KUMMIUS ON RAHASTUSTA..

[Mimmu]

Ollaan ku´mmeja 13 v tytölle jonka vanhemmat pyysivät meitä kummeiksi myös vanhemmalle pojalleen, jonka kummi hylkäsi tämän täysin. Piti tehdä ihan kummikirjat ym, mutta kaikki jäi tekemättä. Ollaan vähän epätietoisia, ollako vai ei. Ollaan kuitenkin joka syntymäpäivä ja joulu muistettu myös häntä. Poika on jo 18 v ja tänä jouluna emme sitten häntä enää muistaneet. Pojalla on autot ym., mutta koko vuonna ei ole edes käynyt, vaikka käy koulua tuossa ihan lähellä. Nyt tuli sitten pojan äidiltä viesti, että poika pettyi kovasti, kun ei pakettia tullutkaan! Pitää meitä kummeinaan kuitenkin.. Tuli kyllä vähän pettynyt olo. Miten kauan kummin pitää teidän mielestänne muistaa kummilastaan?

 

[olkinalle]

Eikös se täysi-ikäiseen asti ole?

 

[sutinasussu]

No aika moni on lopettanut ripille pääsyyn kummimuistamiset. Mutta ei kai enää noin vanhaa tartte lahjoa... :headwall:

 

[vieras]

Meillä on rajana rippikoulu ja kaksi kummilasta saivat ihan vaan saman lahjan kuin sisaruksensakin tänä vuonna, aikasemmin on saanut isomman.

 

[vieras]

Koko elämän. Ja kummina teidän pitää opastaa poikaa myös tuollaisissa asioissa, miten kummilapsen tulee käyttäytyä. Kun olette saaneet kummin tehtävän, olette samalla saaneet oikeuden kasvattaa lasta ja opastaa häntä moraalisesti. Jos ette ole tehneet kummina muuta kuin antaneet lahjoja, niin mistä se poika tietää mitä tehdä? Kummilapsen kanssa vietetään kummipäiviä, jolloin kuljetaan hänen kanssaan, käydään vaikka elokuvissa ja jutellaan. Lahjat eivät ole välttämättömiä, huomio taas on.

 

[-]

Rahastukselta minustakin tuntuu. En ikinä kehtaisi sanoa, että lahja olisi pitänyt tulla. Ei kummin tarvitse välttämättä mitään ostella.

 

[RouvaRajatapaus]

Jaa-a... Mun vanhin kummilapsi on nyt 16v ja vielä olen muistanut. Tiedän että monella jää muistaminen siihen kun pääsee ripille. Ja toiset taas muistaa kummilapsiaan vielä kun nämä ovat kolmikymppisiäkin. Mun vanhiman lapsen kummit jättivät muistamiset kun poika täytti 10v. Että aikalailla tapauskohtaista että mihin asti muistetaan. Mun mielestä on ihan ok ettette muista täysi-ikäiseksi tuluutta "kummilasta".

 

[Merlion]

Meilla vanhin kummilapsi taytti tana vuonna 18 v. Olemme muistaneet hanta niin synttarina kuin jouluna kuin siina valillakin. Asuu aika meidan lahella ja kay meita moikkaamassa aina silloin talloin. Ma luulen, etta muistamme kummilapsiamme aika pitkaan jossain muodossa. Meilla on 5 kummilasta yhteensa.

Monihan lopettaa kummilapsensa muistamisen siihen konfirmaation. Tai on meidan nuorimmalla tytolla yhdet sellaiset kummit ketka eivat ole muistaneet hanta 1 -v synttareiden jalkeen.

 

[..]

eihän mikään pakota kummia muistamaan kummilastaan koskaan. ei siihen mitään virallista sääntöä ole.

 

[Aamuäree]

Rahastukselta minustakin tuntuu. En ikinä kehtaisi sanoa, että lahja olisi pitänyt tulla. Ei kummin tarvitse välttämättä mitään ostella.

Juuh. Ikinä en kehtais soittaa että mitä mitä, ei lahjaa ?

Mun kummitäti muistaa mua jouluisin edelleen, vaikka lopetti synttärimuistamiset ripillepääsyyn.
Mä olen kyllä sanonut että täti hei, mun vuoro nyt, mutta joulupaketti vaihdetaan silti. Ei mitään suureellista, mutta semmoista mistä tietää toisen tykkäävän tai ehkä tarvitsevan.

 

[tuplaäippä08]

Täysi-ikäinen ei enää lahjoja tartte, mutta 10v on vähän nuori käsittämään miksi kummi ei yhtäkkiä muistakaan jos aiemmin on muistanut.

Mutta joo, ei ole kummin tehtävä olla pelkkä lahja-automaatti!!!

 

[Blue Rush]

Minä saan edelleen yhdeltä kummiltani joka joulu lahjan, vaikka en ole heillä edes koskaan käynytkään ja näen häntä vain sukujuhlissa.

Kyllä minusta on kiva että muistaa edelleen!
Nytkin sanoin miehelle että hän muistaa aina jouluna.
Jollain suklaalla joka vuosi, en sen kummempaa toivoisikaan, sentään muistaa :heart:

 

[vieras]

Munkin mielestä tuntuu omituiselta soitella tuolla tavlla lahjan perään.Omat kummini "hylkäsivät" mut lahjalistoiltaan rippikoulun jälkeen eikä se mua koskaan haitannut.Tosin mä en ikinä olekaan pitänyt kummeja semmoisina ihmisinä,jotka ovat olemassa vain kantaakseen mulle lahjoja vaan olin aidosti kiitollinen jokaisesta lahjasta jonka heiltä sain enkä pitänyt niitä itsetäänselvinä.Saman ajatuksen opetan omille lapsilleni ja olen jokaiselle kummillekin sanonut,että kummius ei tarkoita tavaroiden lahjoittamista vaan jotain ihan muuta.Jokainen on sitten toiminut kuten parhaaksi näkee.Antavat lahjoja synttärinä ja jouluna,mutta tärkeämpää on se,että tulevat käymään ja haluavat tavata lasta.Lapset ovat vielä itse niin pieniä,etteivät osaa ehkä pyytää kummeileen kylään,mutta innostuvat aina kun kummit käymään tulevat tai me käymme heidän luonaan.

 

[Kermakakku]

Kummius on vanha perinne, jolla nykyisin ei ole enää mitään merkitystä. Kummin tarkoitus oli alunperin huolehtia lapsen hengellisestä kasvatuksesta sekä elättää lapsi aikuiseksi, mikäli vanhemmat kuolevat.

Hengellistä kasvatusta ei enää harrasteta, ja harvemmin molemmat vanhemmat enää kuolevat kulkutauteihin. Jos vanhemmat sattuvatkin kuolemaan, kummi ei ainakaan ole eturivissä 'saamassa' lasta perhekuntaansa.

Ikävää, että kirkko väkisin pitää pystyssä kummikäsitettä varsinkin, kun monilla perheillä on vaikeuksia 'haalia' kokoon kahta ihmistä, joita pätkän vertaa kiinnostaisi yhteydenpito perheeseen tai edes kyseiseen lapseen. Kirkkohan onkin nyt vähentämässä kummien määrää yhteen. Parempi olisi, kun lopettaisivat koko instituution. Jos joku on lapsesta kiinnostunut, hän on sitä ilman turhanpäivisiä titteleitäkin.

 

[nedra]

Mun kolmesta kummista kaksi antoivat ripille pääsyyn asti joululahjan ja seuraavat ovat olleet ylioppilas ja häälahjat.Toinen kummitäti antaa vieläkin joululahjan,mutta hänen kanssaan me nähdään huomattavasti useammin,monta kertaa vuodessa mun mummolassa ja käyn hänen luonaan piipahtamassa ja muistan myös häntä itsekkin jouluna ja ihan muutenkin vaan.

 

[vieras]

Mun kummit muistaa mua näin aikuisena kortilla silloin tällöin, tavataan myös joskus. Ja se on musta tosi muakvaa, mut en mä mitään lahjoja ole ripille pääsyn enkä ainakaan täysi-ikäistymisen jälkeen oodottanut.
Tosin mua ei ole kummit mitenkään säännöllisesti lahjoneet lapsenakaan, mulle opetettiin ettei lahjat ole kummiudessa se olennainen asia, ja näin olen yrittänyt opettaa omille lapsillekin.
Ap:n tapaus kuullostaa oudolta, vanhemmat soittaa täysi-ikäisen lapsensa puolesta et sille tuli paha mieli kun ei saanut lahjaa, huh huh..

 

[Sprite]

No mun mielestä kummius kestää koko elämän.
Mä olen 25v. ja sain kummeiltani joulukorttien lisäksi pienet paketit. Mutta me ollaan aika läheisiä muutenkin (itse pyrin tähän samaan kummina).

Lahjoja ei ole mikään pakko ostaa yhtään kappaletta, jos ei halua, mutta jollakin muulla tavalla voisi muistaa.

Oletko ap itse ottanut ja pitänyt yhteyttä poikaan?
Oletko pyytänyt käymään, ehdottanut jotain yhteistä kivaa, jne..?

 

[vieras]

Te joilla on nuoria kummilapsia, pyytäkää heitä välillä yökylään luoksenne. Syntymäpäivälahjan anto hoituu kätevsti siten, että lähdette lapsen kanssa shoppailemaan ja hän saa ostaa tietyn summan arvosta tavaraa.

 

[N]

Minusta on typerä tuo kummilapsen äiti, kun on oikein viestin laittanut. Itse olisin jo tuon ikäisen lapsen äitinä selittänyt "lapselle", että monestikaan aikuista ei enää lahjoilla muisteta. Toki esim. kortin olisivat kummit voineet laittaa.

 

[Scindapsus]

Mun kummit lopettivat lahjoilla muistamisen ripille pääsyn jälkeen, toki häälahja ja ylioppilaslahja on tullut vielä. Mutta tärkeintä musta on se, että pidetään edelleen yhteyttä ja lähetetään joulukortit puolin ja toisin.

 

[vieras]

en tajua tätä kummisysteemiä ollenkaan. miksi moinen riesa vielä nykypäivänä ihmisille?
vaikka toisaalta kirkkoon kuuluminen ei ole onneksi pakollista..