Tää on vaikee selittää mut yritän.
Kun kaikki on yhtä positiivisuusmassaa ja lifestylea niin onko enää mitään jännää missään? Kattelin tuossa telkkaria ja tuli mieleen että kaikki tabut ja tyylit on kohta koluttu. Viihdeohjelmissa pyöritetään kliseitä ja rikotaan vielä jonkin verran olemassa olevia rajoja. Jos jokin vielä sykähdyttäisi ja naurattaisi.
Muodissa on koluttu menneet vuosikymmenet sataan kertaan.
Jouluna ei tarvitse enää Marttaliitonkaan mukaan siivota kaappeja.
Vaikeat aiheet koulukiusaamisesta sydänkohtaukseen on dokumenteissa käyty läpi.
Nolostumisen aiheet, kuten vessapaperi kengänpohjassa ei ole mikään tabu.
Entisajan tiukkikset eli kristityt ja muslimit on ihan pehmo porukkaa ja puhuvat ympäripyöreitä.
Seksin suhteen on joka reikä rassattu, siinäkään ei ole mitään uutta ja shokeeraavaa.
Mut miten on palstalaiset, riittääkö teille se että elämässä menee kaikki rennosti, on vain ne positiiviset asiat, puhutaan vaan positiivisia vai kaipaako kukaan draamaa?
Draama=jotain vähän Putinia, jotain rajoitusta, jotain sinnittelyä, ehkä jotain vanhaa ja tiukkista.
Mä sanon itsestäni että nautin elämän hyvistä puolista, rentoudesta, läheisistä ja lifestylestä, mutta kaipaan lisänä jotain tiukkismeininkiä ja vaativaa, ja kristinuskossa on sitä (joskin siinä on nuo pehmeät ja rennot puolet paljon edustettuna). Mulle ei pelkkä rentous riitä.
Kun kaikki on yhtä positiivisuusmassaa ja lifestylea niin onko enää mitään jännää missään? Kattelin tuossa telkkaria ja tuli mieleen että kaikki tabut ja tyylit on kohta koluttu. Viihdeohjelmissa pyöritetään kliseitä ja rikotaan vielä jonkin verran olemassa olevia rajoja. Jos jokin vielä sykähdyttäisi ja naurattaisi.
Muodissa on koluttu menneet vuosikymmenet sataan kertaan.
Jouluna ei tarvitse enää Marttaliitonkaan mukaan siivota kaappeja.
Vaikeat aiheet koulukiusaamisesta sydänkohtaukseen on dokumenteissa käyty läpi.
Nolostumisen aiheet, kuten vessapaperi kengänpohjassa ei ole mikään tabu.
Entisajan tiukkikset eli kristityt ja muslimit on ihan pehmo porukkaa ja puhuvat ympäripyöreitä.
Seksin suhteen on joka reikä rassattu, siinäkään ei ole mitään uutta ja shokeeraavaa.
Mut miten on palstalaiset, riittääkö teille se että elämässä menee kaikki rennosti, on vain ne positiiviset asiat, puhutaan vaan positiivisia vai kaipaako kukaan draamaa?
Draama=jotain vähän Putinia, jotain rajoitusta, jotain sinnittelyä, ehkä jotain vanhaa ja tiukkista.
Mä sanon itsestäni että nautin elämän hyvistä puolista, rentoudesta, läheisistä ja lifestylestä, mutta kaipaan lisänä jotain tiukkismeininkiä ja vaativaa, ja kristinuskossa on sitä (joskin siinä on nuo pehmeät ja rennot puolet paljon edustettuna). Mulle ei pelkkä rentous riitä.
