Kuinka saada muksu siivoamaan omia jälkiään?

Eli miten ihmeessä saisin 2,5v tytön edes hieman osallistumaan omien lelujensa keräämiseen, olen koittanu vaikka mitä, "kerätään yhdessä" keräät tämän laatikon täyteen niin saat mennä leikkimään tuonne tms, mutta ei, likka ei vaan suostu. Aina se on kovapäinen ollut, ja kuvittelee edelleen saavansa tahtonsa läpi kiljumalla niin että naapurit hermostuu ja äitin tärykalvot on repaleina. Mitä ihmettä sille keksis, että edes jotenkin osallistuis, varsinkin kun nuo neitin lelut levittyy aina ympäriinsä, eivätkä pysy hänen huoneessaan. Tykkää kyllä esim pölyhuiskan kanssa "pyyhkiä pölyjä" ja muutenkin annan osallistua jos tykkää, ja kehun aina kovasti jos vaikka löytää roskan ja vie roskiin, mutta nuo omat lelut... Olen niitä jo useamman kassillisen heittäny piiloon, että ois vähän edes vähemmän raivattavaa, mutta rasittavaa se on silti. Eihän tytön tietenkään tarvitse koko huonettaan osata pitää tip top kunnossa, mutta edes vähän vois jo osallistua. :headwall:

 

Meillä autto kun pari kertaa hain jätesäkin ja siivosin itse.Sen jälkeen ei tarvinnu kun mainita jätesäkki niin johan alkoi tapahtua.Niin,julma äiti olen :saint:

 

Tota voiskin tietty kokeilla, tosin toi likka on niin uhmakas, että huhhuh ja oksat pois että tiedä häntä auttaako sekään.

 

Mä ostin tänään just 2v pojalleni t-paidan missä lukee että Meitsi sotkee ja äippä sitte keräilee. Kuvaa täydellisesti meidän tilannetta. Pari kertaa poika on innostunut keräämään leluja kun joku isompi lapsi on näyttänyt mallia. Pitäiskin taas pyytää serkku lapsineen kylään...

 

Minä saatan kyllä ihan pakottaa. Päiväkodissa sain kehut lastentarhaopettajalta, kun poitsu alle 2v ei vienyt käskystä kolmipyörää paikoilleen vaan paineli ihan muuhun suuntaan. Hain kuulemma ihanan rauhallisena poikani takaisin ja veimme yhdessä pyörän pois.

Eli jos eka sanon pari kertaa, tokaksi tarjoan apua ja kolmantena se tehdään yhdessä pienellä väkipakolla. Yleensä kolmosvaihtoehtoon mennessä muksun yhteistyökyky on jo nollassa, joten äiti saa tehdä suuren osan, mutta ainakin muksu raahataan mukana ja jotain pientä se joutuu tekemään. Periaate on siis, että osoitan että "sitä tehdään mitä minä sanon". Yleensä tuo 2v on hyvin yhteistyökykyinen, ehkä päiväkodissa on opetettu siivoamaan edes vähän jälkiään. Ainakin osa leluista lentää koriin, palapelin palat laatikkoon ja ulkolelut varastoon käskystä. Odotan kauhuissani oikeata uhma-aikaa.

 

Meillä vasta tyttö 1v että hän ei vielä edes ymmärrä, mutta sukulaiset kertoneet käteviä juttuja:

Eräs äiti haki imurin ja sanoi, että kaikki mitä on lattialla siivotessa niin menee imuriin.

Toinen sanoi heittävänsä joka ikisen lelun roskiin mitä ei olla siivottu paikoilleen - ja joskus heittikin Sen jälkeen ei kuulemma oo tarvinnut...

 

meillä toimii myös muovipussijuttu, eli äiskä kerää kaikki lattialta omaan talteen. lapset 5v ja 3v ja 10kk. lelut on saanut takaisin sitten, kun esim 3 päivää on siivottu ilman taisteluja. päivittäisenä porkkanana on myös tarravihko, johon saa laittaa siivoustarran, kun huoneet on siivottu ilman tappelua, kun sivu on täysi tehdään jotain kivaa esim. käydään uimahallissa, hampurilaisilla, leffassa... toimii vahtelevalla menestyksellä.

pienempien kanssa toimii tuo imurijuttu. kiva kuulla, että muillakin on siivoaminen tahtojen taistoa =)

 

Meillä uhkaillaan oravilla. Ellei poika kerää lelujaan yöksi lattialta pois, voi orava käydä yön aikana viemässä lelut lapsilleen. Hyvin tehoo!

 

Uskon että on vähän luonnekysymys... itse sanon 2v pojalleni, että nyt pitää kerätä palikat kasaan, jotta niillä voi leikkiä seuraavallakin kerralla, ja että jos äiti kerää yksin, niin sitten äiti laittaa ne kaappiin eikä palikoilla voikaan sitten heti leikkiä uudelleen. ja saa sanoa ainakin kolme, neljä kertaa peräkkäin ja itse kerätä niin johan poika tulee muutaman palikan laittamaan laatikkoon. mielestäni tämä riittää ja poika saa MAHTAVAT kehut upeasta suorituksestaan! =)