Kuinka usein puhutte existänne? Mikä on mielestänne normaalimäärä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Polina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Polina

Vieras
Kuinka usein teille tulee puheeksi exänne? Puhutteko heistä paljon kavereillenne? Ajatteletteko heitä paljon?

Tuttavani puhuu jatkuvasti ex-miesystävistään ja kaikista miesjutuistaan mitä hänellä on ollut. Kävimme tänään kahvilla, ja pelkästään sen pari tuntisen aikana tuli jutuissa esille kuusi hänen entistä miesystäväänsä. Hän puhuu edelleen usein jostain vuosia aiemmin tapahtuneista parin viikon tapailusuhteista ja teini-iän poikaystävistään. Tällä tuttavallani on vuosien aikana ollut aika paljon eri miehiä, mutta nyt on ollut jo hetken aikaa parisuhteessa.

Mielestäni tämä on vähän outoa, ja olen koittanut miettiä, että mistä se voisi johtua. Tuskin se vanha suolta nyt kuitenkaan janottaa kaikkien entisten kohdalla. Sama on jatkunut aina, eli se ei ole kyse edes nykyisestä miesystävästä. En yhtään ymmärrä, että miten ne edelliset miehet edes tulee aina puheeksi ja suoraan sanottuna en jaksaisi yhtään jutellakaan niistä.

Itse en puhu oikeastaan koskaan entisistä miehistäni, en koe mitään puhuttavaa niissä. En mitenkään välttele aihetta, mutta en yksinkertaisesti keksi mitään jutunjuurta miehestä, ketä olen deittaillut joskus seitsemän vuotta sitten pari kuukautta.
 
En puhu exästäni. Paitsi tällä hetkellä paras ystäväni on eroamassa todella paskasta miehestä, jossa on rutkasti samoja piirteitä kuin exässäni, niin sen tiimoilta on tullut puhuttua.

En myöskään ajattele erityisemmin.
Ollaan Facebook kavereita, että aina postauksen nähtyäni noteeraan, mutta muuten oikeastaan... ei mitään.
Paitsi itseasiassa toissapäivänä näin exästä unta, ja eilen tuli mietittyä, että miksiköhän ylipäätään olin sellaisen ihmisen kanssa..
 
Mä puhun yhdestä exästäni, koska meillä nyt sattuu olemaan tuo yhteinen poika. Mutta vain silloin, kun se pojan kautta jotenkin liittyy asiayhteyteen. Nykyisin varsin harvoin, koska poika on jo aikuinen.
 
Nääh. Harvoin. Joskus jotain voi mainita, mutta ehkä kerran vuodessa jossain yhteydessä. Miehen exästä kuulen enemmän, mutta heille on paljon yhteisiä kavereita ja näin. Mutta on siis outoa minunkin mielestäni jos pitää kokoajan puhua entisestä elämästä.

Kysy? Sano tästä ystävällesi?
 
No on se vähän outoa, jos puhuu jokaisesta entisestä miehestä ja jatkuvasti ja jos on nytkin kuitenkin parisuhteessa. Tietysti eron aikoihin on normaalia puhua. Toi on ylipäänsä kummallista, jos kahvittelun aikana puhutaan vain toisen ystävän asioista. Oletko sitten ikinä kysynyt asiaa ystävältä?

Ei kai tuohon voi asettaa mitään "normaalimäärää". Riippuu suhteiden kestoista, niiden ihmisten tärkeydestä ja ihmisestä itsestään. Siitäkin tietysti, onko ihmiset jo historiaa vai onko tekemisissä heidän kanssaan. Sanoisin kuitenkin, ettei ole normaalia puhua mistään asiasta jatkuvasti. Aiheesta riippumatta.
 
No on se vähän outoa, jos puhuu jokaisesta entisestä miehestä ja jatkuvasti ja jos on nytkin kuitenkin parisuhteessa. Tietysti eron aikoihin on normaalia puhua. Toi on ylipäänsä kummallista, jos kahvittelun aikana puhutaan vain toisen ystävän asioista. Oletko sitten ikinä kysynyt asiaa ystävältä?

Kyllä me keskustelemme muistakin asioista ja molempien elämistä. Ne jutut vaan menee helposti jollain aasinsillalla siihen abivuoden poikaystävään tai johonkin mieheen, kenen kanssa on tullut pari kertaa pelehdittyä muutama vuosi takaperin. En tiedä, mielestäni se on vaan outoa. Ja olen tosiaan maininnut tästä hänelle, mutta tuttavani ei ollut itse huomannut asiaa.
 
Harvemmin tulee puhuttua. Lähinnä silloin, jos tämä viimeisin on keksinyt jotain lapsellista, saatan hieman avautua asiasta jollekin joka on lähistöllä (viimeisin tempaus varsinkin pisti omat käämit helvetillisiin lämpölukemiin, joten pahoitteluni niille ketkä joutuivat sitä kuuntelemaan).

Mitäpä sitä turhia menneitä kaivelemaan, kun nykyisyydessäkin on ihan tarpeeksi tekemistä.
 
Kyllä me keskustelemme muistakin asioista ja molempien elämistä. Ne jutut vaan menee helposti jollain aasinsillalla siihen abivuoden poikaystävään tai johonkin mieheen, kenen kanssa on tullut pari kertaa pelehdittyä muutama vuosi takaperin. En tiedä, mielestäni se on vaan outoa. Ja olen tosiaan maininnut tästä hänelle, mutta tuttavani ei ollut itse huomannut asiaa.

No sitten on tuskin kyse edes aina mistään sellaisesta, että olisi jäänyt ihastukseen kiinni. :D En todellakaan osaa sanoa. Mikset kysy sillä hetkellä, kun mainitsee, että miksi TAAS mainitset?
 
En nyt sen kummemmin. Vähän on oolut puhetta ku v*tuttaa että tyyppi on takavarikoinut minun tavaroitani jotka ovat jääneet hänen kämpilleen. Kuulemma pitää polttaa kaikki "noidan" tavarat niin pääsee eroon kirouksesta :rolleyes:

Tosin siinä vaiheessa kun hän polttaa minun vaatteet sun muut niin saa kans hänen kitara kyytiä, prkl!

Nykyisen kanssa aika avoimesti jutellaan existämme ja siitä mitä ollaan tehty sun muuta.
 
tosi vähän, välillä saatetaan naureskella kaverin kanssa jotain juttuja kun muistellaan. mä oon hyvissä väleissä ollu kaikkiin exiin eron jälkeenkin, kun erosta on päästy yli
 
Mä saatan joskus kavereille puhua existä. Mutta en niistä puhuakseni, vaan lähinnä, jos tulee joku hauska juttu mieleen tai joku naurettava riita tai vastaavaa. Entiset poikaystävät eivät aiheuta mussa mitään tunteita, 2 heistä fb kavereita ja mies tietää ja tuntee molemmat.
Mutta se, että vanhoja suhteita pitäis olla kokoajan muistelemassa, se kuulostaa jotenkin oudolta.
 

Yhteistyössä