Kummallisia ruokahimoja?

Heippa!
Kysynpä teiltä, onko totta vai tarua, että odottavilla äideillä tulee joskus kummallisia himoja erikoisiin ruoka yhdistelmiin? Radiossa muistaakseni oli joskus tästä keskustelua, ja sieltä kuulin, et joku äiti oli tykännyt syödä merkkareita voin kanssa, toinen söi suolakurkkuja ja jätskiä sekaisin, joku kalaa ja kermavaahtoa, tai mansikkahilloa ja hernekeittoa...
Joku sanoi syöneensä jopa kenkävoidetta ja seinästä rapattua laastia...hmmm
Itse olen vielä raskauden alkutaipaleella ja pahoinvointikohtauksien armoilla, joten mulla ei ainakaa ole kokemusta vastaavasta. Kun tavallisetki ruoka-aineet välillä yököttää. Enkä ole kuullut tuntemiltani äideiltä mitään vastaavaa.

Tai tuleeko ylipäänsä sellaisia ahmimiskohtauksia niinku silä yhdellä naisella käenpesässä kun hän odotti vauvaa? Että ihan pakko keskellä yötä mennä syömään pihvit raakana jääkaapista ja sitä rataa... :kieh:

Kertokaa te omista kokemuksista. Vai onko tämä vain urbaani legenda?

 

Kyllä mä olen kuullu erikoisista ruokahimoista. Esim. kalkin puute on aiheuttanut tutulle himon mm. taululiituihin. =) Ite uskon että himot kertoo jonkun ruoka-aineen puutteesta. Mulla oli ihan alkuraskaudessa himo suolakurkkuihin ja himo hävisi kun lisäsin suolakäyttöä minimaalisesta kohtuulliseen. Ja tuo tutun taululiituhimo hävisi kun alkoi syödä enemmän maitotuotteita + kalkkitabletteja.

Varsinaisia ahmimiskohtauksia mulla ei oo ollut, mutta ruoka on kyllä maistunut etenkin alku- ja loppuraskaudessa tavallista paremmin ja joskus on sellaisia päiviä että koko ajan roikkuu jääkaapilla jotain naposteltavaa hakemassa. Yöllä on joskus pakko syödä kurnivan vatsan vuoksi, mutta mulle kyllä riittää joku hedelmä, raakoja pihvejä en oo käyny vetämässä

 

Saattaa olla omituisiakin himoja. Mulla ei kummaa yhdistelmää ole, mutta aina kun mies syö greippiä munkin pitää mennä jaolle. Normaalisti en lainkaan pidä greipistä enkä sitä syö. Sisko inhoaa kaljaa, odotusaikana hän välttämättä sitä halusi edes vähän.
Ahmisiskohtauksia ei oo ollut, vaikka yöpalaa pitääkin saada aina joskus.

 

Pakko oli tulla kertomaan et mun yks kaveri napsi lattialta kaikki pullan murut jne ja kerran suuhun olikin menny kivi Oli lihonu 45kg sen raskauden aikana.

Ittellä viimeks kun ootin niin himona oli alkuun kaalilaatikko ja -kääryleet. Lopussa vadelmatripit ja julia karkit. Nams. Huomas kyllä lopussa et julioita oli syöty. Aika valas oli. Nyt tarkoitus hieman pienemmillä kiloilla toivottavasti päästä.

Hurjin jonka oon kuullu oli se et joku oli syönyt seinästä laastia eli raaputtanu ja syöny niitä kappaleita. Hyi kauhea.

 

kyllä voi tulla himoja ja ahmimiskohtauksia, mutta ei ne himot aina ole niin outoja, ne on usein jotain ruoka-aineta josta joko muuten tykkää tai sitten tykkää vaan raskaana, mutta ei ne aina oo merkillisiä yhdistelmiä

 

oli alussa himo syödä sitruunaa ihan vaan et viipaloin ja söin ja sit ihan raaka kukkakaali. Muuten en noita kaupasta ostele. Tokassa raskaudessa vetelin useasti piimää ja kellogsin sokeroituja muroja sekaisin.Välillä edelleen syön niitä,varsinkin raskausaikoina. Toi kalja mulla on kans,että normaalisti en sitä juo,mutta raskausaikana on pakko aina ottaa mieheltä huikka ja usein jos kaapissa on kaljaa niin ihan avaan miehelle sen ja otan muutaman huikan ja vien loput ukolle.Onkin kehunu kavereilleen,että on hyvä palvelu aina kun oon raskaana. Kaljat tuodaan avattuina käteen. Tässä neljännessä raskaudessa ei oo viä tullu mitään kovin ihmeellisiä mieltymyksiä.

 

Mulla oli tuossa rv 30 molemmin puolin ihan mieletön himo syödä soraa tai kivipölyä. Enpä sitten kuitenkaan syönyt vaikka mieli teki. Vieläkin nousee vesi kielelle kun ajan jossakin oikein pölyävällä soratiellä tai parkkipaikalla.

 

Mummu söi raakoja makaroneja, je se tapa jäi sitten päälle niin, että minäkin muistan mummon makaroneja rouskuttamassa Toinen himo raskausaikana oli ollu kukkamulta :x

Kotikadussa Nina (vai onkse Teemun vaimon nimi?) himoitsi muurauslaastia

Mulla itellä ollut tylsiä himoja, kuten persikat.

 

Niin joo,..kröhöm...kissan ruuat(shebat) haisi todella hyvälle ja hyvä kun en maistanu niitä...varainkin vasikanpaloja kastikkeessa ....nyt ei oo enää kissaa niin ei onneks tuu sitä himoa. En siis sortunu kuitenkaan niihin vaan haistelin. :ashamed: