Kuinka tärkeänä pidät uskollisuutta parisuhteessa?

Jos puolisosi pettäisi, mitä tapahtuisi?

 

Erittäin tärkeänä, jo ihan oman terveytenikin takia. Neuvoteltaessa mies saisi käydä vieraissa jos haluaisi. Ei tosin halua ja minua ei voisi vähempää sellainen kiinnostaa.

Jos mies pettäisi ottaisin kyllä eron saman tein, ei olisi edes eka kerta kun jättäisin aivan saman tein pettämisestä. Aivan jumalaton idiootti olisi jos sen tekisi kun luvalla saisi kerran mennä. Ei kyllä ole sitä pelkoa kun mies ei ole sitä sorttia ollenkaan.

 

Pidän tärkeänä, enkä ole koskaan pettänyt parisuhteessa. Kuitenkaan tämä meidän aviosuhde ei minun puolelta kaatuis yhteen miehen hetken hairahdukseen. Uskon, että jokainen tekee joskus virheitä ja uskon toisiin mahdollisuuksiin.

 

En ole koskaan ajatellut, että uskottomuus tarkoittaisi väistämättä eroa. En ole myöskään uskonut, että mieheni olisi uskollinen koko elämänsä. Silti muserruin täysin, kun sain kuulla asiasta. Alan kallistua sille kannalle, että ehkä uskottomuus sittenkin johtaa väistämättä eroon. Puoli vuotta olen yrittänyt päästä asiasta yli, enkä pääse.

 

Pidän tärkeänä.
En osaa sanoa miten suhtautuisin asiaan jos niin kävisi että mies pettäisi.

 

Se on ykköstärkee asia. Jos pettäis niin menis kyllä melkeen kaikki mönkään siittä eteenpäin.

 

Erittäin tärkeänä. Jos mies pettäisi, se olisi väistämättä ero. Tunnen itseni, enkä voisi antaa anteeksi.

 

Se on se pohja ja perusta. En jättäis, vaik pettäis.

 

Pidän uskollisuutta erittäin tärkeänä. Mutta vielä tärkeämpänä pidän anteeksi antamisen ja saamisen taitoa.

 

Hyvin tärkeänä.
Ei välttämättä johtaisi heti eroon. Tilanteen mukaan mentäisiin.

 

Avioliiton kolme tärkeintä asiaa:
1) rakkaus
2) uskollisuus
3) uskollisuus

 

Pidän uskollisuutta todella tärkiänä. Jos mua petettääs, niin se oli sitte siinä. En mä osaasi antaa anteeksi ja se pettäminen kaihertaas taustalla ja söis suhteen lopullisesti pilalle.

 

Pidän uskollisuutta todella tärkiänä. Jos mua petettääs, niin se oli sitte siinä. En mä osaasi antaa anteeksi ja se pettäminen kaihertaas taustalla ja söis suhteen lopullisesti pilalle.

Näin arvelen omalla kohdallani myös... Kai riippuisi siitäkin mitä tarkkaanottaen olisi tapahtunut yms. Vaikeaa olisi.

 

En usko että pääsisin yli asiasta. Alkuun ajattelisin varmaan että suhdetta ei kannata päättää, mutta jos en voisi antaa anteeksi ja unohtaa niin eihän siitä enää mitään tulisi...

 

Mun miehen työ on sellaista, että on mahdollisuus, että tilaisuus tekee varkaan. Kuitenkaan en aio pilata omaani enkä hänen elämäänsä vahtimalla, kyttäämällä tai epäilemällä. Niin kauan kun ei käryä housut kintuissa. Usein tuo keikkamatkoilta ajaakin mieluummin kotiin kuin on hotellissa.

Mun käsitys uskollisuudesta kattaa paljon enemmän kuin pelkän seksin harrastamisen. Mies on ylittänyt kaikki odotukset aviopuolisona ja isänä eikä mulla ole mitään syytä olettaa, että ei rakastaisi tai kunnioittaisi minua.

 

Olen ehdoton asian suhteen, pettäjä saa lähteä heti.
Koska meillä ei ole vielä lapsia, niin olen jo etukäteen sen päättänyt että siihen vuosia kestävään paskakierteeseen en suostuisi vaan se olisi virhe ja peli poikki.

 

Suhde loppuisi siihen.

 

Kyllä minusta pitää lähteä siitä, että puolisot ovat jotakuinkin seksuaalisesti a) sopivia toisilleen ja b) sitoutuneet tyydyttämään puolisonsa seksuaaliset tarpeet. Jos nämä kriteerit eivät täyty, ei voida puhua pettämisestä.

 

Onhan se uskollisuus suhteessa tärkeimpiä asioita. En silti usko, että ainakaan heti tulisi ero, jos mies pettäisi. Vaikeahan sitä on kuvitella, miten reagoisi, kun ei ole omalle kohdalle sattunut.

 

Erittäin tärkeä asia.
Olemme kuitenkin inhimillisiä ihmisiä ja virheitä tekee jokainen joskus, jossain asiassa.
Ei välttämättä johtaisi eroon. Mun ei tarvii koskaan epäillä sitä etteikö mieheni rakastaisi minua ja ettenkö olisi hänelle kaikista tärkein. Luotan häneen, mutta olen tässä elämässä oppinut että anteeksi antaminen joskus on parasta mitä voit itsellesi tehdä.
Upeaa isää, mahtavaa aviomiestä, sielunkumppanuutta, yhteistä historiaa ja tulevaisuuden suunnitelmia ei pieni erehdys pyyhkäise pois, eikä rakkautta.

Suunnitelmallisen salasuhteen paljastuessa ohi olisi kuitenkin niin että rysähtäisi.

 

Erittäin tärkeä asia.
Olemme kuitenkin inhimillisiä ihmisiä ja virheitä tekee jokainen joskus, jossain asiassa.
Ei välttämättä johtaisi eroon. Mun ei tarvii koskaan epäillä sitä etteikö mieheni rakastaisi minua ja ettenkö olisi hänelle kaikista tärkein. Luotan häneen, mutta olen tässä elämässä oppinut että anteeksi antaminen joskus on parasta mitä voit itsellesi tehdä.
Upeaa isää, mahtavaa aviomiestä, sielunkumppanuutta, yhteistä historiaa ja tulevaisuuden suunnitelmia ei pieni erehdys pyyhkäise pois, eikä rakkautta.

Suunnitelmallisen salasuhteen paljastuessa ohi olisi kuitenkin niin että rysähtäisi.

Kutakuinkin näin meilläkin. Eipä tuo omakaan menneisyys ihan tahraton ole, joten sen pidän myös mielessäni.

 

Uskollisuus ja molemminpuolinen luottamus on minusta koko parisuhteen pohja. Pettäminen tuhoaa sen totaalisesti. Samoin tahallinen jatkuva valehtelu. Jos luotto menee, ei minusta parisuhdetta sen jälkeen enää ole.

 

Musta, ymmärsinkö oikein, että jos vaikka mies haluaa seksiä useemmin kuin vaimo, niin vieraissa käyminen ei olekaan pettämistä vaan vain omien tarpeiden tyydyttämistä toisen selän takana?

 

Meillä loppuis suhde pettämiseen. Niin tärkeänä uskollisuutta pidän.

 

Palstalla usein ihannoidaan entisaikaisia liittoja, jotka kestivät eliniän. Luuletteko, ettei pettämisiä ollut? Moni olisi tässä ketjussa valmis eroamaan heti pettämisen tultua ilmi. IRL olen huomannut, ettei se ero seuraa välttämättä lainkaan, eikä ainakaan välittömästi.

Luottamuksen voi menettää useammalla tavalla, en edes usko, että se mulkun uittaminen vieraissa vesissä olisi se pahin.

Olen kohtalaisen mustasukkainen ihminen ja pettäminen sattuisi varmaan aivan tajuttoman lujaa. Mutta en aio antaa periksi, aina on oltava uusi huominen, toinen mahdollisuus tässä liitossa. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa, että kaikki voidaan korjata, jos tarpeeksi tahtoa löytyy. Pettäminen ei tekisi miehestäni eri ihmistä, hän olisi vain sama mies, mutta virheen tehneenä. Moista virhettä ei voi pyyhkiä pois, mutta hän on osoittanut minulle suopeutta ja hyvää tahtoa, vaikka menneisyyteni on mikä on. Miksen olisi velvoitettu tekemään hänelle samoin tulevaisuudessa?