Kuinka pian uusi

[st]

ja syntyyhän joillekkin kaksosiakin.

 

[Jenni]

Sanompa saman mitä tuolla meidän omassa ketjussa,että hattua nostan kaikille äideille joiden lapsilla on pieni ikäero!
Hienoahan se olisi jos lapsilla on pieni ikäero ja siinä sivussa sitten leikkikaveri ja isompana korvaamaton ystävä,mutta minusta ei siihen olisi...

Meidän tyttö on pian 9kk ja seuraava lapsi saisi tulla vasta sitten,kun itse tiedän taas jaksavani,eli 3-5v päästä.

 

[??]

Lueskelen taalla jo innokkaana palstoja, ensimmainen lapsi on vasta haaveasteella

Mietittyttaa tata ketjua lukiessani miten kaytannossa noin lyhyilla valeilla lastenhankintanne on tapahtunut - enka tarkoita makuukammaria, vaan taloudellisesti? Olette aitiyslomilta suoraan jatkaneet toiselle aitiyslomalle? Enta aitiyspaivaraha? Ette valilla ole olleet toissa? Vai ovatko naiset, jotka tekevat lapset nain nopealla tahdilla yleensa tyottomia tai opiskelijoita, eli ei tyota mihin palata ja saada aitiyspvarahaa..? Tai naisen palkkaa ei talouteen tarvita, vaan mies hoitaa kaikki kodin kulut..?

Ja sori jo etukateen - en todellakaan tarkoita provosoida ketaan, vaan nama ovat vilpittomia kysymyksia, jotka ovat nousseet palstaa lukiessa...

 

[Sande]

Itse olen vanhempainvapaalla ekaa lasta siis hoitamassa. Vanhempainvapaa loppuu maaliskuun puolessa välissä. Kesäkuun alkupäiviin asti olen sitten täydellä palkallla vuosilomilla vakituisesta työpaikastani. Tämän jälkeen jään joksikin aikaa hoitovapaalle ja sitten jossain välissä seuraava lapsi olisi tervetullut, mikäli tulisi siis aika pian, olisin hoitovapaalla seuraavaan äitiysvapaaseen asti. Seuraavaa äitiyspäivärahaahan tällöin nykyään saa samansuuruisena kuin tätä ekaakin.

Sande

 

[juu]

Juu, lokakuussa tuli voimaan tosi hyvä uudistus, että jos edellinen lapsi ei ehdi täyttää kolmea vuotta ennen seuraavan laskettua aikaa, saa saman päivärahan kuin ensimmäisestä. Ei tarvii enää mennä väkisin muutamaksi kuukaudeksi töihin lasten välillä ja laittaa pientä tarhaan.

 

[st]

Olen ollut äitiyslomalla ja sen jälkeen hoitovapaalla.

 

[st]

Äitiyspäivärahaa olen saanut viimeisen verotuksen mukaisesti.Eli työtulojen mukaan.
Hoitovapaa-aika ei ollut pitkä ennen uutta äitiyslomaa.Hoitovapaalla tulot on tosiaan pienet ja silloin on tiukkaa.

 

[Niki]

Samoilla linjoilla Sanden kanssa Meillä myös prinsessa 6,5 kk ja vanhempainvapaa loppuu maaliskuun puolessa välissä. Tämän jälkeen myös vuosilomia kesäkuun eka päivään asti ja sitten jään hoitovapaalle, näillä näkymin syyskuun alkuun asti. Toinen lapsi olisi tervetullut milloin tahansa ja toivonkin, että pikkukakkonen ilmoittelisi tulostaan jo ensi keväänä tai kesänä jolloin en töihin palaisi lainkaan vaan odottelisin toisen äitiysloman alkamista.

Aika näyttää miten käy. Aina ei asiat mene niin kuin suunnittelee mutta salaa mielessäni toivon kuitenkin.

 

[Toinen]

Meillä esikoinen nyt 1 vuotta.. Palaan töihin tammikuussa ja olen ajatellut siellä viihtyä jonkin aikaa.
Vauvakuumeilun ensioireita kuitenkin ilmassa, haaveilen, että ensi vuoden lopulla sitten toisen haaveilun voisi aloittaa oikein toden teolla. Eli toisen tullessa vanhempi olisi 2,5- 3 vuotta.
Vaikka eihän sitä ikinä tiedä kuinka elämä sitten viekään, onnisttuko toinen noinkaan heti kun sitä suunnittelee, vai nouseeko kuume liikaa jo keväällä. Hmm..

Mutta oma ajatukseni on, että koitan taas nauttia tästä ihanan jännittävästä ja kiduttavastakin odotuksen odotuksesta, koska mahdollisen ja toivotun toisen lapseen jälkeen perheemme lienee koossa.

JOS en pitäisi työstäni, tai sillä ei olisi suurta merkitystä ja JOS rahallinen tilanne olisi eri, ehkä tekisimme toisen lapsen nyt..

 

[Ulpu]

Jos vielä yritämme toista lasta... (Aloitan näin, koska en todellakaan vielä tiedä.) Niin...

Kaksi vaippaikäistä samassa talossa ei innosta minua. Joten ikäeroa tulee olemaan jotain 3 vuotta. (Vai milloinkas ne vaipat jää pois?)

Ikää vaan on jo mullakin sen verran, että hirveen pitkälle ei voi toisen lapsen tekoaikeita jättää.

Tietty toi Kelan uudistus, että saa samat päivärahat, jos LA on ennen kuin edellinen täyttää 3v., kuulostaa hyvältä.

Mutta suunnitelmat on suunnitelmia, tätä ekaakin ""tehtiin"" melkein vuosi...

 

[m]

Muutamilla ystävillä & tuttavilla on kaksi pientä lasta ja järjestään jokainen äiti sanoo, että vasta toisen lapsen jälkeen tietää, mitä TODELLA on väsymys.
Ja kuulemma parisuhde on täysin mennyttä, eikä parannusta näy..

Toivoisin, että tuo ei olisi totta, mutta kun katsoo näitä lopen uupuneita naisia, ei voi muuta, kuin uskoa..

Haluaisin(mme) kovasti toisen lapsen, mutta näiden esimerkkien takia en tiedä uskallanko..kuulemma loppuu koko sosiaalinen elämä; aina on toinen lapsista kipeänä, kylään ei oikein viitsi kahen kanssa lähteä, kun vauvan hoitamiselta ei ehdi vilkasta Ykköstä paimentamaan, eikä oikein jaksa mihinkään mennäkään..kahta lasta ei saa enää minnekään hoitoonkaan, siis saman paikkaan jne.

Että empä tiedä...

Miten sitä ennen on pärjätty, jos lapsia oli viis ja kaksitoistakin, kun nyt on niin HELvetin raskasta kaikilla, jo yhdenkin kanssa???

 

[Ulpu]

Olen kuullut samantapaisia juttuja itsekin. Eräs tuttavani sanoi, että ei todellakaan pidä paikkaansa, että siinä se menee kaksi lasta missä yksikin.
Toisaalta, eräällä sukulaisellani on 8 lasta, joista 3 alle 5 vuotiaita, ja hän näyttäisi pärjäilevän ihan hyvin. Ei ainakaan koskaan valita. Tiedä sitten.

 

[Guest]

minä taas olen kuullut, että kaksi menee siinä missä yksikin, mutta kolme ei enää. uskokoon kukanenkin mitä haluaa, mutta meillä on tulossa toinen vauva lyhyellä ikäerolla. me on näin asia ajateltu, enkä todellakaan perheen perustamista jäis miettimään jonkun tuttavaperheen perusteella. lapsetkin yksilöitä.

 

[:)]

Kuulostaa aika kummalliselta tuo m:n tuttavien elämä.Että kahden lapsen jälkeen loppuu sosiaalinen elämä ja kahta lasta ei saa mihinkään hoitoon ja parisuhde on täysin mennyttä.Aika negatiivisen kuuloista.
Täytyy sanoa, että tuo johtuu täysin niistä ihmisistä itestään. Ei kaikilla kahden tai useamman lapsen perheillä mene noin huonosti.
Meillä on kaksi pientä lasta ja ei meidän elämä todellakaan tuollaista ole.

 

[Ulpu]

En pohjaa päätöstäni (jahka sen joskus teen) lasten lukumäärästä tuttavien,sukulaisten kertomuksiin. Mulla painaa vaakakupissa edelleen eniten se synnyttäminen...

 

[toivottavasti ;-)]

Kyllähän siinä yhden lapsen kanssa jaksamisessakin on valtavasti eroja: joillekin äitiyloma on lomaa, jotkut taas on NIIIIN väsyneitä eikä pääse enää mihinkään ja parisuhde on mennyttä...

Mä uskon että se jaksaminen riippuu todella paljon omasta asenteesta ja miten hyvin saa työnjaon miehen kanssa pelaamaan, ja kyllä lapsissakin on eroja. Meillä yksi lapsi on muuttanut elämää niin vähän että haluttiin toinen melkein heti, reilun vuoden ikäerolla.

 

[Johanna]

Pitää kasvattaa se ensimmäinen kunnolla niin ei ole kakkosesta haittaa vaan todellakin menee kaksi lähes siinä missä yksikin.
Onhan lapsesta aina oma vaivansa varsinkin ensimmäisen vuoden jolloin myös parisuhteessa käydään jonkinasteisia kriisejä yleensä läpi isäksi ja äidiksi kasvamisen vuoksi, mutta eihän kukaan niin sinisilmäisenä enää lapsia nykyään enää tee että luulee elämän pysyvän samanlaisena. Muutoksia tulee, mutta jossakin vaiheessa huomaat että ne ovat olleet pelkästään positiivisia. Ja ensimmäisen vuoden jälkeen aina lapsenhoitokin helpottaa ja se muuttuu hoidosta lähinnä mukavaksi elämäksi lapsen kanssa. Kahden kanssa ensimmäinen vuosi on vielä vähän rankempaa luonnollisesti, mutta vuosihan on lyhyt aika ja sen jälkeen elämä onkin paljon helpompaa kun lapsista on seuraa toisilleen ja äiti huomaakin jäävänsä kokonaan ulkopuoliseksi pikkuisten touhuista

 

[Guest]

nimimerkki m sanoi ettei tiedä uskaltaako tehdä lapsia näiden juttujen perusteella. että sille heitin ton äskeisen. mut tosiaan, jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee.

 

[ihmettelen]

miten voit olla kuudennellatoista ja la helmikuussa? itse olen jo rv 27+ ja la vasta maaliskuussa!ihmettelenpä vaan.

 

[=)]

viesti laitettu elokuussa...