeasti koulukoti, tai vähintäänkin tarkkailuluokka? Oletteko selvittäneet kiusataanko häntä koulussa? Ja miksei pojan äiti vaikka saata poikaa kouluun, jos kerta on työttömän niin luulis että on aikaa. Tuntuu että tuossa ei ole nyt ajoissa puututtu.

Mikäli 13v ikänen tosiaan päättää olla menemättä sinne kouluun, niin harvassa on ne miehetkään jotka sen nuoren sinne saavat kannettua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Borkku:
Alkuperäinen kirjoittaja maissihiiri:
Tiukka puhuttelu lapsen kanssa nyt. Ymmärtääkö hän, että jos jatkaa lintsaamista, niin seuraavaksi kyseessä on ihan oikeasti koulukoti, tai vähintäänkin tarkkailuluokka? Oletteko selvittäneet kiusataanko häntä koulussa? Ja miksei pojan äiti vaikka saata poikaa kouluun, jos kerta on työttömän niin luulis että on aikaa. Tuntuu että tuossa ei ole nyt ajoissa puututtu.

Mikäli 13v ikänen tosiaan päättää olla menemättä sinne kouluun, niin harvassa on ne miehetkään jotka sen nuoren sinne saavat kannettua.

No siinä vaiheessa mä ainakin kokisin itseni tosi epäonnistuneeksi äitinä jos mun lapsi alkais noin käyttäytyä. Ja ottaisin itse yhteyttä vaikka lastensuojeluun, ylipäänsä tekisin kaikkeni että lapsi saatais käymään koulua. Jos jo tuossa vaiheessa syrjäytyy yhteiskunnasta niin ei todellakaan tiedä hyvää.
 
Minkälainen suhde sulla on poikaan? Pystyisitkö sä keskustelemaan hänen kanssaan "hyvässä hengessä"? Jos sen olis sulle helpompi puhua, kun olet vähän vieraampi aikuinen (?). En meinaa, että alkaisit heti saarnaamaan, vaan yrittäisit ensin voittaa pojan luottamuksen ja saamaan hänet puhumaan kanssasi? Jospa hän kertoisi sinulle, mikä koulussa mättää ja voisit luottamuksen voitettuasi vähän "saarnatakin".
 
Alkuperäinen kirjoittaja dask:
Minkälainen suhde sulla on poikaan? Pystyisitkö sä keskustelemaan hänen kanssaan "hyvässä hengessä"? Jos sen olis sulle helpompi puhua, kun olet vähän vieraampi aikuinen (?). En meinaa, että alkaisit heti saarnaamaan, vaan yrittäisit ensin voittaa pojan luottamuksen ja saamaan hänet puhumaan kanssasi? Jospa hän kertoisi sinulle, mikä koulussa mättää ja voisit luottamuksen voitettuasi vähän "saarnatakin".

Tätä mä olen tehnytkin. Poika on aina ollut hiljainen ja vetäytyvä eikä tosiaan ole helppo ole saada keskustelukontaktia...olen kuitenkin kysellyt ja kertonut miten mun mielestä sen pitäisi tehdä ja aion kyllä tehdä niin vastaisuudessakin.
Mutta välit on kuitenkin ihan kunnossa muuten, vaikkei paljoa puhuta. Poika jopa ehkä on uskonut minun sanaani (esim ruoka, tavaroiden säilytys, kielenkäyttö...) helpommin kuin isänsä, mikä on ollut yllättävää.

Pitäisin kovemmankin puhuttelun jos tietäisin että mä voin sen rajan ylittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja dask:
Minkälainen suhde sulla on poikaan? Pystyisitkö sä keskustelemaan hänen kanssaan "hyvässä hengessä"? Jos sen olis sulle helpompi puhua, kun olet vähän vieraampi aikuinen (?). En meinaa, että alkaisit heti saarnaamaan, vaan yrittäisit ensin voittaa pojan luottamuksen ja saamaan hänet puhumaan kanssasi? Jospa hän kertoisi sinulle, mikä koulussa mättää ja voisit luottamuksen voitettuasi vähän "saarnatakin".

Tätä mä olen tehnytkin. Poika on aina ollut hiljainen ja vetäytyvä eikä tosiaan ole helppo ole saada keskustelukontaktia...olen kuitenkin kysellyt ja kertonut miten mun mielestä sen pitäisi tehdä ja aion kyllä tehdä niin vastaisuudessakin.
Mutta välit on kuitenkin ihan kunnossa muuten, vaikkei paljoa puhuta. Poika jopa ehkä on uskonut minun sanaani (esim ruoka, tavaroiden säilytys, kielenkäyttö...) helpommin kuin isänsä, mikä on ollut yllättävää.

Pitäisin kovemmankin puhuttelun jos tietäisin että mä voin sen rajan ylittää.


Mitä, jos et pitäisikään puhuttelua, vaan yrittäisit puhua hänelle kuin kaverina. Murrosikäiset kun monesti kaihtavat auktoriteettia, ja äitipuoli saa varmaan herkästi kuulla:"sä et oo mun äiti, et sä voi mua määrätä". Jos saisit sanottua hänelle kaikki, mitä haluat sanoa niin, ettei hän pitäisi sitä saarnana, ehkä se menisi paremmin perille?

 

Yhteistyössä