P
"Puh"
Vieras
Meillä tilanne jotenkin omasta mielestä jo rasittava ja pahaa mieltä tuova. Olemme nyt nelihenkinen perhe, lapset 4- ja 2-vuotta + koira. Koska halusimme vielä yhden lapsen, saamme nyt alkukeväästä kolmannen. Molemmat meidät on kasvatettu hyvin itsenäisiksi, mutta joskus olisi tärkeää saada lastenhoitoapua tai koiranhoitoapua, varsinkin, kun muutimme juuri isompaan asuntoon. Miehen puolelta apua saadaan, kun pyydetään, mutta koska sieltä voi pyytää vain isoisää, olisi luonnollisempaa pyytää omaa äitiäni. Mutta, nyt tilanne on mennyt siihen, että ilman korvausta on turha pyytää, ja hoitoapu onnistuu vain jos kyseessä työasia. Silloinkin varmistetaan, että onko ulkopuoliset (MLL yms) jo kysytty, tai lähetetään paikalle isoisä, joka jo yli 75-vuotias ja aika tottumaton.
No, huippu tuli tässä muuton yhteydessä, jolloin pyysin apua, kun mies työreissussa, itse töissä ja muutto painoi päälle. Isoäiti tuli kahdeksi yöksi, ja auttoi kylläkin, mutta jostain syystä, en tajunnut maksaa avusta. Sen jälkeen taas välit jäätyivät. Yleensä työasioiden takia hoitamisesta olen maksanut jollain tavalla, joko rahallisesti, järjestänyt risteilyä yms. Kun isoäiti keväällä hoiti enemmän töideni vuoksi tytärtäni, maksoin MLL:n hoitomaksun verran tunti. Maksua aina kursailtiin, mutta jos en sitten antanutkaan rahaa, seuraava viikko peruuntui, ja jouduin hankkimaan viime tipassa muuta hoitoapua. Vapaa-ajan jutuista olen luopunut, viime syksynä olimme yhden kaksi yötä miehen kanssa poissa (illalla lähtö ja aamulla paluu), ja tästä olisi tullut maksaa isoäidille + isoäidin apuna olleelle tädille 100:-/per nenä + muut tuliaiset. Lisäksi olen tarjonnut ilmaista kylpylämatkaa, jos haluaisin lähteä lasten ja minun kanssani, ilmaista mökkiä vastaavassa ja laivamatkoja, mutta näihin ei suostuttu, koska liian vaivalloisia. Nämä kyllä kelpaavat isoisän kanssa, ilman meitä. Ja emme todellakaan ole rikkaita, eikä oma äitini köyhä, joka jotenkin selittäisi tilannetta. Kaiken huippuna saattaa joulun jälkeen tulla kostona taas kylmä kausi, jos joululahjat eivät olleet riittäviä, silloin lapsia ei muisteta syntymäpäivinä, yms.
Mutta olenko jotenkin liian herkkänokkainen? Ja odotanko liikaa meidän suhteelta? Täytynee yrittää antaa olla, vaikka haluaisin, että lapsilla olisi läheisempi suhde isovanhempiinsa, mutta tottakai heillä saa olla oma elämänsä.
No, huippu tuli tässä muuton yhteydessä, jolloin pyysin apua, kun mies työreissussa, itse töissä ja muutto painoi päälle. Isoäiti tuli kahdeksi yöksi, ja auttoi kylläkin, mutta jostain syystä, en tajunnut maksaa avusta. Sen jälkeen taas välit jäätyivät. Yleensä työasioiden takia hoitamisesta olen maksanut jollain tavalla, joko rahallisesti, järjestänyt risteilyä yms. Kun isoäiti keväällä hoiti enemmän töideni vuoksi tytärtäni, maksoin MLL:n hoitomaksun verran tunti. Maksua aina kursailtiin, mutta jos en sitten antanutkaan rahaa, seuraava viikko peruuntui, ja jouduin hankkimaan viime tipassa muuta hoitoapua. Vapaa-ajan jutuista olen luopunut, viime syksynä olimme yhden kaksi yötä miehen kanssa poissa (illalla lähtö ja aamulla paluu), ja tästä olisi tullut maksaa isoäidille + isoäidin apuna olleelle tädille 100:-/per nenä + muut tuliaiset. Lisäksi olen tarjonnut ilmaista kylpylämatkaa, jos haluaisin lähteä lasten ja minun kanssani, ilmaista mökkiä vastaavassa ja laivamatkoja, mutta näihin ei suostuttu, koska liian vaivalloisia. Nämä kyllä kelpaavat isoisän kanssa, ilman meitä. Ja emme todellakaan ole rikkaita, eikä oma äitini köyhä, joka jotenkin selittäisi tilannetta. Kaiken huippuna saattaa joulun jälkeen tulla kostona taas kylmä kausi, jos joululahjat eivät olleet riittäviä, silloin lapsia ei muisteta syntymäpäivinä, yms.
Mutta olenko jotenkin liian herkkänokkainen? Ja odotanko liikaa meidän suhteelta? Täytynee yrittää antaa olla, vaikka haluaisin, että lapsilla olisi läheisempi suhde isovanhempiinsa, mutta tottakai heillä saa olla oma elämänsä.
Olen siis käytännössö katsoen ollut kiinni lapsissa koko elämäni. Sen tähden olen tehnyt vakaan päätöksen, että kun ikää ja lapsenlapsia tulee, en hoida heitä. Tietenkin käyn paapomassa ja hellittelemässä, mutta en aio ottaa vastuuta koskaan.