Kuinka moni on pettynyt lapsensa kummiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Prkl
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei pidä unohtaa, että kummisuhde EI ole YKSIPUOLINEN. Todellakin rasittaa olla siinä suhteessa ainoa osapuoli joka pitää yhteyttä. Kummilapsen vanhemmista en ole kuullut kuluvan vuoden aikana yhtään, eivät myöskää ole käyneet kylässä. Mitkään suhteet eivät toimi ilman vastavuoroisuutta.

Lisään, että minusta olisi erityisen mielenkiintoista kuulla mitä kummilapselle kuuluu. Tai, että kun käyvät täällä 300 km päässä sukulaisillaan niin piipahtaisivat joskus minunkin luonani, eikä aina kaikilla muilla kavereilla kylässä. Tai jos lupaavat tulla käymään niin tekevät oharit.
 
mä olen pettynyt. meiän esikolla 4 kummia.
kummi 1. -ei pääässyt ristiäisiin, ei tullut 1v synttäreille( molemmissa tapauksissa oli ryyppääminen tärkeämpää) ei ole muutenkaan pahemmin muistanut lastani millään tavalla. kun valitsin hänet kummiksi hän oli yksi parhaimmista kavereistani ja vielä itse ehdotti kummiutta meille :D maailman surkein kummi.
kummi 3. muuten olen tyytyväinen mutta en siedä hänen mielipiteitään tietyistä asioista( esim. ettei lapsen hoitaminen ole rankkaa vaan se on ruusuilla tanssimista ja pelkkää omailua. hällä ei ítsellä lapsia.
kummi 4. ainoa johon olen täysin tyytyväinen.
kummi 2. -oli ristiäisissä ja synttäreillä, mutta muuten ei kuulu mtn eikä kysele lapseni kuulumisia vaikka puhuu mieheni kanssa monta kertaa viikossa. (kyseessä miehen veli) jos olemme käymässä heillä ei reagoi lapseeni oikeastaan millään tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei pidä unohtaa, että kummisuhde EI ole YKSIPUOLINEN. Todellakin rasittaa olla siinä suhteessa ainoa osapuoli joka pitää yhteyttä. Kummilapsen vanhemmista en ole kuullut kuluvan vuoden aikana yhtään, eivät myöskää ole käyneet kylässä. Mitkään suhteet eivät toimi ilman vastavuoroisuutta.

Lisään, että minusta olisi erityisen mielenkiintoista kuulla mitä kummilapselle kuuluu. Tai, että kun käyvät täällä 300 km päässä sukulaisillaan niin piipahtaisivat joskus minunkin luonani, eikä aina kaikilla muilla kavereilla kylässä. Tai jos lupaavat tulla käymään niin tekevät oharit.

Meidän lapsella on kummitäti joka ei ilmoita itsestään jos tulee 600km päästä käymään täällä, joskus on ollut 1-2viikkoakin täällä mutta ei ole mitään infoa antanut että on käymässä. Ärsyttää ja todella paljon!
 
Minä taas en juuri koskaan saa nähdä kummityttöäni, koska hänen äitinsä kehittää aina jtn muuta menoa kun meidän pitäisi nähdä. Sitten kun ex-tempore vaikka nähdään niin tyttö ujostelee minua. Synttäreillekään ei aina kutsuta. Joululahjat taisi hakea maaliskuussa äitinsä... Ja asuvat siis n. 50km päässä nykyään. Harmittaa. Minä haluaisin kovasti nähdä tyttöä. Itsellä on 2 lasta eikä autoa niin oma liikkuminen on niin ja näin.
 
Joo, olemme pettyneitä esikoisemme yhteen kummiperheeseen. Lähinnä heidän ylimieliseen asenteeseen lasta kohtaan sekä siihen, että kyllä, muistavat synttäreinä ja jouluna mutta siihen se sitten jääkin. Ikään kuin elämää ei olisi muulloin. Me pidämme heihin yhteyksiä puhelimitse ja kirjeitse, joihin he eivät kommentoi, reagoi millään lailla. Päin vastoin, huippu on se, että viimeksi kun tulivat pojan synttäreille, niin alkoivat poikaa komentamaan ja torumaan riehakkaasta käytöksestä... Ja synttäreillähän ei saa pitää hauskaa, tiesittekös sitä!
 
No olen kyllä ollut todella pettynyt keskimmäisen likan kummeihin. Mutta, en todellakaan ole itsekkään mikään mallikummi, ja olen myös huomannut sellaisen asian, että ihmisiin joutuu pettymään, miltei päivästä toiseen. Joten tuo kummijuttu on toissijainen asia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja maritu:
Molempiin. Kumpikin lapsettomia, no 6 vuotta olivat, nyt toiselle syntyi lapsi. Yhteyttä pitävät jouluna ja synttärinä lahjan tuonnin verran. Asuvat naapurikaupungeissa molemmat.
Toinen perusteli joskus huonoa yhteydenpitoa tyyliin "Voi meilläkin käydä kylässä".

Minusta kummeus on lapsen ja kummin välinen suhde, joka on siis lähinnä kummin vastuulla hän kun on aikuinen.

Kai siinä nyt on äitikin jossain roolissa kun piltti on pieni...
 
Pojalla kolme kummia viime synttäreinä tuli yksi kortti. Ihan kiva, että edes yksi muisti. Kuopuksen 5-v synttäreille en enää kummia kutsu koska hänon 3 krt perunut ihan viime tipassa. Oli tytölle iso pettymys joten nyt sitten pidetään vaan kaverisynttärit. Muidenkin sukulaisten kutsuille saaminen on niin vaikeaa, etten enää jaksa nähdä vaivaa. Enkä halua nähdä lasten pettyneitä ilmeitä.
 
mua harmittaa kun mies on kaverinsa lapsen kummi ja synttärinä ja jouluna vaan muistaa. Minä en siihen enää puutu jos ei itse pidä yhteyttä. taitaa vanhempia harmittaa kun valitsi lapsettoman kummin.
itselläni ei ole vielä yhtään kummilasta:(
 
Enpä pidä esikoisen kummehin yhteyttä pahemmin. Yksi niistä on esikoisen isän puolelta joten siihen tietty on muutenki tullut pidettyä vähemmän yhteyttä eron jälkeen. Toisella taas on niin paljon menoja ym et viitsi edes ehdottaa tapaamista kun hänen kalenteristaan tuskin löytyy tilaa tän vuoden puolella...
 

Yhteistyössä