Synnytin esikoiseni alle viisi kuukautta sitten Kättärillä. Mulle kyllä annettiin täältä Itiksen terveysaseman mammapuolelta paljonkin vaihtoehtoja, oli Kättäri, NKL, Jorvi, Porvoon sairaala, Tammisaari, Lohja ja Hyvinkää. Tuosta Tammisaaren BB:stä olen kuullut vain hyvää.
Kättärin mielipiteet jakaantuu aika kahtia, äitini on siellä synnyttänyt minut ja veljeni, joten paikka oli entuudestaan tuttu ja siksi sen valitsin. NKL:lla jouduin käymään rv 23 kun (erittäin ammattitaitoinen) tklääkärini epäili minulla olevan kohdun ulkopuolinen raskaus. Silloin siellä ainakin oli ihan mukavia hoitajia, vaikkakin huomauttivat että olisin voinut Kättärille mennä kun kerran olin käynyt ultrat siellä (tklääkäri ei löytänyt Kättäriä listastansa koneelta, oli fontti liian iso eikä osanut käyttää vierityspalkkia...).
Kättärillä olin käynnistyksessä, ensin pari päivää annettin kohdunsuulle muruja ja kolmantena päivänä myöhään illalla tyttö syntyi. Kokemusta on siis äitiyspolilta, synnäriltä ja lapsivuodeosastolta. Polilla olivat ihan ok, jotkut tosi nyrpeita, jotkut ihania. Asiallisia ja epäasiallisia. Aika +/- 0 kokemus sieltä. Synnärillä kätilöt FANTASTISIA. Oikeasti. Tekivät toiveista totta, auttoivat, pitivät seuraa jos tahtoi, antoivat olla rauhassa jos halusi, tulivat hetkessä paikalle, kertoivat juttuja omista synnytyksistänsä, huolehtivat että mulla ja miehellä hyvä olla, naurattivat ja olivat todella lämpimiä, ammattitaitoisia ja eivätkä vähätelleet mitään. Mun synnytyksen aikana ehti vaihtua kätilö kolme kertaa, ja kaikki olivat yhtä ihania. Eli synnytystä silmällä pitäen suosittelen hyvin lämpimästi Kätilöopistoa. Lapsivuodeosasto oli sitten ihan toinen juttu. Joku tuossa sanoi että oli hyvä henkilökunta... Itse en voi noin sanoa. Oltiin osasto 3:lla perhehuoneessa ja henkilökunnan apu (mm. vaipanvaihto, kapalointi, lisämaito, tutin saanti yms.) oli kaikki kiven ja melkein taistelun takana. Ja sitten kun paikalle tuli hoitaja, oli hän kovin kettumainen ja vähätteli meitä. Vauvamme huusi kovin paljon ja meillä oli ihan oikeasti hermot tosi tiukalla, mulla pitkittynyt synnytyksen käynnistys takana, itse synnytys kesti vain yksitoista tuntia, mutta en juurikaan ollut nukkunut ja olin AIVAN puhki. Ei siinä huudossa voinut millään nukkua, hyvät unet olisin tarvinnut, mutta minnepäs ukko siitä olisi voinut muksun kanssa lähteä että olisin saanut levätä. Eivät suostuneet lasta katsomaan edes kymmentä minuuttia, vaan oli oltava meillä koko ajan. Ei siis sen puoleen, tottakai lapsi oli meillä, meidänhän hän oli, mutta olisivat voineet miettiä sitä että ehkä äidit saattavat olla väsyneitä vaikka olisi oma mies/tukihenkilö paikalla. Osastolla ei ollut juurikaan yhteisiä tiloja, päätyhuone oli tarkoitettu sellaiseksi, siellä oli tv ja sohvia yms. mutta silloin siitäkin oli tehty vuodehuone, oli aikasen paljon mammoja juuri sinä viikonloppuna synnyttänyt. Meidän muksulla oli kamala vimma imeä, näin kyllä että muiden mammojen mukuloilla oli tutteja, tuskin heille kaikille oli vieraat tutteja tuoneet jotenka pyysin tuttia hoitajien asemalta. Eivät antaneet vaikka kaksi päivää kerjäsin. Kolmantena, ja kotiutumispäivänä aivan ihan kätilöopiskelija (Petra tai Mirva) toi meille tutin ja kummasteli miksei kukaan sitä ollut aiemmin antanut. HÄN oli ainoa mukava ihminen koko osasto 3:lla. Joku hoitaja joka tutki tytön korvia, teki kuulotestit yms. oli ihan siedettävä, muuten tuntui että osastolla oli todellakin vääriä ihmisiä töissä. Kun on hormonit miten sattuu, väsymys päällä, tikit kiristää ja sattuu, pakko imettää, vaikkei homma suju ja itkettää itseänsäkin lapsen kanssa niin voisi ehkä olettaa ettei hoitajat alkaisi MINUA syyttämään väsymyksestäni ja imetyksen epäonnistumisesta.
Ensi kerralla (sitten kun sellainen tulee) aion mennä NKL:lle, sitten pääsen vertailemaan.
Synnytys oli mahtava, kiitos henkilökunnan, lapsivuodeosasto taas aivan kamala.
Siinäpä tuo kokemus Kättäriltä.