V
"vieras"
Vieras
Olen tapaillut yhtä miestä jonkun aikaa (puoli vuotta), meillä on kivaa yhdessä, minä tykkään hänestä, hänkin kai minusta. Seksi on mahtavaa, ja meillä on paljon yhteistä. Kaikki siis näennäisesti ok.
Mutta. Nyt minua on alkanut mietityttämään, että olenkohan hänelle vaan seksiä varten. Mistään tulevaisuudesta hän ei halua puhua, korkeintaan jotain ehkä parin vuoden päästä sitä ja tätä. Ei ole sanonut, että rakastaa minua, tai välittää. Ei tunnu olevan minun asioistani kovin kiinnostunut, kyselee kyllä normaaleja, mutta minusta vaan tuntuu että hänen asiansa ovat aina tärkeämpiä kuin minun. Tulee sellainen tunne, että hän on välinpitämätön ja tunneköyhä. Kunnollinen mies se on, ja olisi ihanaa jos hän avautuisi, sanoisi että välittää ja haluaa minun kanssani pysyvän parisuhteen. Sen minä toivoisin kuulevani, mutta ei mitään.
Pyydänkö liikoja, vai mikä tässä nyt on? Minua on alkanut todella vaivata asia, enkä halua olla kenellekään vaan joku naisystävä jolta saa seksiä silloin tällöin. Haluan kunnon parisuhteen! En usko, että minussa on mitään vikaa, en ole vaatinut MITÄÄN häneltä, en nalkuta mistään, en pyydä rakkauden tunnustuksia. Olen onnellinen hänen seurassaan, mutta sitten kun olemme erossa minusta tuntuu, että hän kokonaan unohtaa minut.
Tuntuu niin pahalta, kun en haluaisi erotakaan. Miten minä saisin selvyyttä tähän?
Mutta. Nyt minua on alkanut mietityttämään, että olenkohan hänelle vaan seksiä varten. Mistään tulevaisuudesta hän ei halua puhua, korkeintaan jotain ehkä parin vuoden päästä sitä ja tätä. Ei ole sanonut, että rakastaa minua, tai välittää. Ei tunnu olevan minun asioistani kovin kiinnostunut, kyselee kyllä normaaleja, mutta minusta vaan tuntuu että hänen asiansa ovat aina tärkeämpiä kuin minun. Tulee sellainen tunne, että hän on välinpitämätön ja tunneköyhä. Kunnollinen mies se on, ja olisi ihanaa jos hän avautuisi, sanoisi että välittää ja haluaa minun kanssani pysyvän parisuhteen. Sen minä toivoisin kuulevani, mutta ei mitään.
Pyydänkö liikoja, vai mikä tässä nyt on? Minua on alkanut todella vaivata asia, enkä halua olla kenellekään vaan joku naisystävä jolta saa seksiä silloin tällöin. Haluan kunnon parisuhteen! En usko, että minussa on mitään vikaa, en ole vaatinut MITÄÄN häneltä, en nalkuta mistään, en pyydä rakkauden tunnustuksia. Olen onnellinen hänen seurassaan, mutta sitten kun olemme erossa minusta tuntuu, että hän kokonaan unohtaa minut.
Tuntuu niin pahalta, kun en haluaisi erotakaan. Miten minä saisin selvyyttä tähän?