Mietin että mitenkähän vihkipappi suhtautuu,jos haluaisimme kirkossa soitettavan jonkun hieman..hmm..perinteistä poikkeavan häämarssin? Tää biisi on aika rock-henkinen..onko siihen mitään estettä,vai miten menee kirkon "etiketti"?
Kuinka paljon vihkipapilla on sananvaltaa häämarssiin tai muuhun musiikkiin jota hääpari haluaisi kirkossa soitettavan?
- Viestiketjun aloittaja Tuhlaajatyttö
- Ensimmäinen viesti
vieras
Papilla on oikeus ottaa kantaa siihen mitä kirkossa soitetaan. Siitä on aina aika ajoin ollu lehdissäki että musiikin pitää olla kirkkoon sopivaa 
riippuu kai myös papin omasta mieltymyksestä (siis jos on hevihenkinen pappi niin ehkä uppoaa raskaampikin musa ).
riippuu kai myös papin omasta mieltymyksestä (siis jos on hevihenkinen pappi niin ehkä uppoaa raskaampikin musa ).ok..Onko jotain mikä on ehdottomasti kielletty? Tässä biisissä ei lauleta,eli sanoitusten puolesta ei tarvitse asiaa miettiä,mutta onko liian härskiä soittaa kirkossa sähkökitaraa?
vieras
Tuohan on kyllä ihan perinteinen häämarssi, eri tavalla esitettynä vaan. Ehkä se on lieventävä asianhaara...
vieras
Voisi kuvitella et joku Himin Welcome to the darkside vois olla ei ei tai muu vastaava. Tai Eminem ja vastaavat sanoitukset...
tai muu vastaava. Tai Eminem ja vastaavat sanoitukset...
vieras
Mutta voi olla ettei se mene läpi.Alkuperäinen kirjoittaja Tuhlaajatyttö:No hyvä juttuAlkuperäinen kirjoittaja vieras:
vieras
"Musiikista löytyy kirkon nettisivustolta (Lisätietoa kirkollisten toimitusten sivuilla: http://www.evl.fi/toimitus/haat.html mm. tällainen linjaus:
19.6.02 - Pakilan seurakunnan kanttori Rauno Myllylä: Mitä musiikkia kirkossa avioliittoon vihittäessä?
Kirkolliset toimitukset ovat suurelle osalle kirkon jäsenistä tärkein yksittäinen syy kirkkoon kuulumiseen. Toimituksiin osallistuu moni sellainen, jota muu seurakunnan toiminta ei kiinnosta. Kirkolliset toimitukset luovat mielikuvaa koko kirkosta.
Uuden avioliittoon vihkimisen kaavan esittelyssä todetaan, että musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Musiikista on vaikea antaa tarkkoja ohjeita ja siitä johtuen avioliittoon vihkimistilaisuuden musiikkivalinnoista ja niiden toteuttamisesta on tärkeä keskustella alan asiantuntijan, kanttorin kanssa. Niinpä kirkon varauksen yhteydessä on syytä heti selvittää kanttorin yhteystiedot ja mikäli mahdollista sopia jo varhaisessa vaiheessa yhteinen neuvottelu. Vihkitoimituksen musiikkiin voi nykyisin tutustua myös musiikkikaupoista saatavilta äänitteiltä sekä seurakuntien järjestämissä esittelytilaisuuksissa.
Kirkossa vietettävän vihkitilaisuuden luonteesta johtuen mikä tahansa musiikki ei tule kysymykseen valintoja tehtäessä. Monet häämarssit sekä muu soitinmusiikki ovat ajan mittaan kuitenkin vakiinnuttaneet asemansa vakiotoivomuksina, vaikka eivät alun perin ole olleetkaan kirkkohäihin tarkoitettuja.
Mendelssohnin suosittu häämarssi on musiikkia Shakespearen satunäytelmään Kesäyön unelma, ja siinä vietetään aasin häitä. Musiikin alkuperäinen käyttö ei enää ole kuulijoiden mielessä. Sukulaisten ja ystävien häissä kuullut häämarssit tuovat myös omiin häihin juhlan ja tuttuuden tuntua.
Kuninkaallisten häiden musiikit sekä laajalevikkisten elokuvien hääkohtausten musiikkivalinnat vaikuttavat monien ratkaisuihin. Tottumuksillamme taitaa olla siis melkoinen osuus. Suosittua perinteistä häämusiikkia Mendelssohnin häämarssin lisäksi ovat Toivo Kuulan Häämarssi, opus 3/2, Erkki Melartinin Juhlamarssi opus 22/30, näytelmään "Prinsessa Ruusunen", Richard Wagnerin Morsiuskuoro oopperasta "Lohengrin", Jeremiah Clarken Trumpet Voluntary sekä Edward Elgarin Largamente osa marssista 1 D-duuri (Pomp and Circumstance op. 39)
On hyvä huomata, että seurakunnilla on erilaiset mahdollisuudet toteuttaa vihkiparien musiikkitoivomuksia. Urut eri kirkoissa saattavat olla hyvinkin erilaisia, samoin kanttorien musiikilliset valmiudet. Vihkikaavojen variaatiomahdollisuuksia pohdittaessa on syytä huomata esimerkiksi virsien osuus seurakunnan yhteisenä elementtinä korostamassa tilaisuuden luonnetta jumalanpalveluksena.
Vähän erikoisemmatkin toivomukset pyritään toteuttamaan, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tilaisuuden hengellisen luonteen kanssa, ja mikäli ne voidaan kulloisillakin käytettävissä olevilla resursseilla toteuttaa.
Oman ryhmänsä suositeltavasta häämusiikista muodostavat varta vasten uruille sävelletyt iloisen juhlalliset ja arvokkaat vapaat sävellykset sekä urkukoraalit. Niitä on lukematon määrä kulloisenkin kanttorin ohjelmistosta riippuen. Mainittakoon esimerkkeinä J. S. Bachin monet preludit sekä viime aikoina usein pyydetty Charles-Marie Widorin Toccata urkusinfoniasta numero V f-molli opus 42/1.
Tallennettu musiikki sen sijaan sopii ehkä hääjuhlaan mutta juhlalliseen kirkkotilaisuuteen vain äärimmäisessä poikkeustilanteessa. Virsien lisäksi vihkitilaisuuteen sopivia lauluja valittaessa on tietenkin teksti ja sen sanoma avainasemassa. "Sua vain yli kaiken mä rakastan" ja vastaavat romanssit kuuluvat paremmin hääjuhlaan kuin kirkkoon. Raamatun ja kirkon opetushan on, että meidän tulee rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme. (Rauno Myllylä 19.6.2002)
Kirjoittaja on Helsingin Pakilan seurakunnan kanttori-urkuri "
19.6.02 - Pakilan seurakunnan kanttori Rauno Myllylä: Mitä musiikkia kirkossa avioliittoon vihittäessä?
Kirkolliset toimitukset ovat suurelle osalle kirkon jäsenistä tärkein yksittäinen syy kirkkoon kuulumiseen. Toimituksiin osallistuu moni sellainen, jota muu seurakunnan toiminta ei kiinnosta. Kirkolliset toimitukset luovat mielikuvaa koko kirkosta.
Uuden avioliittoon vihkimisen kaavan esittelyssä todetaan, että musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Musiikista on vaikea antaa tarkkoja ohjeita ja siitä johtuen avioliittoon vihkimistilaisuuden musiikkivalinnoista ja niiden toteuttamisesta on tärkeä keskustella alan asiantuntijan, kanttorin kanssa. Niinpä kirkon varauksen yhteydessä on syytä heti selvittää kanttorin yhteystiedot ja mikäli mahdollista sopia jo varhaisessa vaiheessa yhteinen neuvottelu. Vihkitoimituksen musiikkiin voi nykyisin tutustua myös musiikkikaupoista saatavilta äänitteiltä sekä seurakuntien järjestämissä esittelytilaisuuksissa.
Kirkossa vietettävän vihkitilaisuuden luonteesta johtuen mikä tahansa musiikki ei tule kysymykseen valintoja tehtäessä. Monet häämarssit sekä muu soitinmusiikki ovat ajan mittaan kuitenkin vakiinnuttaneet asemansa vakiotoivomuksina, vaikka eivät alun perin ole olleetkaan kirkkohäihin tarkoitettuja.
Mendelssohnin suosittu häämarssi on musiikkia Shakespearen satunäytelmään Kesäyön unelma, ja siinä vietetään aasin häitä. Musiikin alkuperäinen käyttö ei enää ole kuulijoiden mielessä. Sukulaisten ja ystävien häissä kuullut häämarssit tuovat myös omiin häihin juhlan ja tuttuuden tuntua.
Kuninkaallisten häiden musiikit sekä laajalevikkisten elokuvien hääkohtausten musiikkivalinnat vaikuttavat monien ratkaisuihin. Tottumuksillamme taitaa olla siis melkoinen osuus. Suosittua perinteistä häämusiikkia Mendelssohnin häämarssin lisäksi ovat Toivo Kuulan Häämarssi, opus 3/2, Erkki Melartinin Juhlamarssi opus 22/30, näytelmään "Prinsessa Ruusunen", Richard Wagnerin Morsiuskuoro oopperasta "Lohengrin", Jeremiah Clarken Trumpet Voluntary sekä Edward Elgarin Largamente osa marssista 1 D-duuri (Pomp and Circumstance op. 39)
On hyvä huomata, että seurakunnilla on erilaiset mahdollisuudet toteuttaa vihkiparien musiikkitoivomuksia. Urut eri kirkoissa saattavat olla hyvinkin erilaisia, samoin kanttorien musiikilliset valmiudet. Vihkikaavojen variaatiomahdollisuuksia pohdittaessa on syytä huomata esimerkiksi virsien osuus seurakunnan yhteisenä elementtinä korostamassa tilaisuuden luonnetta jumalanpalveluksena.
Vähän erikoisemmatkin toivomukset pyritään toteuttamaan, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tilaisuuden hengellisen luonteen kanssa, ja mikäli ne voidaan kulloisillakin käytettävissä olevilla resursseilla toteuttaa.
Oman ryhmänsä suositeltavasta häämusiikista muodostavat varta vasten uruille sävelletyt iloisen juhlalliset ja arvokkaat vapaat sävellykset sekä urkukoraalit. Niitä on lukematon määrä kulloisenkin kanttorin ohjelmistosta riippuen. Mainittakoon esimerkkeinä J. S. Bachin monet preludit sekä viime aikoina usein pyydetty Charles-Marie Widorin Toccata urkusinfoniasta numero V f-molli opus 42/1.
Tallennettu musiikki sen sijaan sopii ehkä hääjuhlaan mutta juhlalliseen kirkkotilaisuuteen vain äärimmäisessä poikkeustilanteessa. Virsien lisäksi vihkitilaisuuteen sopivia lauluja valittaessa on tietenkin teksti ja sen sanoma avainasemassa. "Sua vain yli kaiken mä rakastan" ja vastaavat romanssit kuuluvat paremmin hääjuhlaan kuin kirkkoon. Raamatun ja kirkon opetushan on, että meidän tulee rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme. (Rauno Myllylä 19.6.2002)
Kirjoittaja on Helsingin Pakilan seurakunnan kanttori-urkuri "
dered
Meille pappi antoi kanttorin numeron ja käski soittamaan ja sopimaan häämarssit sen kanssa. Eli meillä pappi ei edes tiennyt mitkä marssit me oltiin valittu.