Kuinka moni on valmis auttamaan omia tai miehen vanhempia rahallisesti?

Tyttöni Tuulispää

Aktiivinen jäsen
31.05.2006
2 431
0
36
Lahti
Täällä aina puhutaan siitä, kenen vanhemmat auttavat rahallisesti ja kenen eivät ja onko se oikein vai väärin.
Mutta jos olis sellainen tilanne, että jomman kumman vanhemmilla menot olisivat isommat kuin tulot, eikä heillä olisi varaa tulla teidän luo kylään katsomaan lapsenlapsiaan, niin maksaisitteko matkat? Ja veisittekö heille kassillisen ruokaa, kun menisitte käymään?

Monen vanhemmat eivät tietenkään suostuisi moiseen lahjoitukseen, mutta tämä onkin periaatekysymys!
 
Ex-miehen vanhempia autettiin muutaman kerran, kun heillä tuli jokin yllättävä rahanmeno. Omia vanhempiani ei ole tarvinnut rahallisesti auttaa, mutta iäkkäitä kun ovat, annamme käytännön apua mm. remonteissa, asioiden hoitamisessa ja viimeksi hankkimalla ja asentamalla heille digi-boxin.
 
Mikäli tilanne menisi niin päin niin kyllä auttaisin. Tällä hetkellä satunnaisen avun saajat olemme kyllä me, mutta miksi emme heitä auttaisi vastavuoroisesti jos tarve on ja me siihen pystymme..
 
Autetaan toki jo nyt, miehen vanhemmat saavat todella pientä eläkettä ja esim. lääkkeisiin menee rahaa ihan valtavasti. Viime talvena mm. maksettiin heille lämmitysöljylaskuja.
 
Voisin auttaa, mutta tiedän, että sitä ei koskaan tarvi tehdä. Tosin jos nyt olisi sellainen tilanne, että vanhempani tarvitsisivat rahallista apua niin meillä ei olisi mitään mahdollisuuksi auttaa eikä kyllä moneen vuoteen, mutta sitten, kun on sellainen tilanne, että on rahaa.
 
tottakai ja pari kertoo ollaan autettukkin miehen vanhempia. meiksejä autetaan ihan tekemällä töitä. esim ukko parka saa keikkua telineillä maalaamassa ja naputtamassa nauloja
 
Tuskin koskaan sellasta tilannetta tulee, että joutuis rahallisesti auttaan. Mun vanhempia autetaan niin, että mies on niitten uutta kotia rakentamassa mun isän kanssa.
 
Olen yh, joten ei ole appivanhempia. Mutta avustaisin kyllä vanhempiani taloudellisesti, jos se olisi tarpeellista. Lastenlasten tapaaminen ei kuitenkaan meillä edes voi olla rahasta kiinni, koska mummi ja ukki asuvat meistä 50 metrin päässä ja siskostani 30 metrin päässä.
 
Kyllä mä auttaisin jos tarvis olis,ja jos vaan sillähetkellä itelläkin rahkeet riittää!Tottakai,ite ei olla jouduttu rahallista apua pyytään kertakaan,mutta muuten kyllä autettu ollaan,puolin ja toisin aina.Tosi melkein vaan mun vanhempien kanssa,anoppi uuden miehensä kanssa kun asustaa aika kaukana ja ovat..miten sen nyt sanois...ihan varoissaan :)
 
Pienissä jutuissa ei tarvitse auttaa, kun eläkkeet ovat sen verran hyvät ja jokapäiväiset elinkustannukset hyvin pienet. Mutta isommissa hankinnoissa tai remonteissa rahallinen apu ja työapu on tarpeen. Riippuvuudet aiheuttavat sen, ettei raha säily pankkitileillä.
 
Wau! Pitäiskö kokeilla; soitettas ja sanottas niille että maksettais appivanhempien matkat ja sijaiset hoitamaan niiden työn siksi aikaa kun käyvät meillä. Tuliskohan ne silloin lapsenlapsiaan tapaamaan? Vähän useammin kuin kerran vuoteen... :saint:
 

Yhteistyössä