Kumman asunnon valitsisit perheellesi?

["pähkäilijä"]

Perheessä kaksi alakouluikäistä lasta ja äiti ja kyseessä siis omistusasunnon hankkiminen suurehkosta kaupungista.

a) kaksikerroksinen 70-luvun puolivälin kolmio 75 neliötä, alue ei kovin arvostettu (ulkomaalaisia, rikollisuutta), lapset joutuisivat vaihtamaan koulua ja kaveripiirikin vaihtuisi (ihan toisella puolella kaupunkia), hinta 80 tuhatta

b) rivitalokaksio vuosimallia 1992 arvostetulla alueella 61 neliötä, lapsilla säilyisi sama koulu, rauhallinen alue, ei remonttihuolia, hinta 105 tuhatta

molemmissa asunnoissa on sauna ja omaa takapihaa. Alempi olisi enemmän mieleeni mutta siinä ei siis ole kuin yksi makkari. Lapset kyllä jakavat tälläkin hetkellä huoneen. Mielipiteitä?

 

[sähköpaimenkoira]

Jättäisin molemmat ostamatta ja odottaisin, että markkinoille tulee jokin sopivampi.

 

[Hhii]

Jos noista pitää valita niin Toka ehdottomasti. Ikinä en kasten kansaa muuttaisi epämääräiselle alueelle.

 

[Tupalainen]

Yhdyn sähköpaimenkoiraan. Onko muutolla kiire? Voisitko odotella sopivampaa tilaisuutta?

 

["Vieras"]

Mä yritän aina ajatella lasten kannalta asiaa. Ja mieluummin mä ostaisin tutulta alueelta ja että koulu säilyisi samana. Mä oon itse joutunut vaihtamaan koulua kesken lukuvuoden, enkä kyllä tykänny siitä ihan kauheesti... :/ Siltä pohjalta en halua, että omat lapseni joutuvat sellaista kokemaan. Ja kun ne kaverit on lapsille niin tosi tärkeitä! Tokihan löytyy aina uusia, mutta ei kaikkia kavereita pysty välttämättä korvaamaan. Riippuen niin lapsista...

Eikä mua ihan kauheesti houkuttas lähtee hyvältä alueelta huonolle alueelle... Koska me ollaan kerran niin tehty ja asuttiin 4 kuukautta siinä huonolla paikalla. En voi sitäkään suositella! Oli aika kauhea kokemus. Lapsia ei voinut edes päästää pihalle keskenään. Huumeruiskuja löytyi hiekkalaatikoilta ja poliisit kävi lähes joka yö... Me asuttiin vuokralla silloin, joten lähteminen oli helppoa, mutta kyllä mietin niitä, joilla oli siinä vieressä omistusasunnot, että itse en sellaisesta paikasta ostaisi omaa.

Kyllä kaksi lasta voi jakaa huoneen, laittaa keskelle vaikka jonkunlaisen tilanjakajan ja sitten saa siitä kaksi pientä "huonetta". Ratkaisuja kyllä löytyy, jos pohja on edes jollain lailla hyvä!

 

["vieras"]

Vaihtoehto B ehdottomasti, jos on pakko valita.

 

["vieras"]

miks hankkia noin pieni asunto jos on oikein ostamassa

 

["aloittaja"]

Tilanne on siis se, että olen tympääntynyt maksamaan kallista vuokraa (olen töissä ja tienaan juuri sen että asumistukea en saa, vuokra n. 700 euroa). Tältä alueelta en tule koskaan saamaan yksin kolmiota, koska hinnat ovat 145 tuhannesta ylöspäin. Vaihtoehdot on aika vähissä, mietin vain mahdutaanko me kaksioon. Asunnossa on kyllä hyvä pohja ja lapsetkin siihen tykästyi, siis tähän jälkimmäiseen.

 

["vieras"]

kyllä se 60neliöisessä asunnossa tulee melko ahdasta kahden lapsen kanssa. kokemusta on, tosin meillä oli silloin vielä lapset ihan pieniä, mut vaikeampaa varmasti isompien kanssa kun tarvitsevat jo jonkin verran omaa tilaa

 

[vaihtoehto b]

Onks teillä lapset samaa sukupuolta. Silloin saman huoneen voi jakaa niin kauan kuin kotona asuu, ei se tietysti kivaa ole, mut jos ei ole vaihtoehtoja. Jos ovat eri sukupuolta, niin sitten en ottais kumpaakaan.

Ekaa vaihtoehtoa en toteuttaisi missään vaiheessa. Liian huono.

 

[aloittaja taas]

Lapset on poika ja tyttö. Olen itse asunut lapsuuteni siten, että jaoin huoneen veljeni kanssa ja ihan normaali minusta on kasvanut. Viisivuotissuunnitelmaani kyllä kuuluu että jos ostan nyt tuon asunnon, asun siinä niin kauan kunnes löydän ihanan miehen jonka kanssa sitte omakotitalon laitamme yhdessä. Tuo alue missä rivari on, on täynnä ihania omakotitaloja, niistä vaan kun joku sitten napsahtaisi myyntiin. Mutta ajattelen siten, että ehtisin tavallaan säästää omia rahojani kun lyhentäisin lainaa, laskin että parissa vuodessa tulisi yli 10000 euroa "kotiinpäin" kun tässä vuokralla asuessa menisi rahat hukkaan. Miltäs kuulostaa?

 

["vieras"]

B ehdottomasti. Voihan se sit taas vaihtaa.

 

["anu"]

Mun mielestä asunnon ostossa on aina ensisijaisen tärkeää SIJAINTI. Sen jälkeen vasta kaikki muu. Koska vaikka sulla olis miljoonan hieno ihana lukaali, mut huonolla paikalla/huonosti esim lapsille kavereita lähitaloissa, ei se elämä kovin auvoista olis.

 

[Saabbi]

Mieluummin en kumpakaan, mutta jos pakko niin sitten b.

 

[Saabbi]

Itseasiassa mun lapsen kaveri asuu juurikin noin. On nyt 13 v. tyttö, ja on jakanut mooonta vuotta useamman vuoden vanhemman isoveljensä kanssa huoneen. Asuvat omassa rivariosakkeessa äitinsä kanssa. Ehkä se on vain luonteista kiinni, noilla on vissiin ainakin toiminut.

 

["vieras"]

A en edes harkitsisi, mutta en kyllä kovin lämpene tuolle B vaihtoehdollekkaan. Jos nyt maksat 700 €/kk vuokraa, niin millaisella maksusuunnitelmalla olit tuon B vaihtoehdon ostaa, täytyyhän omistusasunnoissakin maksaa vastikkeet yms. Toisekseen onko talonyhtiössä tehty remontteja, oliko asunto remontoitu, vm. 92 ei todellakaan ole uusi ja jos siinä ei esim. kylppäri remonttia ole vastikään tehty, niin sen joutuu aika pikaseen tekemään, siellä ei tod.näk. ole vesieristeitä.

Mitä samassa huoneessa asumiseen tulee, niin itsekkin olen velipojan kanssa joutunut huoneen aikoinaan jakamaan ja vaikka ihan normaaliksi olen kasvanut, niin olisin kyllä halunnut omaa rauhaa varsinkin murkkuiässä.

 

[S+]

Mäkin aina mietin, että onko tuo osakkeen osto nyt halvempaa? Kun vastike voi rivarissakin olla sen 400 euroa. Siihen kannattaa kiinnittää suurta huomiota. Ja voi ykskaks tulla kaikennäköistä lisämaksua kattojen puhdistamisesta yms. erityisjutuista mitä ei osaa kuvitellakaan.

 

[aloittaja vastaa]

Tuossa olisi vastike 150 e/kk. Kylppäriremontti on tehty v.2006 ja taloyhtiössä on tehty pienimuotoiset kuntokartoitukset v.2010 jolloin ei kosteutta havaittu missään asunnossa. Keittiökin on remontoitu, lattia (parketti) erinomaisessa kunnossa. Ajattelin semmoista 500 euron kuukausierää lainan lyhennykseen.