Kuinka saan mieheni haluamaan lapsen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ceceaudrina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
C

ceceaudrina

Vieras
Heippa! Olemme avomieheni kanssa menossa naimisiin kolmen kuukauden kuluttua, ja nyt on tullut entistä enemmän aiheeksi lapsen hankinta. Itse haluaisin kovasti jo lapsen, mutta mieheni on asiasta hieman eri mieltä.

Hänen mielestään lapsen saamisessa ei muuten olisi mitään vikaa, mutta meillä ei kuulemma ole tarpeeksi rahaa. Itse olen tällä hetkellä opiskelija, mutta mieheni on työssäkäyvä. Hän on ollut samassa työpaikassa jo 7 vuotta, eikä ole lähdössä sieltä mihinkään.

Itse saan vain opintotukea, mutta valmistun viimeistään joulukuussa, ja alalla jolla opiskelen on jatkuvasti työtä tarjolla. Eli työttömäksi en voi jäädä opiskelujen jälkeen. Mies tienaa reilut 65 000€/v, joten emme me kauhean köyhiä ole.

Mikä hitto siis on ongelma? Hänen mielestään meillä ei ole tarpeeksi rahaa lapsen hankintaan, vaikka rahaa on kiitettävästi, ja kuulemma suostuu lapsen yrittämiseen aikasintaan kahden vuoden kuluttua. Meillä on velaton auto, ja pienikorkoinen asuntolaina, joten rahaa jää kivasti laskujen ym jälkeen.

Meillä ei ole kalliita harrastuksia, emmekä keräile mitään, joten raha tuhlautuu tällä hetkellä kaikenmaailman turhiin merkkilaukkuihin ja vaatteisiin ym.. Miten saisin miehen ymmärtämään ettei tarvitse olla kymmeniä tuhansia säästötileillä jotta voi hankkia lapsen??

Ikää minulla 23 vuotta ja miehellä 31, joten iänkään ei pitäisi olla este. Hän näkee lapsen hankkimisen kauheana kustannuksena, haluaa kuulemma tarjota lapselle kaiken mahdollisen, ja se onnistuu vain rahalla. Eikö lapsi kuitenkin eniten tarvitse vakaan perheen ja vanhemmat, jotka häntä rakastaa?

Auttakaa minua saamaan mieheni ymmärtämään, ettei "oikeaa aikaa" tule ikinä jos vain odottelee että on tarpeeksi rahaa!
 
Avokkisi on järkevä. Olet niin nuori vielä, että tee ne opiskelusi loppuun, ole työssä hetki ja tee sitten se lapsi. Kaksi vuotta on lyhyt aika mutta aika lapsen kanssa on elämänkestoinen niin kiva kun se ajatuksena onkin. Nauttikaa siitä yhteisestä ajasta, jota vietätte nyt kahdestaan.
 
Eihän teillä ole vielä mikään kiire!
Mietipä tätä:

- seurusteltu ja asuttu yhdessä vuosia
- molemmilla työt ja pitkä työhistoria
- asunto kohta maksettu (tosin aika pieni, haluaisin isomman tai ihan ok-talon)
- kihlausta ei kuulu, sitoutumisesta ei sanaakaan
- lapsiasiat mies ohittaa täysin

Miehen mielestä "kaikki on hyvin" kun ne on näin. En edes uskalla lähteä sille tielle, jossa latelisin faktoja pöytään. Suhde ei etene mihinkään, koska miehen mielestä näin on hyvä. Haluaisin sitoutua pysyvästi, eli mennä naimisiin. Hankkia kiva kodin. Perheen.

Ikä kävelee koko ajan vastaan. En ole enää nuori. Mutta kauanko pystyn odottamaan?
 
Eihän teillä ole vielä mikään kiire!
Mietipä tätä:

- seurusteltu ja asuttu yhdessä vuosia
- molemmilla työt ja pitkä työhistoria
- asunto kohta maksettu (tosin aika pieni, haluaisin isomman tai ihan ok-talon)
- kihlausta ei kuulu, sitoutumisesta ei sanaakaan
- lapsiasiat mies ohittaa täysin

Miehen mielestä "kaikki on hyvin" kun ne on näin. En edes uskalla lähteä sille tielle, jossa latelisin faktoja pöytään. Suhde ei etene mihinkään, koska miehen mielestä näin on hyvä. Haluaisin sitoutua pysyvästi, eli mennä naimisiin. Hankkia kiva kodin. Perheen.

Ikä kävelee koko ajan vastaan. En ole enää nuori. Mutta kauanko pystyn odottamaan?

Ongelma taitaa olla että mies on saanut tähän mennessä pitää aina päänsä ja saanut kaiken mitä on halunnut ja teidän suhde toimii täysin hänen ehdoillaan. Olet antanut asioiden pikkuhiljaa liukua vastaan panematta tähän pisteeseen ja nyt on vaikea enää motivoida miestä mihinkään muutoksiin. Hän viittaa kintaalla sinun toiveillesi avioliitosta ja perheestä, ne eivät ole hänelle tärkeitä. Todennäköisesti ainoa asia joka häntä voisi motivoida olisi jos pakkaisit kamasi ja kävelisit ulos. Se shokki voisi herättää miehen, tai sitten ei.

Ei kannata tehdä hiljaisia kompromisseja itselleen tärkeistä asioista kuten lapset ja avioliitto salaa toivoen että mies sitten muuttuu myöhemmin ja haluaa samoja asioita. Miehellä on kaikki mukavasti, miksi hän muuttuisi?
 
Viimeksi muokattu:
Ongelma taitaa olla että mies on saanut tähän mennessä pitää aina päänsä ja saanut kaiken mitä on halunnut ja teidän suhde toimii täysin hänen ehdoillaan. Olet antanut asioiden pikkuhiljaa liukua vastaan panematta tähän pisteeseen ja nyt on vaikea enää motivoida miestä mihinkään muutoksiin. Hän viittaa kintaalla sinun toiveillesi avioliitosta ja perheestä, ne eivät ole hänelle tärkeitä. Todennäköisesti ainoa asia joka häntä voisi motivoida olisi jos pakkaisit kamasi ja kävelisit ulos. Se shokki voisi herättää miehen, tai sitten ei.

Ei kannata tehdä hiljaisia kompromisseja itselleen tärkeistä asioista kuten lapset ja avioliitto salaa toivoen että mies sitten muuttuu myöhemmin ja haluaa samoja asioita. Miehellä on kaikki mukavasti, miksi hän muuttuisi?


Ei voi muuta sanoa kuin että sinulla on hyvin itsekäs katsantokanta lapsiasiaan. Isoista asioista, varsinkin lapsenhankinnasta, pitää keskustella avoimesti ( ja ehkä monkakin kertaa). Ehkä mies ei todellakaan halua lasta, nainen ei vain suostu sitä ymmärtämään ja uskoo, että jonakin päivänä mies on "valmis", vaikkei miehellä olisi mitään halua tai toivetta lapsesta ja lapsiperhe-elämästä. Älä pidä itsestään selvänä, että kaikki lopulta haluavat lapsen.
Miehen mielestä suhteessa ei tarvitse muutosta lapsiperhe-elämän suuntaan. Onko se naisen mahdotonta ymmärtää?
 
Viimeksi muokattu:
Huh, kylläpä tuli kipakkaa palautetta ap:lle - ihan kuin olisi syntiä, että aikuinen aviovaimo haluaa lapsen!

Monella on noin vanhana jo useampi lapsi. Koulut ehtii käydä sitten myöhemminkin ja voihan sitä mieli muuttua koulunkäynnin suhteen, kun on hoitanut lapsia kotona. Ties vaikka jäät oikeaksi kotiäidiksi. Paras koulu kotiäidille on kotona. :) Lapsillekin on hyvästä saada varttua kotona kouluikäiseksi asti.

Miehesi käy jo neljättäkymmentä ikävuotta. Herätkää: ette ole enää mitään hirveän nuoria! Miehesi ikätoverit voivat olla muutaman vuoden päästä jo isovanhempia!!!

Ehkäisy pois ja HUPS! Toivottavasti tärppää pian. :) Onnea vauvan "metsästykseen". Ole hereillä tärppipäivinä ja muulloin keräile voimia. :)
 
Hänen mielestään lapsen saamisessa ei muuten olisi mitään vikaa, mutta meillä ei kuulemma ole tarpeeksi rahaa. Itse olen tällä hetkellä opiskelija, mutta mieheni on työssäkäyvä. Hän on ollut samassa työpaikassa jo 7 vuotta, eikä ole lähdössä sieltä mihinkään.
Mies tienaa reilut 65 000€/v. Hänen mielestään meillä ei ole tarpeeksi rahaa lapsen hankintaan.

Sano sille €keskeiselle kakaralle, ettei Suomessa lapsia voi ostaa rahalla, ne pitää itse hiellä ja vaivalla tehdä. Ne pitää myös hoitaa ihan itse ja se aika on pois omasta työajasta ja omista harrastuksista. Ellei siihen ole valmis niin ne on parempi jättää tekemättä. Lapselle ei voi antaa satasta korvaukseksi siitä, että iskä tai äiskä ei just tällä viikolla työasioiden vuoksi ehdi illalla leikkimään.

Ikää minulla 23 vuotta ja miehellä 31, joten iänkään ei pitäisi olla este. Hän näkee lapsen hankkimisen kauheana kustannuksena, haluaa kuulemma tarjota lapselle kaiken mahdollisen, ja se onnistuu vain rahalla. Eikö lapsi kuitenkin eniten tarvitse vakaan perheen ja vanhemmat, jotka häntä rakastaa?
Sinäpä sen sanoit. Ihan kaiken oleellisen, muuta ei tarvita.

Sinä olet vielä nuori, mutta vähän enemmän funtsittuani mietityttää, kannattaako sen miehen mitään lapsia koskaan tehdäkään, kun todellisuudentaju ja arvomaailma ovat noin vääristyneet.
Pahoittelen purkaustani, mutta se on rehellinen, vähän jo jotain kokeneen miehen mielipide.
 
Viimeksi muokattu:
Jos olisin ap, miettisin tosi tarkkaan, kannattaako tämän miehen kanssa sitoutua avioliittoon. Ja sitten erota muutaman vuoden päästä, kun selviää, että mies ei missään vaiheessa ole niitä lapsia oikeastaan halunnutkaan.

Mies on jo 31 eli tuossa iässä pitäisi jo tietää. Jos hän olisi 23, niin siinä tapauksessa ymmärtäisin aikalisän tarpeen. Mies on kuitenkin jo tuon ikäinen eikä rahakaan ole este joten tekosyyltä haiskahtaa tuo "rahapula" jota ei ole edes olemassa.

Sinuna, ap, miettisin vielä tuota avioitumista kahteen kertaan. Voittehan te jatkaa avoliitossa olemista ja katsoa tilannetta vielä pari vuotta. Sinuna en kuitenkaan avioituisi, ennen kuin lasta aletaan tosissaan yrittämään.
 
Huh, kylläpä tuli kipakkaa palautetta ap:lle - ihan kuin olisi syntiä, että aikuinen aviovaimo haluaa lapsen!

Monella on noin vanhana jo useampi lapsi. Koulut ehtii käydä sitten myöhemminkin ja voihan sitä mieli muuttua koulunkäynnin suhteen, kun on hoitanut lapsia kotona. Ties vaikka jäät oikeaksi kotiäidiksi. Paras koulu kotiäidille on kotona. :) Lapsillekin on hyvästä saada varttua kotona kouluikäiseksi asti.

Miehesi käy jo neljättäkymmentä ikävuotta. Herätkää: ette ole enää mitään hirveän nuoria! Miehesi ikätoverit voivat olla muutaman vuoden päästä jo isovanhempia!!!

Ehkäisy pois ja HUPS! Toivottavasti tärppää pian. :) Onnea vauvan "metsästykseen". Ole hereillä tärppipäivinä ja muulloin keräile voimia. :)


Höpö höpö ja verovaroin sitten kotiin tenavien kanssa - joko tämä on provo tai aidon lestadiolaisen suppea näkemys siitä, minkä ympärillä maailma pyörii.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä