kuljitko ihmisten ilmoilla kun olit viimeisillään raskaana?

  • Viestiketjun aloittaja :))
  • Ensimmäinen viesti
"..."
Miten ap pystyy kulkemaan ylipäätään missään ja koskaan..? Aattelin vaan että kun suurin osa ihmisistä on pusertunut sen synnytyskanavan läpi syntyessään ja niitä kulkee tuolla kaduilla koko ajan... Yök. Vähänkö noloa... ???
 
:))
[QUOTE="vieras";27142514]Eipä ihmiset oikeastaan sun kasvoja edes näe. Raskausaikana kaikki katsovat vain mahaa. Joskus teki mieli sanoa, että en ole vatsastapuhuja eli voisit katsoa hieman ylemmäs. Tiesiköhän ne edes kenen kanssa puhuivat :)

No joo. Mutta siis en minä ainakaan ajattele mitään raskaanaolevan seksielämään liittyvää, kun ison mahan näen. Ja ei ihmiset pahalla katso, vaan yleensä ihastellen tai myötätuntoisesti jos kantajan olo näyttää tukalalta. Oletko yhdessä lapsesi isän kanssa? Minkä ikäinen olet?[/QUOTE]

olemme naimisissa. 31v.
 
Joo, mä kanssa aloin kaivaa sellaista maanalaista tunnelia TAYS:iin heti kun testiin tuli plussat. Onneksi esikoinen syntyi vasta 42+5, koska olin viikolla 40 vasta Uimalankadun virastotalon alla.

Siinä se tenkkapoo sitten tuli, kun päätettiin kakkonen synnyttää Vammalassa. Vitja oli sormenpäät kipeinä kun joutui niin paljon lapioimaan, ja lisäksi maha kasvoi huomattavasti nopeammin kuin ekassa raskaudessa, niin oli kaivettava myös leveyttä tunneliin jo ihan viikolta 18 lähtien.
 
"vieras"
Siis todellakin kuljin!

Esikoisen kohdalla liikuimme paljonkin ympäri kaupunkia, kahvilla jne. aikaa kuluttamassa lasketun ajan jälkeen. Kuopusta odottaessani olimme kaksi päivää ennen synnytystä (yli lasketun ajan sekin) 3h kävelemässä jäällä ja ulkoilemassa koko perheen voimin. Jäimmepä vielä kahvillekin rantaan. Samaten kuopusta odottaessa olin vielä synnytyspäivänä lähdössä kirjastoon, mutta sitten supistukset voimistuivat siihen malliin, että päätin jäädä kotiin odottelemaan miestä töistä ja isovanhempia hakemaan esikoista, kunnes jo kurvasimmekin sairaalaan hakemaan nyyttiä kotiin.

Miksi ihmeessä pitäisi jäädä kotiin lojumaan ja odottelemaan, aikakin kuluu tosi hitaasti! Kyllä mä ainakin olin viimeiseen saakka töissä ja liikenteessä.
 
Kyllä mä kuljin ihan loppuun saakka. Kuopusta kun ootin niin synnytystä edeltävänä iltana kävin hakemas kaupasta jäätelöä.Mulla oli mun kaks lasta plus liuta naapurin lapsia mukana ja lyllersin maha pitkällä (viikkoja oli silloin 41+4) kauppaa kohti lapsijono perässäni. Sain kyllä muutaman pitkän katseen, porukka vissiin luuli että ne kaikki mukana olleet lapset oli mun omia :LOL:
 
"vieras"
olemme naimisissa. 31v.
Ok. Jos nyt siis on kyse vain siitä, että mietit muiden puheita ja ajatuksia, niin yritä yksinkertaisesti olla välittämättä. Meidän perhe asuu pienellä paikkakunnalla ja minun ja mieheni suhde oli paristakin syystä alkuunsa aika kuuma juoruilun aihe. Aikansa se kesti ja ottihan se päähän, mutta aika helpotti. Näin varmasti myös sinun kohdallasi. Päätä ei ainakaan kannata laittaa puskaan. Läheiset ihmiset eivät mieti tai puhu pahaa ja paljonko niillä puolitutuilla sitten loppupeleissä on väliä.
 
En, kun mulla on ollut tapana sulkeutua makuuhuoneeseen heti kun raskaus alkoi näkyä. Vessassakin kävin vain yöllä. No joo, tottakai liikuin. Rannallakin kävin uimassa *lue kellumassa*. Miksi ei vois liikkua?? Ihan normaaleja asioita tein viimisilläänkin.
 
:))
[QUOTE="vieras";27142740]Siis todellakin kuljin!

Esikoisen kohdalla liikuimme paljonkin ympäri kaupunkia, kahvilla jne. aikaa kuluttamassa lasketun ajan jälkeen. Kuopusta odottaessani olimme kaksi päivää ennen synnytystä (yli lasketun ajan sekin) 3h kävelemässä jäällä ja ulkoilemassa koko perheen voimin. Jäimmepä vielä kahvillekin rantaan. Samaten kuopusta odottaessa olin vielä synnytyspäivänä lähdössä kirjastoon, mutta sitten supistukset voimistuivat siihen malliin, että päätin jäädä kotiin odottelemaan miestä töistä ja isovanhempia hakemaan esikoista, kunnes jo kurvasimmekin sairaalaan hakemaan nyyttiä kotiin.

Miksi ihmeessä pitäisi jäädä kotiin lojumaan ja odottelemaan, aikakin kuluu tosi hitaasti! Kyllä mä ainakin olin viimeiseen saakka töissä ja liikenteessä.[/QUOTE]

ehkäpä jos lääkäri on määrännyt vuodelepoa
 
juu toki
Ei raskauden takia voi jäädä sohvalle lepäileen laskettuun aikaan asti, mutta hauskaa oli raskauden aikana (kaksosraskaus) vastailla kysymyksiin "taitaa olla jo kohta h-hetki" jne. (ei kun vasta 3 kk päästä) kun maha oli valtava jo aikasessa raskauden vaiheessa. Mukavaa myös olis kun avattiin ovea esim. kauppaan mennessä ja bussiin mennessä päästettiin ohi, luulivat kai, että poksahdan hetkenä minä hyvänsä.
 
Ken guru
En tiennyt että se on hävettävää :O. Tänäänkin kävin Helsingin keskustassa kaveria tapaamassa. Vitsit kun joku olisi kertonut tuon aikaisemmin! Rv 37 olen. Huomenna on vielä pakko käydä labrassa, mutta nyt kyllä yritän naamioitua jotenkin, tai alkaa kaivamaan sitä tunnelia...
 
tietenkin
Kuljin vielä aatonaattona kaupassa, joka oli kyllä tuskaa! Maha painoi ihan kamalasti, oli liitoskipuja, autosta pois pääsemiseen tarvitsin apua. Olin siis niin raihnainen ankka kuin olla voi! Ja supisteli koko ajan. Raskausmasu on kaunis mutta mulla se oli kokooni nähden jättisuuri ja muutenkin turposiin, joten tuskin olin mursuna kovin kaunis ja hehkeä näky :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja möhköwantti;27143313:
todellakin ja silti kukaan ei tiennyt ilman erisanomista minun olevan raskaana.
Kiva, musta liikkuu kuulemma nyt jo huhu sairaalassa, että olen raskaana.
Olen 11viikolla jumalauta! :D En tiedä mistä ne jutun on kekannu, mutta kertonut en ole.
 
"shihtzu"
Mulla oli laskettu aika ylittynyt jo viikolla kun olin koiranäyttelyssä ja vielä esitin siellä koirankin :) Toisekseen meitä jopa haastateltiin yhteen koiralehteen kyseisenä päivänä ja edes haastattelija ei tajunnut mun olevan raskaana, kun mulla oli vähän reilumpi takki päällä. Reilun puolen vuoden päästä toisessa näyttelyssä ihmetteli, että mistä se vauva oli ilmeistynyt :)
 

Yhteistyössä