Alkuperäinen kirjoittaja väsynyt perheenäiti;30345878:
kiitos vinkeistä
Siis miksi ihmeessä muka "ei saa olla niin laiska ettei jaksa kaupassa käydä"? Mitä perisuomalaista ajattelua tää taas on, hohhoijjaa. Mitäs se kenenkään napaa kaivelee vaikka naapuri tilais 2 maitopurkkia kotiin eikå muuta. Eikös sen pitäisi olla vaan HYVÄ että maksetaan palveluista ja työllistetään ihmisiä? Suomessa mihinkään ei sais hankkia apua
huoh
Niinpä, todella perisuomalaista ajattelua! "Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat" sanoo sananlaskukin. Ja jos yhtään miettii niin miten typerä sananlasku. Ei ole mitään järkeä venyttää itseään jaksamisen äärirajoille, ei siitä kiitosta saa.
Samalla tavalla on kritisoitu JOKA IKISTÄ kodinhoitoa ja lastenhoitoa helpottavaa asiaa. Pyykkikone 60-luvulla - ei käy, se kuluttaa vaatteet, laiskuutta että ei pese itse. Astianpesukone - se vasta tosilaiska onkin joka ei paria kuppia viitsi itse käsin pestä. Imuri - no aivan hyödytön, yhtä hyvin voi itse KÄSIN lakaista, laiskat käyttää jotain konetta. Sähköhella? Kyllä puulämpiävässä uunissa tulee makoisammat laatikot, ei mitään sähköä, laiska ei viitsi puita kantaa! Valmiit ostovaatteet??? Mitä? Valmiit villasukat? KUKA muka ostaa vaatteita tai villasukkia valmiina, voi lapsiparat kun ei äiti kudo heille edes sukkia, silkkaa laiskuutta!
Lista on loputon. Äidin pitää jaksaa kaikki tehdä ITSE ja KÄSIN. Jätetään huomiotta, että nykyään äidiltä vaaditaan muutakin, lastenhoidoksi ei riitä se, että alle kouluikäiset irmapetterit pyörivät keskenään lähipuistossa tai taloyhtiön pihalla ilman valvontaa (kuten vaikkapa 50-luvulla oli tapana). Helppohan se olisi nykyäänkin löytää aikaa kotitöille, jos tehtäisiin kuten tuolloin: Kersat pihalle, kyllä ne kotia löytää kun nälkä tulee, sillä aikaa itse kauppaan/pyykille/ompelemaan/siivoamaan.
(Isotätini kertoi 50-60-lukujen elämästä näin, asui perheenäitinä kolmessakin etelä-suomalaisessa kaupungissa).
Takasin aiheeseen, siis aivan älytöntä kritisoida palveluiden käyttöä. Miksi käyttää aikaansa siivoamiseen, ruokaostoksiin, pihatöihin, jos on mahdollista ulkoistaa ne? Miksei aikaansa voi priorisoida, vaan yritetään tehdä kaikki itse?
Tästä oli jossain lehdessä juttua, omalle työlle kannattaa laskea hinta. Jos teet jonkun kukkapenkkikaivuun-omenapuuleikkaus- jutun viidessä tunnissa omilla kehnoilla välineillä - mistä se viisi tuntia on pois, se on kaksi vapaailtaa? Sen sijaan että ammattilainen tekisi saman kahdessa tai kolmessa tunnissa, saa hyvin tehdyn työn (paremmin kuin itse ei-puutarha-ammattilaisena) ja itse saat vapaa-aikaa käytettäväksi niihin asioihin, jotka oikeasti osaat.
Vai vielä laiskuus, ai että, miten raivostuttava perustelu! Jos sen kaupassakäyntiajan käyttää vaikka lasten kanssa tekemiseen niin oliko oikeasti kehno valinta? Kumman lapset ottaisi, hikisen kauppareissun, vai yhteistä tekemistä?
