kuka ymmärtää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ella
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ella

Vieras
En tiedä mistä aloittaisin ja mitä sanoisin; lyhyesti ei voi asioita esittää,mutta en voi nyt kirjaakaan kirjoittaa.

Mutta: olemme kokemeet mieheni kanssa kovia; 3 keskenmenoa ja sen jälkeen epäonnistuneet lapsettomuushoidot. Nämä ovat tapahtuneet viim 4:n vuoden aikana.jossain vaiheessa huomasin/tunsin, että mieheni ei kestänyt kansanut suruani ja epäonnistumisia.Hän alkoi käydä baarissa yhä useammin.Sitten paljastui yhden illan suhde...Taas hoitoja, baaria, mulle soittoja mieheni ryyppäämisestä.

Viime kesä oli rankka; hän vietti tosi paljon aikaa kavereidensa kanssa, mutta pystyi hoitamaan työt.

Syksyllä sairastuin moniin tulehduksiin, olin väsnyt, polveni leikattiin ja kaiken päälle äitini sarastui vakavasti.
Olin sairaslomalla ja äitini tukena.En jaksanut murehtia hänen juomistaan, olin aivan rikki.
Hänellä on itsellään huonot välit omiin vanhempiin, eikä jaksa ymmärtää minun huolehtimista omista vanhemmistani.

Nyt olen palannut töihin ja yrittänyt kerätä voimia ja uskoa,mutta..viime pe sain puhelinsoiton, jossa kerrottiin, että mieheni on jonkun naisen luona.sain puh.Nron ja selvisi, että se oli totta. Mieheni väittää rakastavansa minua ja on valmis lähtemään pariterapiaan.

Meilllä alkoivat juuri taasv laps.hoidot.Onko mihelläni pers.häiriö, onnettoman lapsuuden seurauksena oma itsetunto alhaalla vai mikä? olen aivan sekaisin ja sanaton

jos jollakin on analyyttisiä näkemyksiä, kiitän niistä etukäteen
 
Miehesi on yksinkertaisesti Sika(TM).

Miksi katselet sellaista miestä, joka pettää toistuvasti? Kerran voi vielä antaa anteeksi, mutta tuo on todella loukkaavaa. Miehen olisi pitänyt olla tukenasi vaikeina aikoinasi, mutta hän se vaan ryyppää ja pettää..

Kokoa se itsekunnioituksesi maton alta ja heitä pettävä mies mäkeen. Kukaan ei ansaitse petollista kumppania. Olet vielä nuori ja ehdit löytää oikean onnen.
 
Anteeksi kun sanon, mutta miksi ihmeessä tuollaiseen tilanteeseen yritetään väen vängällä tehdä lasta? Jos oma elämä on ihan riekaleina ja mies tuhoaa järjestelmällisesti omaansa, niin siihenkö helvettiin te lapsen haluatte saattaa?

Minä ymmärrän kyllä, että keskenmeno, jo yksikin, on todella kova pala, olenhan sen itsekin kokenut. Ymmärrän myös sen tuskan ja paniikin lapsen alulle saamisesta, jollakin tavalla keskenmeno aiheuttaa valtavan tarpeen saada lapsi alulle keinolla millä hyvänsä, vaikka koko tilanteessa ei olisikaan mitään järkeä.

Mutta ymmärrän myös, että mahdollisesti alkunsa saava lapsi on teidän VASTUULLANNE todella monta vuotta. Ei se lapsen tekeminen ole vain sitä odotuksen ihanuutta ja suloista vauvanyytin haistelua. Vauva tuo tullessaan AINA myös parisuhteeseen muutoksia ja hyvin usein ne muutokset ovat ongelmia. Vauvan hoito ja lapsen kasvatus ovat oikeasti rankkaa työtä eikä parisuhteen rikkonaisuus edistä jaksamista vähääkään.

Joten pistäkään nyt ihmeessä lapsettomuushoidot jäihin ja selvittäkää parisuhde joko kuntoon tai kantapäät vastakkain, yksikään lapsi ei ole ansainnut syntyä moiseen sotkuun.
 
No näin lyhyesti sanottuna, miksi yrität LASTA tuollaisen paskiaisen kanssa. Teidän lapsettomuus johtuu sun ja hänen henkisestä pahoinvoinnista! Ei luonto äiti voi antaa tuollaiseen tilanteeseen lasta! Stressi tilanteet ym muut vaikuttavat asiaan todella paljon. Jos olisit onnellinen onnellisen miehen kanssa sulle voisi syntyäkkin lapsi.
 
Äläs välitä näistä tuomiopäivän julistajista Ella hyvä. Miehesi pakeni pahaa oloa baariin.. Joillakin keinottomilla on sellainen tapa, sinä et ollut läsnä eikä hän silloin kun sinä tarvitsit. Enyway juttuhan menee niin ettei miehelläsi ole selviytymiskeinoja pahaan oloonsa. Kyllä se varmaan häntäkin on koskettanut ettette ole saaneet vauvaa aikaiseksi. Ne ajat keskenmenoineen ovat kovia ei yksin sulle vaan olette samassa suossa siinä jutussa. No niin menkää terapiaan ja katso mihin se vie. Muista tämä on sinun elämäsi myös noilla järkyttävillä historioilla, voitko vielä jatkaa sen kanssa joka on ollut osallinen sinun tuskaasi?
Ja näille jotka puhuvat lapsen ansaitsemisesta: Kukaan ei ansaitse last,a aina jokainen vanhempi tekee virheensä! Olen sitä mieltä, että tulkoon lapsi niitä haluaville ei sellaisille jotka ovat jyrkkiä koska ; elämä lapsen kanssa vaatii rakkautta kaikkine vikoineen ja virheineen!! Kukaan ei selviä älämästä virheittä.
 
Kannustamme teitä Killerin kanssa, jätä nuo muut omaan arvoonsa.

Killer kuvaa sinulle sen, mitä minäkin haluan sanoa. Molemmat te kärsitte ja toiselta loppui voimat. Baarit ja siellä olevat ihmiset ovat turruttamiskeino tunteille. Jos miehesi pystyy palaamaan sieltä normaaliin elämään, se on anteeksi annettavaa.

Lapsi on lahja, ei ansaittu. Jos tuota omaa biologista lahjaa ei voi saada, on muitakin lapsia, jotka tarvitsevat rakastavan ja hyväksyvän aikuisen, vanhemman.

Yksi työkaverini ryhtyi aikanaan sijaisvanhemmaksi, myöhemmin sitten adoptoivatkin lapsen. Hän kertoi, että oli toivottomien keskenmenojen, itkujen ja hoitojen jälkeen tullut siihen tulokseen, että joku toinen lapsi tarvitsee häntä enemmän, lapsi joka jo on olemassa. Tutustuin häneen siinä vaiheessa, jossa hän oli ratkaisunsa tehnyt ja odotti ensimmäisen lapsen tulemista.

Tuo sisäinen ratkaisu toi heille tasapainon ja onnen. Parempia vanhempia lapset eivät voi saada, kuin mitä he ovat olleet.

Tällä en tahdo sanoa, että teidän pitää tehdä samoin, elämä voi olla hyvä ilman lastakin. Hellyyttään ja huomiota voi antaa myös sukulaisten tai ystävien lapsille, hyvin monet lapsettomat tekevät niin. Haluan ehkä paremminkin ilmaista sitä, että toivottomuuden kierteen jatkamisen sijaan voisitte alkaa tehdä töitä itsenne kanssa ja luopua pakottavasta ajatuksesta saada oma lapsi - hyväksyä itsenne ja elämänne kaksin. Luetelkaa itsellenne niitä asioita, jotka ovat hyvin sen sijaan, että miettisitte, mitä puuttuu. Hyvistä saa voimaa.

 
Minusta miehessä ei ole mitään vikaa, hän on vaan joutunut kokemaan liikoja kanssasi. Tuskimpa seksielämänne on lapsettomuushoitojen ja pettymysten jälkeen kovin kummoista. On normaalia käytöstä hakea piristystä muualta, kun kotona sitä ei saa. Pitäisikö jää kotiin synkkyyteen istumaan muna tanassa? Vitttu te ämmät olette idiootteja! Loppukädessä te vain odotatte vihaisina, että koska se pettää ja lähtee ryyppäämään. Sitten kun mies viimein toteuttaa haaveenne, niin syy on miehessä. Katsokaa peiliin!
 
ASIAA ja viimeisen päälle...aikuinen ihminen ei saa olla niin itsekäs,että tekee lapsen tuollaiseen tilanteeseen.Vakaassakin parisuhteessa vauvan syntymä aiheuttaa skismaa jollain tapaa,mitä tapahtuu,kun vanhempien välit on jo lähtökohtaisesti kireät ja epäluuloiset.Tuollainen mies vielä kasvamaan muutamaksi aikaa ja naispuolinenkin voisi katsoa peiliin,että onko arvot kohdallaan.Vauvan tekeminen voi olla romanttista,mutta siitä eteenpäin alkaa arki ja homma leviää kuin Jokisen eväät,jos asenteet on tuota luokkaa.Tosimies kestää pettymyksiä ilman,että juoksee ryypylle ja toisten naisten helmoihin.Kaikki maailman naiset,vaatikaa miehiltänne kunnioitusta ja selkärankaa ja olkaa itsekin hyvän kohtelun arvoisia...sitä saa,mitä tilaa ; jos ryhtyy kynnysmatoksi,voi olla varma,että ylikävelijöitä riittää...koettu on eikä koskaan enää!!!
 
Puolensa tuossakin,nakilla on aina kaksi päätä,valitettavasti ne päät ovat useimmiten pahimmassa paikassa niin kaukana toisistaan,etteivät kykene kohtaamaan.Mutta jos ei enää yksin tai siis kaksin jaksa,ei ole hävettävää hakea apua muualta,baareihin ja yhden yön suhteisiin en kylläkään turvautuisi,muutakin on tarjolla.Jokainen tietysti taaplaa tavallaan,mutta petokset ja holtiton käytös vain lisäävät kaunaa ja pahaa mieltä,molemmat lukkiutuvat omaan tuskaansa,sellaista solmua on vaikea availla.Silti jaksamista ja rohkeutta vaikeuksissa räpisteleville...pitkän yön jälkeen tulee aina aamu,tavalla tai toisella...Lähdetään siitä,että ollaan toisillemme hyviä,mennään puolitiehen vastaan,ehkä hyvä houkuttaa luokseen hyvää...
 

Similar threads

Yhteistyössä