Kuinkahan suuri osa Suomen työttömistä pystyy tuottavaan työhön?

Tässä nyt on ollut monta vuotta putkeen hyvä tilanne työmarkkinoilla. Työtä on saanut jos on halunnut tai siihen kyennyt. Sanoisin, että jos ei ole työn syrjään päässyt kiinni 2015-2023 niin todennäköisesti ei pääse tulevaisuudessakaan.

Siksi meidän pitäisi oikeesti miettiä, mitä tämän ison työttömyysarmeijan kanssa tehdään. Pitäiskö vaan tyytyä maksamaan heidät hiljaiseksi minimirahalla vai olisko tosiaan jotain työtä, jota nämä voisivat tehdä. Siis sillä oletuksella, että siitä olis enempi hyötyä kuin haittaa?

Kaiken maailman hanttihommaa sitä luulis olevan. Mutta monet asiantuntijat sanovat, että sellaisen organisoiminen tulis kalliimmaksi kuin ne hyödyt mitä se tuottaa.

Toisaalta voishan tohon vähän investoidakkin. Palkattais ihmisiä keksimään ja johtamaan niitä töitä. Parempi kai maksaa puolitushastakin työstä ennemmin kuin kotona makoilusta.

 

Ennen vanhaan laitettiin lapion varteen siivoamaan ja muihin merkittäviin yhteiskuntaa tukeviin töihin. Jonkun on ne paskaduunitkin tehtävä.

 

Se on työttömien oma ongelma ratkaista miten elättävät itsensä.

 

Ennen vanhaan laitettiin lapion varteen siivoamaan ja muihin merkittäviin yhteiskuntaa tukeviin töihin. Jonkun on ne paskaduunitkin tehtävä.

Niinpä. Rauta- ja maanteitä työttömöt ovat ennenkin rakentaneet leipänsä eteen.

 

100%, muuten olisivat työkyvyttömyyseläkkeellä. Sopiva työ löytyisi kaikille, jos oikeaa palkkatyötä vain olisi. Nyt MOL ym. sivut ovat täynnä lumetyöpaikkoja, joita ei kukaan työhakemuksen lähettämisen jälkeen saa, pääsee vain vuokratyöfirmojen listoille tai 0-tuntisopimusten piiriin. Keikka,-, silppu- ja pätkätöitä tarjolla ja samat työpaikat haettavissa eri paikkakunnilla ja eri työnhakusivustoilla moneen kertaan. Näillä lumetyöpaikoilla haetaan vain oikeutusta työttömien leimaamiseen, työvoimapulahokemaan ja kolmansien maiden halpatyövoiman saatavuusharkinnan poistoon, kun palkanmaksuhaluja ei ole vaikka Suomen palkkataso ylivoimaisesti Pohjoismaiden alin. Pelkkää propagandaa, jolla ajetaan omistajaluokan etuja.

 

100%, muuten olisivat työkyvyttömyyseläkkeellä. Sopiva työ löytyisi kaikille, jos oikeaa palkkatyötä vain olisi. Nyt MOL ym. sivut ovat täynnä lumetyöpaikkoja, joita ei kukaan työhakemuksen lähettämisen jälkeen saa, pääsee vain vuokratyöfirmojen listoille tai 0-tuntisopimusten piiriin. Keikka,-, silppu- ja pätkätöitä tarjolla ja samat työpaikat haettavissa eri paikkakunnilla ja eri työnhakusivustoilla moneen kertaan. Näillä lumetyöpaikoilla haetaan vain oikeutusta työttömien leimaamiseen, työvoimapulahokemaan ja kolmansien maiden halpatyövoiman saatavuusharkinnan poistoon, kun palkanmaksuhaluja ei ole vaikka Suomen palkkataso ylivoimaisesti Pohjoismaiden alin. Pelkkää propagandaa, jolla ajetaan omistajaluokan etuja.

Miksi Sanna ei pitänyt työläisten puolta?

 

Tässä nyt on ollut monta vuotta putkeen hyvä tilanne työmarkkinoilla. Työtä on saanut jos on halunnut tai siihen kyennyt. Sanoisin, että jos ei ole työn syrjään päässyt kiinni 2015-2023 niin todennäköisesti ei pääse tulevaisuudessakaan.

Siksi meidän pitäisi oikeesti miettiä, mitä tämän ison työttömyysarmeijan kanssa tehdään. Pitäiskö vaan tyytyä maksamaan heidät hiljaiseksi minimirahalla vai olisko tosiaan jotain työtä, jota nämä voisivat tehdä. Siis sillä oletuksella, että siitä olis enempi hyötyä kuin haittaa?

Kaiken maailman hanttihommaa sitä luulis olevan. Mutta monet asiantuntijat sanovat, että sellaisen organisoiminen tulis kalliimmaksi kuin ne hyödyt mitä se tuottaa.

Toisaalta voishan tohon vähän investoidakkin. Palkattais ihmisiä keksimään ja johtamaan niitä töitä. Parempi kai maksaa puolitushastakin työstä ennemmin kuin kotona makoilusta.

Ei ne samat ihmiset ole koko ajan työttömänä. Työttömät ihmiset vaihtuu samalla lailla kuin työssä olevatkin.
Eikä palkka työllä pysty pitämään kahta asuntoa yllä, kun työtä olis tarjolla toisella kaukana olevalla työpaikalla.

 

Ei ne samat ihmiset ole koko ajan työttömänä. Työttömät ihmiset vaihtuu samalla lailla kuin työssä olevatkin.
Eikä palkka työllä pysty pitämään kahta asuntoa yllä, kun työtä olis tarjolla toisella kaukana olevalla työpaikalla.

Sitten kamat kasaan ja koko perhe työn perässä.

 

Sitten kamat kasaan ja koko perhe työn perässä.

Pitäisikö puolison irtisanoutua työstä jotta työtön puoliso saisi töitä toiselta paikkakunnalta. Eikä omistusasunnosta lähdetä tuosta vain vuokralle. Kun on hankittu kovalla työllä omistusasunto pitäiskö siitä luopua nuinvain hetkessä kohdatessa työttömyyden eihän siinä ole järjen häivääkään.

 

Miksi Sanna ei pitänyt työläisten puolta?

Pitihän, hallitus ei puuttunut työmarkkinaneuvotteluihin kuten Sipilän PersKeKo ja saatiin edes palkankorotukset kompensoimaan hieman elinkeinotteluelämän sähkön, polttoaineen ja ruuan hinnannostojen ryöstöä kriisien varjolla. Marin oli siinäkin oikeassa että moraali ja yhteiskuntavastuuhan noilta ahnailta varkailta puuttuu täysin

 

Sitten kamat kasaan ja koko perhe työn perässä.

Se on tätä kun tyhmyys ja oikeistolaisuus yhdistyvät, ja useinhan se näin tekee.

 

Pitihän, hallitus ei puuttunut työmarkkinaneuvotteluihin kuten Sipilän PersKeKo ja saatiin edes palkankorotukset kompensoimaan hieman elinkeinotteluelämän sähkön, polttoaineen ja ruuan hinnannostojen ryöstöä kriisien varjolla. Marin oli siinäkin oikeassa että moraali ja yhteiskuntavastuuhan noilta ahnailta varkailta puuttuu täysin

Sannan tyttöviisikko piti vihreällä siirtymällään energian hintoja korkealla.

 

Sannan tyttöviisikko piti vihreällä siirtymällään energian hintoja korkealla.

Eikun EU on taannut saksalaisille halvan sähkön, jonka Pohjoismaat tuottavat

 

Pitäisikö puolison irtisanoutua työstä jotta työtön puoliso saisi töitä toiselta paikkakunnalta. Eikä omistusasunnosta lähdetä tuosta vain vuokralle. Kun on hankittu kovalla työllä omistusasunto pitäiskö siitä luopua nuinvain hetkessä kohdatessa työttömyyden eihän siinä ole järjen häivääkään.

Moni laittaa sen toisen vuokralle ja jopa siivoaa sotkut

 

Eikun EU on taannut saksalaisille halvan sähkön, jonka Pohjoismaat tuottavat

Pahempana tämä jatkuu elinkeinotteluelämää lobbaavalla porvarihallituskaudella.

 

Pitäisikö puolison irtisanoutua työstä jotta työtön puoliso saisi töitä toiselta paikkakunnalta. Eikä omistusasunnosta lähdetä tuosta vain vuokralle. Kun on hankittu kovalla työllä omistusasunto pitäiskö siitä luopua nuinvain hetkessä kohdatessa työttömyyden eihän siinä ole järjen häivääkään.

Sitten puolisolle viikovuokrakämppä toiselta paikkakunnalta. Järjestelykysymyksiä. Tiedän henkilöitä, jotka käyvät päivittäin Helsingissä töissä Tampereelta ja kolmena päivänä viikosta Seinäjoelta.

 

Sitten puolisolle viikovuokrakämppä toiselta paikkakunnalta. Järjestelykysymyksiä. Tiedän henkilöitä, jotka käyvät päivittäin Helsingissä töissä Tampereelta ja kolmena päivänä viikosta Seinäjoelta.

Jokaisen työttömän tilanne on erinlainen. Yksineläjien ja lapsettomien pariskuntien helpompi kulkea tai muuttaa työn perässä. On paljon paikkakuntia joissa ei ole vuokra asunnoista kysyntää, niin asuntoa ei saa vuokralle.

 

Kannattaa ensin miettiä mikä on tuottava työ. Huhtasaaren sekoilusta on juttu jollain nettisivulla. Moni tekee muutaman tunnin töitä esim. opetusalalla ja nostaa työttömyyskorvauksia ikäsyrjinnän takia.
Tämän palstan viisastelijat ovat säälimättömiä ja armottomia peen jauhajia.
Joku päivä olette samassa tilanteessa ja näppiksenne laulaa toista sävellajia.

 

Työtön vai työkyvytön? - Tutkimusblogi

Suomessa on joukko työttömiä, joiden työkyky ei riitä työllistymiseen. Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea on työnsä alkuvaiheissa kiinnittänyt huomiota heidän tilanteeseensa. Mutta keitä nämä työttömät oikeastaan ovat? Ryhmän määrittely vaikuttaa myös ratkaisuehdotuksiin...

tutkimusblogi.kela.fi

Keitä sitten ovat tosiasiallisesti työkyvyttömät työttömät? Yhden keskeisen ryhmän muodostavat henkilöt, jotka ovat olleet vuoden enimmäisajan sairauspäivärahalla, sitten hakeneet työkyvyttömyyseläkettä mutta saaneet hylkäävän päätöksen ja tämän jälkeen siirtyneet työttömiksi.

Ryhmän täsmällistä kokoa on hankala määritellä, mutta eri selvitysten mukaan tilanteen on arvioitu koskevan vuosittain joitakin tuhansia henkilöitä. Esimerkiksi vuoden 2019 tietojen perusteella arvioituna noin 25 000:sta henkilöstä, jotka olivat käyttäneet sairauspäivärahan enimmäisajan, vajaa 5 000 päätyi eläkehylkäyksen jälkeen työttömiksi työnhakijoiksi.

Yksi osaryhmä ovat pitkäaikaistyöttömät, joiden pääasiallisena toimeentulon lähteenä on jopa vuosikausia työttömyysetuus ja joilla todennäköisesti on terveyteen ja työkykyyn liittyviä ongelmia – mutta jotka eivät hakeudu työkyvyttömyysetuuksien tai terveyspalveluiden piiriin. Näiden henkilöiden terveydellinen työkyvyttömyys voi siten jäädä jopa kokonaan piiloon.

 

Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön tai tuen tarpeessa

Työttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.

www.is.fi

15.2.2016 21:33

Paltamossa 27 prosentilla työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla. Palvelukeskusten asiakkaista 80 prosentilla oli kuntoutuksen tai hoidon tarvetta.

Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.
Prosenttiosuus voi olla suurempikin esimerkiksi Helsingissä, ja muissa isoissa kaupungeissa, joissa työmarkkinat vetävät paremmin terveet töihin, Kerätär arvioi lisäksi.

– Piilotyöttömäthän ovat vielä oma erikoinen massansa, josta hirveän vähän tiedetään. Osa on varmasti näitä peräkammarin poikia ja tyttöjä, mutta keitä muita siellä on, ja missä kunnossa he ovat, sitä ei tiedetä, Kerätär huomauttaa myös.

Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.

Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.
– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.

 

Sitten puolisolle viikovuokrakämppä toiselta paikkakunnalta. Järjestelykysymyksiä. Tiedän henkilöitä, jotka käyvät päivittäin Helsingissä töissä Tampereelta ja kolmena päivänä viikosta Seinäjoelta.

Matkustajan ja linja-autonkuljettajan suukopu kärjistyi huutamiseksi – tässä liikennepäällikön neuvot, jos matkustaja huomaa virheitä ajon aikana

Tampereen joukkoliikenteen bussissa syttyi riita, kun kuljettaja ajoi etuajassa ohi ajantasauspysäkistä. Liikennepäällikön mukaan matkustajan ja kuljettajan väliset kiistat ovat hyvin harvinaisia.

yle.fi

 

Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön tai tuen tarpeessa

Työttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.

www.is.fi

15.2.2016 21:33

Paltamossa 27 prosentilla työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla. Palvelukeskusten asiakkaista 80 prosentilla oli kuntoutuksen tai hoidon tarvetta.

Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.
Prosenttiosuus voi olla suurempikin esimerkiksi Helsingissä, ja muissa isoissa kaupungeissa, joissa työmarkkinat vetävät paremmin terveet töihin, Kerätär arvioi lisäksi.

– Piilotyöttömäthän ovat vielä oma erikoinen massansa, josta hirveän vähän tiedetään. Osa on varmasti näitä peräkammarin poikia ja tyttöjä, mutta keitä muita siellä on, ja missä kunnossa he ovat, sitä ei tiedetä, Kerätär huomauttaa myös.

Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.

Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.
– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.

Olen jonkin verran ollut tekemisissä pitkäaikaistyöttömien terveysasioissa.
On perussairauksia eivät välttämättä niin hoidossa. Tuki-ja liikuntaelinsairauksia esim. entisistä fyys. raskaista töistä, selkä, polvet. Ylipainoa, liikkumattomuutta. Mielenterveysongelmia, masennusta ja ahdistusta, sos. tilanteiden pelkoa.
Sairauksien hoitamattomuutta. Päihdeongelmia. Ulosottoa.
On esim. useamman käynnin tarvetta esim. lääkärillä, fysioterapeutilla, psyk. sairaanhoitajalla ja päihdepkl:lla.
Pitäisi myös työttömän sitoutua asiaan, ettei jää käynneiltä pois ja tarvitsee tähän jonkinlaista "kaitsijaa" perään soittelemaan.
Kela kuntoutuksien tarpeita. Systemaattista tukea työttömälle, ei vaan taida olla oikein resursseja.

 

Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön tai tuen tarpeessa

Työttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.

www.is.fi

15.2.2016 21:33

Paltamossa 27 prosentilla työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla. Palvelukeskusten asiakkaista 80 prosentilla oli kuntoutuksen tai hoidon tarvetta.

Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.
Prosenttiosuus voi olla suurempikin esimerkiksi Helsingissä, ja muissa isoissa kaupungeissa, joissa työmarkkinat vetävät paremmin terveet töihin, Kerätär arvioi lisäksi.

– Piilotyöttömäthän ovat vielä oma erikoinen massansa, josta hirveän vähän tiedetään. Osa on varmasti näitä peräkammarin poikia ja tyttöjä, mutta keitä muita siellä on, ja missä kunnossa he ovat, sitä ei tiedetä, Kerätär huomauttaa myös.

Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.

Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.
– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.

"Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli."

Laiskuutta. Hoidoksi työtä.

 

"Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli."

Laiskuutta. Hoidoksi työtä.

– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.

Sadistina nautit huono-osaisten lyttäämisestä. Yritä keksiä itsellesi jotain parempaa tekemistä.

 

Suomesta puuttuu palkkatyötä, erityisestin kokoaikapalkkatyötä, kyse ei ole tuottamattomasta työvoimasta.

Mainosvaltamedia, markkinatutkimusyritykset(gallupfirmat) sekä tutkimuslaitokset ja ajatushautomot (ETLA, EVA ym.) ovat EKokoomusmafian propagandatyökaluja, joilla vahvistetaan poliittisideologista valhetta toisen luokan roskaväestä työttömistä. Kyse on viholliskuvien luomisesta hallintakeinona "hajoita ja hallitse".