Kukaan ei halua auttaa

Älä hoida niitä kotona.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on olemassa, ja sitä kannattaa käyttää nimenomaan tuollaisessa tilanteessa!
Kun lapset on päivähoidossa edes muutamana päivänä viikossa, niin saat olla sen aikaa rauhassa, levätä ja ladata akkujasi, ja jaksat olla heille parempi äiti sitten kun he ovat kotona.

 

Vaadi neuvolasta hoitopaikkaa lapsille niin he ottavat tosissaan ja alkavat ajaa asiaa eteenpäin toivottavasti

 

Voi sentään :hug:

Miten ihmeessä teillä on päädytty siihen tilanteeseen, että sinä hoidat lapset ja kodin, mies ei kumpaakaan? Itse en moiseen suostuisi kuuna päivänä.

 

Voi sinua :hug: Minäkin laittaisin isommat hoitoon. Siinäpähän mies itkisi maksuja kun ei kerta auta!

 

:hug:

 

Seuraavan kerran kun mies astuu ovesta sisään, niin lähdet yksin ulos. Jätät kylmästi lapset sille joksiki aikaa.

 

Voi sentään :hug:

Miten ihmeessä teillä on päädytty siihen tilanteeseen, että sinä hoidat lapset ja kodin, mies ei kumpaakaan? Itse en moiseen suostuisi kuuna päivänä.

Osaksi mun oma vika kun oon antanut tämän pikkuhiljaa mennä tähän. Mies käy töissä enkä haluaisikaan että tekis kotihommat, teen niitä mielelläni jos vain saisin tehdä rauhassa eikä niin, että pitää koko ajan vahtia muksuja. Tätä tilannetta noiden pienten kanssa voi oikeasti olla vaikea tajuta että miten villejä ne oikeasti on jos ei ole nähnyt niitä. Mutsilta tuli ohje, että mene ulos niiden kanssa, siellä saavat temmeltää niin ovat rauhallisempia sit sisällä. No, siellä kaatoivat vadelmapensaiden ympäsillä olevan aidan ja söivät multaa, lisäksi tämä villimpi tapaus kasasi veljensä paidan sisään kivan pienen savikasan, kauluksesta sisään vaan
Kysynpä tässä samalla, että onko mahdollista että noin pienellä (alle2v) on adhd?

 

Vaadi neuvolasta hoitopaikkaa lapsille niin he ottavat tosissaan ja alkavat ajaa asiaa eteenpäin toivottavasti

Ei neuvola mitään hoitopaikkoja järjestä, jestas sentään, mikä ihmelaitos se neuvola mukamas on!!!???

AP: ota yhteys päivähoitotoimistoon, hae päiväkotipaikkaa lapsillesi. Sinulla on subjektiivinen päivähoito-oikeus, käytä sitä. Osa-aikainen, esim. 20 h / vko.
Tai sitten vie lapset kerhoon, seurakunnan tai kaupungin tai mikä tahansa, mikä järjestö kaupungissasi tai kunnassasi niitä pitää ja jos ei omassa ole, kysele paikkoja lähikuntien ylläpitämistä. Tiedot löytyy netistä.

Onnistutko ikinä jättämään lapsia miehellesi / isälleen? Kait mies joskus kotona vapaapäivänä on? Yksinkertaisesti jätät lapset kotiin, lähdet itse vaikka pihavarastoon istumaan jos et lähikaupunkiin jaksa mennä. Ilmoita, että olet pois XX tuntia, tulet sitten klo X aikoihin, tai myöhemmin, jos kivaa on. Älä vastaa puhelimeen. Lapsethan ovat isällään!
Ja kun epätoivoinen puhelu tulee, sano; tätä minä teen joka päivä, samanlaista se on minullakin.

 

ADHD ei tule kasvatuksen myötä tms joten se ON tai EI OLE lapsella jo vau vasta asti.

Ja lastesi käytös kuulostaa kyllä siltä, että ovat joko kurittomia tai sitten ADHD-tapauksia. Sekin selviäivi kun ottaisit yhteyttä lastenlääkräiin, vaikka yksityispuolelle.

 

Onko sulla ammattia? Toihin ja lapset tarhaan, edes osa-aikaisesti. Ja kohta tietysti alkaa kamala kaakatus siita kuinka kotihoito on lapselle parasta blaa blaa blaa, mutta mun korvaan kuulostaa kylla, etta tuo tilanne ei ole parhaaksi niin lapsille kuin aidillekaan. Jos pienin on alle 2 v, niin kylla hyvin parjaisi jo tarhassa. Hyva lapsille oppia, etta kuri ja saannot on muuallakin kuin kotona ja usein se vain on niin, etta tarhassa totellaan paremmin kuin kotona.

 

Voi sentään :hug:

Miten ihmeessä teillä on päädytty siihen tilanteeseen, että sinä hoidat lapset ja kodin, mies ei kumpaakaan? Itse en moiseen suostuisi kuuna päivänä.

Osaksi mun oma vika kun oon antanut tämän pikkuhiljaa mennä tähän. Mies käy töissä enkä haluaisikaan että tekis kotihommat, teen niitä mielelläni jos vain saisin tehdä rauhassa eikä niin, että pitää koko ajan vahtia muksuja. Tätä tilannetta noiden pienten kanssa voi oikeasti olla vaikea tajuta että miten villejä ne oikeasti on jos ei ole nähnyt niitä. Mutsilta tuli ohje, että mene ulos niiden kanssa, siellä saavat temmeltää niin ovat rauhallisempia sit sisällä. No, siellä kaatoivat vadelmapensaiden ympäsillä olevan aidan ja söivät multaa, lisäksi tämä villimpi tapaus kasasi veljensä paidan sisään kivan pienen savikasan, kauluksesta sisään vaan
Kysynpä tässä samalla, että onko mahdollista että noin pienellä (alle2v) on adhd?

Älä nyt loukkaannu, mutta (ottamatta siis kantaa siihen, voiko ADHD näkyä jo noin pienillä), musta ainakin kuulostaa nyt siltä, että sun lasten suurin ongelma ei ole ylivilkkaus, vaan väsynyt äiti, joka ei jaksa pitää kuria. Hanki jooko apua, ennen kuin lapset alkavat oireilla vielä pahemmin. Ihan aluksi pistät sen miehes iltaisin (ainakin tyyliin muutamana iltana viikossa + vkl päivisin) töiden jälkeen ulkoilemaan lasten kanssa, että saat rauhaa tehdä niitä kotitöitä - heti sen jälkeen, kun oot levännyt liiallisen väsymyksen pois).

 

ADHD ei tule kasvatuksen myötä tms joten se ON tai EI OLE lapsella jo vau vasta asti.

Ja lastesi käytös kuulostaa kyllä siltä, että ovat joko kurittomia tai sitten ADHD-tapauksia. Sekin selviäivi kun ottaisit yhteyttä lastenlääkräiin, vaikka yksityispuolelle.

Siis näistä pojista lähinnä toinen on sellainen joka saa aikaan todella paljon tuhoa, veljensä on huomattavasti rauhallisempi mutta lähtee kyllä sit mukaan tietysti noihin älyttömyyksiin. Jotkut ovat oikeasti ihan pikkujuttuja mutta kun oon valmiiksi jo väsynyt niin mut saa itkun partaalle sellainenkin, että joka ikinen kerta ohikulkiessaan tämä poika kiskasee esim jonkun takin naulakosta tai jos tuolilla on vaatteita niin ohimennen tampaisee ne siitä lattialle, tai kaataa yhtäkkiä kaikki lelulaatikot lattialle. Ja tota samaa tekee uudestaan ja uudestaan kaikki päivät.

 

Voi sentään :hug:

Miten ihmeessä teillä on päädytty siihen tilanteeseen, että sinä hoidat lapset ja kodin, mies ei kumpaakaan? Itse en moiseen suostuisi kuuna päivänä.

Osaksi mun oma vika kun oon antanut tämän pikkuhiljaa mennä tähän. Mies käy töissä enkä haluaisikaan että tekis kotihommat, teen niitä mielelläni jos vain saisin tehdä rauhassa eikä niin, että pitää koko ajan vahtia muksuja. Tätä tilannetta noiden pienten kanssa voi oikeasti olla vaikea tajuta että miten villejä ne oikeasti on jos ei ole nähnyt niitä. Mutsilta tuli ohje, että mene ulos niiden kanssa, siellä saavat temmeltää niin ovat rauhallisempia sit sisällä. No, siellä kaatoivat vadelmapensaiden ympäsillä olevan aidan ja söivät multaa, lisäksi tämä villimpi tapaus kasasi veljensä paidan sisään kivan pienen savikasan, kauluksesta sisään vaan
Kysynpä tässä samalla, että onko mahdollista että noin pienellä (alle2v) on adhd?

Älä nyt loukkaannu, mutta (ottamatta siis kantaa siihen, voiko ADHD näkyä jo noin pienillä), musta ainakin kuulostaa nyt siltä, että sun lasten suurin ongelma ei ole ylivilkkaus, vaan väsynyt äiti, joka ei jaksa pitää kuria. Hanki jooko apua, ennen kuin lapset alkavat oireilla vielä pahemmin. Ihan aluksi pistät sen miehes iltaisin (ainakin tyyliin muutamana iltana viikossa + vkl päivisin) töiden jälkeen ulkoilemaan lasten kanssa, että saat rauhaa tehdä niitä kotitöitä - heti sen jälkeen, kun oot levännyt liiallisen väsymyksen pois).

Musta tuntuu joskus että pidän liiankin kovaa kuria, mies ainakin valittaa että komennan koko ajan enkä anna lasten olla rauhassa lapsia. Komentaminen on valitettavasti mennyt nyt jokapäiväiseksi huutamiseksi ja inhoan itseäni sen takia. Mä muistan lapsuudestani niin elävästi sen kuinka äidin huutaminen sai luimistelemaan pitkin seinänvierustoja ja silloin päätin etten koskaan huuda lapsilleni mutta kyllä mä huudan, ja lujaa.

 

Voi sentään :hug:

Miten ihmeessä teillä on päädytty siihen tilanteeseen, että sinä hoidat lapset ja kodin, mies ei kumpaakaan? Itse en moiseen suostuisi kuuna päivänä.

Osaksi mun oma vika kun oon antanut tämän pikkuhiljaa mennä tähän. Mies käy töissä enkä haluaisikaan että tekis kotihommat, teen niitä mielelläni jos vain saisin tehdä rauhassa eikä niin, että pitää koko ajan vahtia muksuja. Tätä tilannetta noiden pienten kanssa voi oikeasti olla vaikea tajuta että miten villejä ne oikeasti on jos ei ole nähnyt niitä. Mutsilta tuli ohje, että mene ulos niiden kanssa, siellä saavat temmeltää niin ovat rauhallisempia sit sisällä. No, siellä kaatoivat vadelmapensaiden ympäsillä olevan aidan ja söivät multaa, lisäksi tämä villimpi tapaus kasasi veljensä paidan sisään kivan pienen savikasan, kauluksesta sisään vaan
Kysynpä tässä samalla, että onko mahdollista että noin pienellä (alle2v) on adhd?

Älä nyt loukkaannu, mutta (ottamatta siis kantaa siihen, voiko ADHD näkyä jo noin pienillä), musta ainakin kuulostaa nyt siltä, että sun lasten suurin ongelma ei ole ylivilkkaus, vaan väsynyt äiti, joka ei jaksa pitää kuria. Hanki jooko apua, ennen kuin lapset alkavat oireilla vielä pahemmin. Ihan aluksi pistät sen miehes iltaisin (ainakin tyyliin muutamana iltana viikossa + vkl päivisin) töiden jälkeen ulkoilemaan lasten kanssa, että saat rauhaa tehdä niitä kotitöitä - heti sen jälkeen, kun oot levännyt liiallisen väsymyksen pois).

Musta tuntuu joskus että pidän liiankin kovaa kuria, mies ainakin valittaa että komennan koko ajan enkä anna lasten olla rauhassa lapsia. Komentaminen on valitettavasti mennyt nyt jokapäiväiseksi huutamiseksi ja inhoan itseäni sen takia. Mä muistan lapsuudestani niin elävästi sen kuinka äidin huutaminen sai luimistelemaan pitkin seinänvierustoja ja silloin päätin etten koskaan huuda lapsilleni mutta kyllä mä huudan, ja lujaa.

Onko teillä esim. jäähypenkkiä käytössä?

Musta sun miehellä ei oo varaa sanoa asiaan yhtään mitään niin kauan kuin ei itse osallistu tasaveroisesti lasten elämään. Oikeasti, OTA ITSELLESI aikaa, vaadi miestä mukaan lasten elämään, kasvatukseen ja hoitoon.

 

Jos mä kehtaisin niin linkittäisin tänne jotenkin sellaisen videon jonka olen kuvannut lapsista yhden päivän aikana, siinä näkyy mitään lisäämättä mitä meidän päivä on, tilanteet kuvattu siis niin, että olen kuvannut lapsia silloin kun he eivät näe että seuraan heidän tekemisiään.
Näytin videon miehelle jonka mielestä se oli niin hauska, että lähetti näistä eläväisistä lapsista kopion mutsilleen joka asuu ulkomailla. Että se siitä hyödystä.

 

Jäähypenkki on käytössä, mutta poika ei pysy siinä ellen pidä häntä siinä aloillaan. Mä taidan olla täysin hakoteillä enkä oikeasti jaksais edes alkaa mihinkään uusien kasvatusmetodien oppimiseen ennen kuin oon saanut omaa aikaa edes sen verran, että saan olla vessassa rauhassa.

 

ADHD ei tule kasvatuksen myötä tms joten se ON tai EI OLE lapsella jo vau vasta asti.

Ja lastesi käytös kuulostaa kyllä siltä, että ovat joko kurittomia tai sitten ADHD-tapauksia. Sekin selviäivi kun ottaisit yhteyttä lastenlääkräiin, vaikka yksityispuolelle.

Siis näistä pojista lähinnä toinen on sellainen joka saa aikaan todella paljon tuhoa, veljensä on huomattavasti rauhallisempi mutta lähtee kyllä sit mukaan tietysti noihin älyttömyyksiin. Jotkut ovat oikeasti ihan pikkujuttuja mutta kun oon valmiiksi jo väsynyt niin mut saa itkun partaalle sellainenkin, että joka ikinen kerta ohikulkiessaan tämä poika kiskasee esim jonkun takin naulakosta tai jos tuolilla on vaatteita niin ohimennen tampaisee ne siitä lattialle, tai kaataa yhtäkkiä kaikki lelulaatikot lattialle. Ja tota samaa tekee uudestaan ja uudestaan kaikki päivät.

Mustakin kuulostaa siltä että poika tekee tuota sadakseen huomiota/reaktioita. Kyllä lpaset vaistoaa että olet väsynyt ja kärttyinen, eivätkä osaa purkaa tunteitaan ja omaa oloaan muulla tavalla. Kaksivuotias osaa sitä paitsi ohjatusti siivota omat jälkensä, etkai kävele hänen perässään siivoamassa? Sehän on sitten hänelle vaiin hauska leikki. Eikä kodin tarvitse olla koko ajan tiptop kunnossa. Ne lelut voi siivota päivän päätteeksikin. Sinulla taitaa olla aika korkeat vaatimukset itsellesikin?

 

Jäähypenkki on käytössä, mutta poika ei pysy siinä ellen pidä häntä siinä aloillaan. Mä taidan olla täysin hakoteillä enkä oikeasti jaksais edes alkaa mihinkään uusien kasvatusmetodien oppimiseen ennen kuin oon saanut omaa aikaa edes sen verran, että saan olla vessassa rauhassa.

Mitä mieltä sä olet siitä mun ehdotuksestani, että mies ottais töiden jälkeen lapsista vastuun muutamaksi tunniksi (vaikka tyyliin kolmesti viikossa) - käytännössä lähtisivät ulkoilemaan, kirjastoon, uimahalliin tms. paikkaan, jolloin sä saisit olla rauhassa tai tehdä kotitöitä? Tai sitten mies ja lapset jäisi kotiin ja sä lähtisit vaikka johonkin harrastukseen tai kaverin kans kahville tms.? Musta sun pitää nyt saada ihan ehdottomasti lapsivapaata aikaa, tavalla tai toisella.

 

Seuraavan kerran kun mies astuu ovesta sisään, niin lähdet yksin ulos. Jätät kylmästi lapset sille joksiki aikaa.

Motellit tms on edullisia, lähde sinne 2 vrk nukkumaan ja palatessasi kysyt mieheltä miten meni eläväisten lasten kanssa vai joko ymmärtää mistä sä puhut.

 

vihjaise vähän missä asut,mä olisin valmis tuleen auttaa,itellä on 4 lasta ja yksin olen.
mutta oon saanut noi nyt uskoon ja mulla on helpompaa enkä ole enää väsynyt.
sua ei tunnista kukaan täältä en usko,aika osuvaa et joku sut tunnistaisi kun suomessa on väsyneitä äitejä vaikka muille jakaa.

 

Seuraavan kerran kun mies astuu ovesta sisään, niin lähdet yksin ulos. Jätät kylmästi lapset sille joksiki aikaa.

Motellit tms on edullisia, lähde sinne 2 vrk nukkumaan ja palatessasi kysyt mieheltä miten meni eläväisten lasten kanssa vai joko ymmärtää mistä sä puhut.

Kannatan tätä, ja sitten nuo mun ehdotukseni pitemmän aikavälin ratkaisuksi!

 

Aion nyt sit kokeilla tota, että vaan kylmästi jätän kaikki muksut miehen kanssa joksikin aikaa. Oon kyllä miettinyt tota aiemminkin mutta epäilen vähän miten toi pärjää lasten kanssa (se on ainakin ihan varmaa että täällä on järkyn näköistä kun palaan, mies antaa lasten tehdä ihan mitä tahansa kun ei jaksa kuunnella niiden huutoa) Hän ottaa kyllä noi isommat lapset, eli kouluikäisen ja 5-vuotiaan usein mukaansa ja viettää heidän kanssa aikaa mutta noi kaksi pienintä eli juuri ne vilkkaat pojat ovat minun kanssani 24/7 ja varsinkin se vilkkaampi tapaus on niin kiintynytkin minuun että huutaa vessan oven takana niin kauan kun olen siellä.
Jotain tässä on tehtävä, koska olen vakavasti suunnitellut että lähden salaa vaikka ulkomaille enkä enää tule takaisin.

 

Onko sulla ammattia? Toihin ja lapset tarhaan, edes osa-aikaisesti. Ja kohta tietysti alkaa kamala kaakatus siita kuinka kotihoito on lapselle parasta blaa blaa blaa, mutta mun korvaan kuulostaa kylla, etta tuo tilanne ei ole parhaaksi niin lapsille kuin aidillekaan. Jos pienin on alle 2 v, niin kylla hyvin parjaisi jo tarhassa. Hyva lapsille oppia, etta kuri ja saannot on muuallakin kuin kotona ja usein se vain on niin, etta tarhassa totellaan paremmin kuin kotona.

up

 

Jos kaikki on hengissä ja terveenä (laastareita, mustelmia eikä kuhmuja lasketa) ja vaatteet päällä & syötettynä, ei haittaa vaikka isillä on tummat silmänaluset ja on muutenkin valvoneen ja rasittuneen oloinen Onhan tämä kuitenkin pienempi paha kuin ulkomaille lähtö.

 

omasta puolesta voin sanoa että olen koittanut tuotakin ja jättänyt lapset isän kanssa pariksi tunniksi, voin sanoa että siitä on lepo kaukana kun tulee takaisin kotiin, saa siivota koko illan sitä tavara määrää ja on vieläkin väsyneempi sen jälkeen!