Kuinka usein vietit lapsena aikaa isovanhempiesi kanssa? Kuinka usein näet heitä nykyään (jos ovat vielä elossa)?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tytsi-89
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

tytsi-89

Aktiivinen jäsen
27.04.2007
20 996
11
38
Etenkin äidin puolen sukuni on ollut minulle aina tosi läheinen. Vietämme suvun kesken (nyt ja silloin kun olin lapsi) yleensä melkein kaikki juhlapyhät, nimpparit ym. :D Näen isovanhempiani, tätejäni, serkkujani ym. vähintään kerran kuukaudessa kaikkia. Välillä useamminkin. Lapsena olimme usein kesäisin äidin vanhempien luona, kun vanhempamme olivat töissä. Nykyään olen myös isänäidin kanssa paljon tekemisissä, kun hän asuu tossa viereisessä talossa. :) Mummuni (äidinäidin) kanssa pidämme yhteyttä myös mesen ja facebookin kautta. :D

Miten muilla? :)
 
No mä olin mummollani hoidossa, eli saatoin viettää siellä viisikin päivää (ja lisäksi öitä) viikossa. Tämä mummo on jo kuollut.

Toisten luona taas verailtiin harvemmin koska asuivat kaukana. Ja tilanne on yhä sama.
 
Äidinäidillä olin vauvana hetken hoidossa kun äiti koetti töihinmenoa. Mut ei se onnistunut. Silti siellä me aina oltiin kun hoitoapua tarvittiin. Teineinä käytiin enää harvoin ja nyt olen 10v sisään nähnyt häntä ehkä 5 kertaa. Äidinisä kuoli kun olin 7v.
Isän vanhemmat olivat paljon vanhempia kun olin lapsi, ja siellä käytiinkin vain juhlapäivinä, kuolleita hekin jo olleet kauan.
 
Isän puolen isovanhempia en ole nähnyt koskaan, muu suku isän puolelta on läheistä. Äidin puolen isovanhemmat oli mulle lapsena tosi tärkeitä ja läheisiä, nykyään näen mummuani kerran kuukaudessa, pappaani ehkä 3 kertaa vuodessa... Muu äidin puolen suku on aika kaukaista, tavataan kerran pari vuodessa.
 
Muutama kerta vuodessa päästiin molemmille mummeille yökylään. Joskus mummit oli meillä yötä. Joulut vietettiin aina yhdessä. Käytiin myös paljon serkuilla, niin että mentiin koko perhe yöksi, ja toisinaan serkut tuli meille. Synttäreillä ym kekkereillä oli se ydinsuku aina paikalla. Nykyään näen mummeja 1-2 krt kuussa, soitellaan paljon. Ovat tosi tärkeitä. Toisella mummilla pyrin käymään useammin, koska hän tarvii meidän sukulaisten apuja arkiaskareissaan.

Ihania mummilamuistoja, joskus pääsi traktorin kyytiin, vintin portaat narisi yöllä kun salaa käytiin juomassa mummin tekemää mehua. Aamulla tuoksui tuore ruisleipä, ja ulkona oli ihana kävellä paljain jaloin aamukasteella marjapensaille syömään punaherukoita.
 
Lapsena oikein tiiviisti olin isovanhempien kanssa tekemisissä. Paljon yökylässä ja kesäisin mummon mökillä. Niin ja juhlapyhät oltiin aina mummolassa. Isän puolen suvun kanssa läheisempi suhde, koska ädin puolelta niin moni asuu muualla ja nykyään vain äidin äiti elossa isovanhemmista.

Edelleenkin ollaan läheisissä väleissä esim. isän vanhempien kanssa. Nähdään paljon ja vuorostaan omat lapseni ovat yökylässä heillä ja kesäisin mökillä :)
 
Isän puolen mummua olen aina nähnyt harvakseltaan, nykyään ehkä vuoden-parin välein.

Äisin puolen isovanhempia olen oikeastaan läpi elämäni treffannut vähintään viikottain. Mummu on vielä jäljellä, nykyään ehkä parin kolmen viikon välein nähdään, kun se jaksaa lähteä mun äidin mukana tänne kylään.
Meidän on nykyään niin hankala liikahtaa sinne suuntaan, että harvoin tulee kyläiltyä.
 
Äidin vanhempia tuli nähtyä 1-2 kertaa vuodessa yleensä 1-2 viikkoa kerrallaan. Isän puolelta paappa oli jo kuollut ennen syntymään mut omaa mummua tuli nähtyä ennen kouluikään 3-7 kertaa viikossa, asuttiin naapurissa ja menin sinne yökylään ja hoitoon silloin tällöin. Sit vähän vanhempana 1-2 kertaa viikossa ja nykyään 1-4 kertaa kuukaudessa riippuen paljonko on aikaa.
 
Isän puolen isovanhempien luona olen viettänyt kaikki kesät ja lomat ja viikollakin paljon, kun en koskaan ole ollu tarhassa tai muualla. Nykyään käyn mummon luona useasti kuussa, autan ruokaostoksien kanssa/teen lumitöitä/haravoin ja kastelen kukkia :)

Äidin vanhempia en ole oikein koskaan tuntenu, ovat asuneet kauempana joten ehkä sen takia välit on viileät.
 
Aika hemmetin paljon, kummankin puolen mummoa ja toiselta puolelta pappaa..Nykyään tosi vähän, isän puolen vahemmat on tullu tosi kaukasiks koska ei pidetä juurikaan yhteyttä, minä yritin pitää mutta kyllästyin olemaan aina se joka soittaa ja tulee käymään ja viimeks kun puhuin puhelimessa mummon kanssa, voisin vaikka vannoa et se oli päissään joten antaapi olla..Äidin puolen mummoa nään 3-8krt vuodessa, se on vähentynyt sen takia että siitä on tullu niin kamala, ihan suoraan sanottuna, vittuilemaan ettei sitä jaksa kuunnella..Mä en käsitä mikä oikeus sillä on haukkua ja rääpiä päätään aina kun sen näkee..
 
Mullakin hyviä muistoja lapsuudesta mummolasta. Kesäisin olin usein viikonkin ajan mummolassa hoidossa. Mummo asui maalla, siellä oli niin mukavaa... nukuttiin mummon kanssa vierekkäin "siskonpedissä", talossa jossa ei ollut sähköjä, siellä oli sellainen oma tuoksukin... aamulla käytiin läheisessä kaupungissa torilla markkinoilla, syötiin mummon kanssa mansikoita kilpaa :D omasta mansikkamaasta ja kävin kyläkaupasta ostamassa irtokarkkia ja jäätelöä mummon isolla polkupyörällä. :heart:
 
Äidinäiti hoiti minua ja serkkuani eskari-ikäiseen asti, joten tosi läheiset välit oli lapsuudessa. Nuoruudessa sitten ei tietysti niin usein nähty kerran 2 viikossa ehkä. Nykyään valitettavasti tulee nähtyä enää pari kertaa vuodessa, kun käymme vanhempieni luona.
 
mulla oli ainoastaan mun yks mummo tekemisissä mun kanssa kun olin pieni,näin varmaan pari kertaa kuussa.muita isovanhempia näin ehkä kerran vuodessa.nykyään nään tota mummoani varmaan 4-5 krt vuodessa ja muut onki jo kuolleet..
 

Yhteistyössä