Kumman valitsisit lapsen kummiksi???

Meillä vanhemmilla lapsilla myös 2 kummia per lapsi ja pariskuntia ovat, joten haluan jatkaa samaa kaavaa eli kummitäti ja kummisetä on hyvä tällä tulevalla lapsellakin olla. Myös mies haluaa, että kummit olisivat "perinteisesti" mies ja nainen.

 

A

Pitäisin sitten myös huolta, että nähtäis useammin ku kerran- pari vuodessa.
Merkkipäivät tulis mukaan väkisinkin kummiuden myötä ja niiden lisäksi muutama kerta. Silloinhan yhteydenpito ois jo aika tiuhaa

Tätä itsekin ajattelen. Näin ollen tulisi varmasti nähtyä useammin ja kutsuttua kyläänkin ehkä tiuhemmin.

 

Itse valitsin kummiksi lapsuudenystäväni ja hieman harmittaa kun heillä on niin "kiireinen" elämä täynnä menoja (ei siis lapsia) etteivät ehdi pahemmin kummilastaan nähdä. Puolen vuoden aikana ovat nähneet muistaakseni 3 kertaa.

Itse olen kolmisen vuotta tuntemani ihmisen lapsen kummi ja olen pitänyt huolta siitä että näen kummilastani muutamia kertoja kuukaudessa, aina kun mahdollista. Aivan ihanaa olla mielestäni mukana hänen elämässään mutta ilmeisesti kaikki eivät ajattele samoin.. Toista kummilastani näen 1-2krt kuukaudessa kun asuvat hieman kauempana, mutta en missään nimessä olisi suostunut kummiksi jos minulla ei olisi ollut aikaa sille lapselle.

Mielestäni sinun tulisi valita sellainen henkilö joka oikeasti tuntuu sinun lapsestasi ja sinusta välittävän ja joka varmasti tulee olemaan elämässänne sillä kummit ovat lapselle tärkeitä, varsinkin kun lapsi kasvaa isommaksi. Tämä siis on vain minun mielipiteeni..

 

Meillä vanhemmilla lapsilla myös 2 kummia per lapsi ja pariskuntia ovat, joten haluan jatkaa samaa kaavaa eli kummitäti ja kummisetä on hyvä tällä tulevalla lapsellakin olla. Myös mies haluaa, että kummit olisivat "perinteisesti" mies ja nainen.

Mun tytöllä on kolme kummia, yksi nainen ja kaksi miestä, ja ketkään heistä eivät muodosta pariskuntaa. Nainen ja toinen miehistä ovat sisaruksia ja kolmas oli silloin naimisissa, mutta emme pyytäneet tämän vaimoa kuitenkaan kummiksi, kun emme tunteneet tarpeeksi hyvin.

Musta kummius on henkilökohtainen asia, ei sellainen mikä pitäisi tehdä puolison kanssa.

 

Itse valitsin kummiksi lapsuudenystäväni ja hieman harmittaa kun heillä on niin "kiireinen" elämä täynnä menoja (ei siis lapsia) etteivät ehdi pahemmin kummilastaan nähdä. Puolen vuoden aikana ovat nähneet muistaakseni 3 kertaa.

Itse olen kolmisen vuotta tuntemani ihmisen lapsen kummi ja olen pitänyt huolta siitä että näen kummilastani muutamia kertoja kuukaudessa, aina kun mahdollista. Aivan ihanaa olla mielestäni mukana hänen elämässään mutta ilmeisesti kaikki eivät ajattele samoin.. Toista kummilastani näen 1-2krt kuukaudessa kun asuvat hieman kauempana, mutta en missään nimessä olisi suostunut kummiksi jos minulla ei olisi ollut aikaa sille lapselle.

Mielestäni sinun tulisi valita sellainen henkilö joka oikeasti tuntuu sinun lapsestasi ja sinusta välittävän ja joka varmasti tulee olemaan elämässänne sillä kummit ovat lapselle tärkeitä, varsinkin kun lapsi kasvaa isommaksi. Tämä siis on vain minun mielipiteeni..

Minusta 3 kertaa puolessa vuodessa on ihan normi määrä tapailla. Ihmisillä on perheet, työt, sukua, kotihommat yms. Tapaamistiheys ei ole ainoa asia, millä välittämistä mitataan. Kamalia vaatimuksia nykyvanhemmilla.

 

Minusta 3 kertaa puolessa vuodessa on ihan normi määrä tapailla. Ihmisillä on perheet, työt, sukua, kotihommat yms. Tapaamistiheys ei ole ainoa asia, millä välittämistä mitataan. Kamalia vaatimuksia nykyvanhemmilla.

Minusta myö s 3kertaa puolessa vuodessa on paljon.Olen itse aktiivinen kummi,mutta on minulla omakin perhe ja kummilapsia 4.Eli yhteensä tulisi jo 12 tapaamista puolelle vuodelle,jos noin usein kummilapsiani tapaisin.Ja päälle jos tapaisin kolmen lapseni kummeja kolme kertaa puolessa vuodessa,niin huh huh ei muuta ehtisi kuin sopia tapaamisia.Vaikka erittäin mielellään tapaamisia aina järjestänkin.

 

No en mä haluakaan olla sellainen kummi joka vain ostaa lapselle jotain tavaraa! Haluan olla mukana kummilapsieni elämässä ja heidän vanhempansa ovat samaa mieltä. Ei lapsi opi kummiaan tuntemaan jos tapaa 2-3 kertaa vuodessa.
Mielestäni on turha ryhtyä kummiksi jos ei ole valmis lasta tapaamaan. Olkoot muut sitten mitä mieltä tahansa..

Ja millä ihmeellä sitä välittämistä sitten mitataan jos ei tapaamisilla? Tavaralla kenties? Aiemmin juuri mainitsin etten halua olla tällainen kummi jos ei vielä mennyt perille....

 

No en mä haluakaan olla sellainen kummi joka vain ostaa lapselle jotain tavaraa! Haluan olla mukana kummilapsieni elämässä ja heidän vanhempansa ovat samaa mieltä. Ei lapsi opi kummiaan tuntemaan jos tapaa 2-3 kertaa vuodessa.
Mielestäni on turha ryhtyä kummiksi jos ei ole valmis lasta tapaamaan. Olkoot muut sitten mitä mieltä tahansa..

Ja millä ihmeellä sitä välittämistä sitten mitataan jos ei tapaamisilla? Tavaralla kenties? Aiemmin juuri mainitsin etten halua olla tällainen kummi jos ei vielä mennyt perille....

minun laskuopilla 3kertaa puolessa vuodessa, on 6 kertaa vuodessa, mutta niinhän näillä jutilla on aina taipumus muuttua.

Tavata voi vaikka joka viikko olematta millään lailla läsnä tai kiinnostunut. Mun vanhin kummityttö asuu kaukana, ei olla nähty vuosiin. Pidetään silti jatkuvasti yhteyttä puhelimitse, facebookissa yms. Mielestäni tiedän mitä hänelle kuuluu, välitän ja olen mukana elämässä. Tässä elämäntilanteessa mun resurssit ei riitä muuhun. Lahjoista en puhunut mitään.

 

[QUOTE="a.p";26361972]Ja siis mielellään pariskunnan.[/QUOTE]

miksi?