Kuinka viriili ihminen voi jaksaa lähes seksittömässä parisuhteessa?

["aapeli"]

Äärimmäisen turhauttavaa. Piinallista ja väsyttävää.

Minun on ensinnäkin äärimmäisen vaikeaa uskoa todeksi niitä juttuja miehistä, joiden päässä ei pyörisi juuri muuta kuin seksi...niistähän kuulee monesti puhuttavan.
Sanotaan, että se on mies aina, joka vonkaa ja nainen se, joka pihtaa.
Voi taivas, en meinaa tätä uskoa alkuunkaan.

Ensimmäiset 5 vuotta meni ihan mukavasti, tosin olen aina tainnut olla se aloitteentekijä kuitenkin.
Seuraavan 5 vuotta onkin ollut sitten piinallista.
Miestä ei vain kiinnosta. Sanoo, et väsyttää ja stressaa liian paljon ja lisäksi seksi ei edes tunnu niin kovin tärkeältä asialta elämässä.
Tuo jälkimmäinen on ollut minulle aika järkytys.

Mies on muuten lähes täydellinen. Se tästä tekeekin niin vaikeaa.
Olen itse hyvin viriili ja minulle sopiva määrä olisi 2-3 kertaa viikossa, mutta ehdottomasti vähintään kerran viikossa.
Miehelle taas riittää oikein hyvin kerran kuussa ja kaksi kertaa taitaa olla jo paljon. Pärjäisi varmaan pari kuukautta täysin ilman, eikä ehkä huomaisikaan tätä "pitkähköä" taukoa.

En tiedä mitä tekisimme. Olen koittanut karistaa seksi-ajatuksia mielestäni ja koittanut opetella "järkevämmäksi" ja nuivemmaksi, mutta se on täysin mahdotonta.
Olen mikä olen, enkä voi määrättömästi siihen vaikuttaa.
Mielelläni kokeilisin kaikki seksitemput aasta ööhön ja olen sen miehellenikin useamman kerran sanonut, mutta ei tunnu juuri hetkeuttavan...
Perus-lähetyssaarnaajaa-lauantaisin-saunan-jälkeen-pimeässä-peiton-alla-tyyppi en juurikaan ole.

Joopa joo. Kiitos, että sain kertoa.

 

["mimmi"]

täällä vähän sama ongelma. huokaus... kerran kuukaudessa on tahti tällä hetkellä ja se on niiiin raastavaa

 

[Yks vaa..]

Meillä taas mä en pysty ollenkaan nyt raskauden aikana ku paikat nii kuivat ja kipeet. Käy miestä sääliks, mut ymmärtää ihana. En olis voinu ikinä uskoa et mulla tämänkaltaisia ongelmia. Kurjaa..

 

[Vihainen Viinirypäle]

Seksuaaliterapia? Pariterapia? Ihan vaan siksi, että saatte purettua tota pakettia? Molempien näkemyksiä ja kokemuksia ja ajatuksia ja tuntemuksia ulos...ja sitten jonkinlaisen kompromissin hakuun...väestöliiton sivuilta löytyy juttua...

 

["vieras"]

Olen pahoillani puolestasi, mutta voin samaistua miehesi osaan. En vain ole mitenkään seksuaalinen olento. Meillä ei ole ollut yhdyntöjä yli puoleen vuoteen. Muuten seksiä kyllä on, kun en mikään pihtari halua olla. Välillä tulee suorastaan halpa olo, välillä taas ei voi ymmärtää miten toisen päähän tuntuu joskus mahtuvan vain seksiseksiseksi kun itse haluaisi jutella tai vain olla. Meitä on moneen lähtöön. Harmi että vakka ei aina löydä kantta tässä suhteessa.

 

[niiii...]

multa on menny halut ihan täysin nyt raskausaikana. ekan ja melkein toisenkin kolmanneksen olin todella viriilillä päällä, mutta nyt ei kiinnosta yhtään, enkä edes kiihotu mistään.

En tiedä onko se hormoneista kiinni vai siitä että kroppa on muuttunut enkä tunne itseäni kovinkaan viehättäväksi lisäkiloineni ja raskausarpineni. Niin ja myöskin toi möyrivä masuasukki häiritsee keskittymistäni

Mutta tosiaan harmittaa, kun mies on tosi viriili ja kaikki on ennen toiminut todella hyvin. Onneksi se tuntuu ymmärtävän

 

[vaihtanut]

Minä kestin vähän samalaista tilannetta kuin sinä ap. Noin 10 vuotta. Viimeiset 5 vuotta lähes seksittömästi. Miestä ei vain kiinnostanut ja aina "väsytti ja oli muuta jne jne." olisi varmaan pärjännyt ilmankin.

Ajauduin sitten harhateille ja niille jäin. Tämän uuden ihanan kanssa on nyt 2 lasta ja aivan ihana seksielämä.

Minulla on kuitenkin mennyt pitkään saada naiseuteni takaisin ja ryömiä ulos kivenkolosta seksin saralla. Itsekin kuivatin haluni ja yritin ajatella etten tarvitse seksiä. Luulin, että minussa oli vikaa ja vaadin liikaa. 1 kerran puoleen vuoteen! joo tosi liikaa...

Minun mielipiteeni. Seksinne ei tuosta parane. Minäkin luulin, että joskus paranee. 10 vuotta kyllä kertoi ettei parane, millään, ei puheilla yms.

Ainoastaan vaihtamalla. Ja kysyn, miksi Sinun tarvitisi luopua koko ajan jostain?

Minun kohdalla kävi ettei mikään rakkaus kantanut seksittömyyden yli. Oliko sitä edes, kun toinen ei kerran minua edes halunnut, milläänlailla himoinnut?! Ei.

Mieti tarkkaan nyt, mistä luovut omasta itsestäsi vai mistä....

 

[sama kohtalo]

Minä ole aina saanut vähemmän seksiä kun mitä on ollut tarjolla. ikävä tilanne mutta yritän kestää omien sormien ja seksilelujen avulla. Niitten avulla saan niin usein kun haluan eli käytännössä ihan päivittäin.

Pettää en silti voisi.

 

["vieras"]

Eipä tuossa ole kun 2 vaihtoehtoa: hyväksyä mies sellaisena kuin hän on, tai jos siihen ei kykene, erota. Pettäminen ei oikeasti ole mikään vaihtoehto, jos miehestäsi välität pätkääkään.

Tietty voit varovaisesti yrittää kysellä onko sulla jotain mahdollisuutta vaikuttaa positiivisesti miehen seksihaluihin, mutta jos teidän suhteessa sekä miehen elämässä asiat muuten kunnossa ja seksissä huomioidaan miehenkin tarpeita ja toiveita (vaikka sitten siltä osin, että se on enimmäkseen sitä "tuttua ja turvallista" ilman vaatimuksia sen kummempiin temppuihin) niin tuskinpa asiaan on mahdollista mitenkään vaikuttaa.

Itselläni ollut päinvastainen tilanne, olin itse se seksuaalisesti haluttomampi. En jaksanut kotona ahdistavaa tunnelmaa ja miehen kärttyilyä, painostamista, jatkuvaa riittämättömyydentunnetta naisena ja sitä, että joka ikinen riita kääntyi seksin vähyyteen eikä mistään asioista voinut puhua asioina. Tuo kaikki vei ne vähätkin seksihalut, mitä mulla luonnollisesti on. Lähdin. Toivottavasti teille ei käy niin.

 

[nainen 0987654]

Kumppania ei kiinnosta ja olen nyt koettanut olla painostamatta ettei hän hermostu. Hän tietää että haluan seksiä ja häntä. Masennun välillä, välillä vain itken koko päivän. Sitten tilanne menee ohi ja taannun seksittömään elämään. Tyydytän itse itseni ja unelmoin suhteen alkuajoista jolloin olimme kuin duracell-pupuja Muita en edes halua. Rukoilen vain joka ilta että hänen halunsa palaavat ja pääsen nauttimaan hänen nautinnostaan, joka on minulle vielä tärkeämpää kuin oma nautinto.