Kukas sitten on kuvaamataiteellisesti lahjakas? Tai jos ei lahjakas, niin ainakin tuottelias?

Mina en,, haluja olisi kylla mutta taidot puuttuvat taysin,, parhaista yrityksista huolimatta niin ei siita tule mitaan valitettavasti.

*kuvaamataide koulussa 6*

 

Tämä kuulostaa varmaan tosi tyhmältä, mutta olen lahjakas mutten tuottelias

Osaan, mutten tee.

En minä kyllä siis mikään todellinen huippu ole, keskivertoa parempi kuitenkin. Kuvis oli koulussa 10, mutta tuotteliaisuuteni on keskimäärin 0. Kirjoittelen, teen käsitöitä, entistän huonekaluja yms, mutten vaan jostain syystä enää juuri tee mitään taiteilua. Viime vuonna yritin herätellä sitä eloon yhdellä kurssilla, mutta kävinköhän kerran ja tein yhden lyijykynäpiiroksen. Materiaaleja olis kyllä, mutta ei vaan irtoa

 

no mie kyllä piirrän ja maalaan ja askaretelen ja piiperrän
en mie siinä ehkä mitenkään erityisen lahjakas ole, enkä ole oikein koskaan tyytyväinen lopputulokseen..
mulla tuo kuvis on aina ollut 10 mutta jotenkin itsestä tuntuu että en ehkä kuitenkaan ole ihan niiin hyvä..

 

mulla on aina ollut 10, riippuu toki opettajasta paljon! Meillä tasan 3 oppilasta sai lukiossa 10 kuviksesta, ysejä vain muutama. Meillä oli todella vaativa opettaja.

 

mielestäni, vaikka en olekaan nykyisin niin hirveän tuottava enää. Mä muuten sain joskus seiskan kuviksesta, kun opettaja ei ymmärtänyt mua. Seuraava opettaja nosti sitä numeroa kyllä heti. Ei se kuvisnumero aina paljoo kerro, kaikki kympin ja ysin oppilaat ei ole mitään hyviä silti.

 

Minulla oli aina se sama 6 vaikka kouluakin vaihdoin muutaman kerran, etta siita olivat kaikki opet samaa mielta

 

mielestäni, vaikka en olekaan nykyisin niin hirveän tuottava enää. Mä muuten sain joskus seiskan kuviksesta, kun opettaja ei ymmärtänyt mua. Seuraava opettaja nosti sitä numeroa kyllä heti. Ei se kuvisnumero aina paljoo kerro, kaikki kympin ja ysin oppilaat ei ole mitään hyviä silti.

Harvoin ne kympin ja ysin oppilaat huonojakaan on. Mutta siinä mielessä olen kyllä samaa mieltä, että siihen mahtuu aika iso lahjakkuuskirjo. Toiset on niitä hyviä ja toiset on niitä todellakin lahjakkaita.

Minäkin sain kritiikkiä joskus yläasteella opettejalta, koska hän ei pitänyt taiteellisista vapauksistani taivaan värin suhteen

 

Mä pidän itseäni taiteellisesti lahjakkaana, mutta meidän perheessä kaikki on niin en silleen aina osaa suhtautua siihen kuin olisin oikeasti hyvä. Mutta kyllä kaikki aina mun piirustuksia, askarteluja ja kakunkoristeluita kehuu, niin kai sitten oon ainakin parempi kuin keskiverto.

 

Harvoin ne kympin ja ysin oppilaat huonojakaan on. Mutta siinä mielessä olen kyllä samaa mieltä, että siihen mahtuu aika iso lahjakkuuskirjo. Toiset on niitä hyviä ja toiset on niitä todellakin lahjakkaita.

Minäkin sain kritiikkiä joskus yläasteella opettejalta, koska hän ei pitänyt taiteellisista vapauksistani taivaan värin suhteen

joo, ei ne huonoja ole, mutta riippuu ihan tosi paljon opettajasta. Jotkut opettajat ei saa oppilaisya edes ulos sitä lahjakkuutta. hyvän numeron voi monesti saada ihan sillä, että tekee parhaansa ja on aktiivinen, mikä tavallaan onkin reilua. Ja joskus joku lahjakas oppilas ei vaan tee mitä käsketään tai ooettaja ei itse ole tarpeeksi lahjakas, että saisi siitä oppilaasta ulos mitään.

Silloin, kun mä sain seiskan, mulla oli ope, jota inhosin, ja jonka opetustyyliä inhosin. Siispä en tehnyt töitä aina edes loppuun saakka, kun ne eivät koskaan innostaneet minua. Mulla kiikasti koulussa usein siitä, että en ollut yhteistyökykyinen. Mun veli joskus piirsi työkseen monta vuotta ja sanoi, että mä voisin hyvin elättää itseni tekemällä kuvia. Mutta mä tiiän, että se yhteistyökyky on just se asia, jossa en ole ollenkaan lahjakas. En osaisi antaa omista näkemyksistä yhtään periksi ja olisin todella hankala muutenkin. Siksi kaikki tommonen piirtely ja muu on vaan harrastus.

 

No mä olin kympin kuvisoppilas koko yläasteen ja lukion ajan paria kurssia lukuunottamatta, niistä sain vain ysin. Mutta en ole erityisen luova ihminen, osaan kyllä kopioida muiden töitä ja piirtää mallista melko hyvin. Haluaisin harrastaa enemmän, mutta jotenkin ei vain tule tartuttua kyniin tai sutiin. Ja välineeni ovat suurimmaksi osaksi kadonneet tai huollon puutteessa, joten pitäisi ostella uusia. Joku kansanopiston kurssi voisi myös innostaa taas pitkästä aikaa.

 

Silloin, kun mä sain seiskan, mulla oli ope, jota inhosin, ja jonka opetustyyliä inhosin. Siispä en tehnyt töitä aina edes loppuun saakka, kun ne eivät koskaan innostaneet minua. Mulla kiikasti koulussa usein siitä, että en ollut yhteistyökykyinen. Mun veli joskus piirsi työkseen monta vuotta ja sanoi, että mä voisin hyvin elättää itseni tekemällä kuvia. Mutta mä tiiän, että se yhteistyökyky on just se asia, jossa en ole ollenkaan lahjakas. En osaisi antaa omista näkemyksistä yhtään periksi ja olisin todella hankala muutenkin. Siksi kaikki tommonen piirtely ja muu on vaan harrastus.

Se on kyllä totta, että opettajalla on iso merkitys.

Mä luulen, että jos sä haluaisit oikeasti elättää itsesi kuvilla, niin kompromissien tekemistäkin oppisi hiljalleen. Mutta tietysti jos sinusta tuntuu siltä, että saat siitä itse enemmän irti harrastuksena, niin hyvä niin Eihän kaikkea tarvitse tehdä työksi, vaikka olisi lahjakas.

 

Kuvaamataito oli 10, opiskelin muotoilua. Tykkään tehdä paljon kaikenlaista, tosin viime vuosina työt on vieny veronsa ettei sitä jaksa enää kotona taiteilla. En ole kuitenkaan hyvä piirtäjä, enkä maalaa kuin huipputaidemaalarit.