7
7/11
Vieras
Alle 1-vuotiaana en antanut hoitoon kertaakaan. Ekan kerran oli anopilla yötä pari päivää 1-vuotissynttäreiden jälkeen ja toisen kerran vajaat 2kk myöhemmin. Molemmilla kerroilla kaikki on mennyt hienosti, anoppila on muksulle tuttu paikka ja anoppi ja appi lapselle läheisiä.
MUTTA. Anoppi on alkanut nyt pommittaa että haluaisi lapsen useammin yökylään, kyllä pari kertaa kuussa pitäisi ainakin saada lapsi sinne. Saanhan minä sitten pitää ne 28 muuta yötä kuukaudessa lapsen kotona. Me ei olla siis miehen kanssa vielä kertaakaan pyydetty, että voisiko joku ottaa lapsen yöhoitoon, vaan molemmilla kerroilla anoppi on itse ehdottanut ja vähän vaatinutkin. Ja onhan se ollut kivaa, kun ollaan voitu miehen kanssa mennä kavereiden kanssa ja nukkua pidempään kuin aamuseitsemään, mutta ei nyt ihan noin usein tarvitsisi... Lisäksi kun munkin vanhemmat odottavat kuin kuuta nousevaa, että heidän ainokainen lapsenlapsensa tulisi sinne ensimmäistä kertaa yökylään. Samoin lapsen setä ja tädit odottavat saavansa pienen yökyläläisen luokseen.
Mulla on sellainen olo, että olen niheä ja tärkeilevä äitsykkä, jos en anna lasta yöhoitoon ja jos taas annan, olen huono äiti lapselleni. Ajattelin ennen yökyläilyjen alkamista, että jos pari-kolme kertaa vuodessa veis yöhoitoon niin olis varmaan OK jos siis lapsella on mennyt hoidossa hyvin. Mutta olis pitänyt tajuta että meillä on niin innokkaita lapsenhoitajia joka puolella (mikä on siis hyvä asia vaan, en valita siitä yhtään.)
MUTTA. Anoppi on alkanut nyt pommittaa että haluaisi lapsen useammin yökylään, kyllä pari kertaa kuussa pitäisi ainakin saada lapsi sinne. Saanhan minä sitten pitää ne 28 muuta yötä kuukaudessa lapsen kotona. Me ei olla siis miehen kanssa vielä kertaakaan pyydetty, että voisiko joku ottaa lapsen yöhoitoon, vaan molemmilla kerroilla anoppi on itse ehdottanut ja vähän vaatinutkin. Ja onhan se ollut kivaa, kun ollaan voitu miehen kanssa mennä kavereiden kanssa ja nukkua pidempään kuin aamuseitsemään, mutta ei nyt ihan noin usein tarvitsisi... Lisäksi kun munkin vanhemmat odottavat kuin kuuta nousevaa, että heidän ainokainen lapsenlapsensa tulisi sinne ensimmäistä kertaa yökylään. Samoin lapsen setä ja tädit odottavat saavansa pienen yökyläläisen luokseen.
Mulla on sellainen olo, että olen niheä ja tärkeilevä äitsykkä, jos en anna lasta yöhoitoon ja jos taas annan, olen huono äiti lapselleni. Ajattelin ennen yökyläilyjen alkamista, että jos pari-kolme kertaa vuodessa veis yöhoitoon niin olis varmaan OK jos siis lapsella on mennyt hoidossa hyvin. Mutta olis pitänyt tajuta että meillä on niin innokkaita lapsenhoitajia joka puolella (mikä on siis hyvä asia vaan, en valita siitä yhtään.)