kuinka voi auttaa loppuunpalavaa äitiä?

jonka 1½v lapsi on tämän äidin koko maailma (tietysti), mut kaikki muu on jäänyt. 2vuotta vain sitä raskautta ja lasta.
äiti ylihuolehtii ja panikoi kaikesta, jos lapsi unissaan inahtaa tämä äiti hyökkää heti hyssyttämään lasta jolloin lapsi herää, tälläkin hetkellä 1½vuotiaana sen viitisen kertaa yössä.
lapsella on konttauskypärä ja muita suojuksia päivisin ja äiti ei ehdi käydä edes vessassa kun kulkee kädet ojossa lapsen perässä sen ajan kun lapsen isä on töissä.
ei luota kehenkään eikä ota apua vastaan, mutta selkeästi on aivan lopussa, kiukkuinen ja tyly. jota ei siis todellakaan ole aiemmin ollut.
neuvoja? :/

 

mie yrittäsin ainai puhua,et relais vähä..ei sen lapsen perässä tarvi mennä koko ajan...jne.vaik tuskin toi puhuminenkaan sit auttaa..mut keskustelisin ainai asiasta..

 

mie yrittäsin ainai puhua,et relais vähä..ei sen lapsen perässä tarvi mennä koko ajan...jne.vaik tuskin toi puhuminenkaan sit auttaa..mut keskustelisin ainai asiasta..

no mä yritin kun käytiin heillä yks päivä viime viikol...
heil sellanen olkkarin pöytä missä lasi ja tää lapsi meni sinne pöydän alle ja nauraa käkätti kun katseli meitä sen lasin läpi. tää äiti sit syöksy vessasta ja huusi et kiva et edes vessassa ei voi käydä kun aikuiset ihmiset ei yhtään vahdi lasta, et sehän lyö päänsä tohon lasiin jnejne... :/

koitin sit puhua että sillähän ne oppii et välillä kopsahtaa, mut ei menny perille..

sit se lapsi alko huutaan ja äiti meni laittaa sille ruokaa ja se oli niin vaikeen näköstä ku lapsi sylissä yritti siin jotain. tarjosin sit apuani et voin pitää lasta, niin äiti tiuskas et ei nyt!! ei se rauhotu kenenkä muun ku hänen syliin!!
ja kumpikin ihan hermona

 

:attn:

 

Hmm... Voiko sille miehelle puhua? Kysyä, miten hänen mielestä elämä sujuu ja miten vaimo voi?

Sitten ottaisin asian naisen kanssa ihan rehellisesti puheeeks, nostaisin kissan pöydälle. Kysyisin, onko taustalla joku huoli, miten hän jaksaa, tunteeko hän olonsa väsyneeksi tai uupuuneksi ja mistä tämä ylihuolehtivaisuus lasta kohtaan tulee. Keskittyisin äitiin, en niinkään lähtisi keskustelemaan kasvatustavoista tai siitä miten "poika voi mennä pilalle..."

 

Hmm... Voiko sille miehelle puhua? Kysyä, miten hänen mielestä elämä sujuu ja miten vaimo voi?

Sitten ottaisin asian naisen kanssa ihan rehellisesti puheeeks, nostaisin kissan pöydälle. Kysyisin, onko taustalla joku huoli, miten hän jaksaa, tunteeko hän olonsa väsyneeksi tai uupuuneksi ja mistä tämä ylihuolehtivaisuus lasta kohtaan tulee. Keskittyisin äitiin, en niinkään lähtisi keskustelemaan kasvatustavoista tai siitä miten "poika voi mennä pilalle..."

 

en ole niin läheinen sille miehelle et voisin näin henkilökohtaisia sille alkaa puhuun vaik kyse onkin sen vaimosta :ashamed:
täytyy koittaa keksiä jotain.
varmaan sata kertaa olen apuani tarjonnut, mut vielä tähän mennessä se ei ole kelvannut, kun kukaan muu ei kuulema pärjää hänen lapsensa kanssa eikä ymmärrä miten helposti se voi satuttaa itsensä.. :|

 

en ole niin läheinen sille miehelle et voisin näin henkilökohtaisia sille alkaa puhuun vaik kyse onkin sen vaimosta :ashamed:
täytyy koittaa keksiä jotain.
varmaan sata kertaa olen apuani tarjonnut, mut vielä tähän mennessä se ei ole kelvannut, kun kukaan muu ei kuulema pärjää hänen lapsensa kanssa eikä ymmärrä miten helposti se voi satuttaa itsensä.. :|

toi menee ohi ajan kanssa. Et voi sille mitään että äiti on ylihuolehtivainen.

 

Kehottaa tekemään toinen lapsi. Sillä se yleensä helpottuu. Ainakin minulla, vaikka en lähellekään siis tuollainen ap:n kuvailema äiti ollutkaan.

 

Kehottaa tekemään toinen lapsi. Sillä se yleensä helpottuu. Ainakin minulla, vaikka en lähellekään siis tuollainen ap:n kuvailema äiti ollutkaan.

peesi. normaalisti menee ohi tällä.