ihan oikeesti,luuleeko täällä jotkut äidit olevansa jotenkin kaikkivaltiaita ja täydellisiä,kun he nk."valitsevat" oikeat (???) elämäntavat raskausaikana.Voin kertoa ettei kaikki ole syntyny se hemmetin kultalusikka suussa ja ettei elämässä aina kaikki mene käsikirjotuksen mukaan.Esikoista odottaessani olin koukussa koviin huumeisiin,kun sain tietää raskaudestani polttelin enää tötsyjä ja join alkoholia(joo olen huono ihminen tiedän)mutta siinä elämäntilanteessa tuokin oli parempi vaihtoehto,vaikka taistelua sekin vaati.Samaan aikaan paras raitis-ystäväni oli myöskin raskaana ja eli todella terveellisesti jne.jne.Mulle syntyi terve lapsi(joka nyt 15v ja ihan normaali

),2kk myöhemmin ystäväni synnytti lapsen joka vaikeasti vammainen ja eli 7vuotta!

en mäkään mikään tyhmä ole,tiedän että munhan olis lapseni pitäny menettää oikeudenmukasuuden nimissä eikä ystäväni,mutta elämä on vaan niin helvetin epäreilua!!!!