Kuinka lapselle tulisi puhua hänen vaikeuksistaan?

["Ilona"]

Onko teille muille haasteita omaavien lasten vanhemmille neuvottu, miten lapsen vaikeuksista tulisi puhua lapselle? Tähän mennessä ei ole puhuttu mitään tästä asiasta, mutta emme kaiketi voi olla niistä ikuisesti puhumattakaan. Pelkään vain että lapsi jolla muutenkin huono itsetunto, luulee että hän on tyhmä tms. Lapsella on siis kielellinen erityisvaikeus, vaikeus ymmärtää ja muistaa kuulemaansa, sekä lauseidenmuodostus ja sananlöytäminen on selvästi ikätovereitaan vaikeampaa, ja lausuminenkin omanlaistaan.

Lapsi ei ole kertaakaan kysynyt minulta, että miksi käymme puheterapeutilla tms, hän vain iloisesti menee sinne. Lapsi on 5,5 v. Mutta esimerkiksi ensi eskarivuodeksi suositellaan erityistukea, joten kai minun nyt täytyisi jotain alkaa lapselle itselleen kertomaan.

Onko muuten kellään kokemusta, onko tällaisen taustan omaava lapsi mennyt normaaliaikaan kouluun vaiko ei? Sitäkin pelkään, jos ei "pääse" normaaliaikaan kouluun, miten sen lapselle selitän.

 

["vieras"]

rehellisesti tietenkin selität miten asiat ovat. et tietenkään tuomitse etkä leimaavasti. kerrot että kaikki oppii yksilöllisesti ja jotlut hitaammin, kaikilla on jokin heikkous ja lapsellasi sattuu olemaan tällainen ja tarvitsee siihen tukea.

 

["Ilona"]

Kiitos vieras.
Vielä mielipiteitä ja vinkkejä lisää kaipaisin.

 

["vieras"]

Meillä on ihan alusta saakka puhuttu, että siellä puheterapeutilla käydään, että oppisi puhumaan kunnolla. Tosin meillä lapsi on itse tiedostanut erilaisuutensa puheentuoton ongelmista alusta saakka. Ymmärryspuolessa ei ole olllut mitään ongelmaa.

Meillä on olllut päiväkodissa integroidussa erityisryhmässä, eskarin kävi erityiskoulussa osana 11-vuotista opetussuunnitelmaa (koulun neljän ensimmäisen vuoden aikana käydään eskari ja kaksi ensimmäistä luokkaa suoritetaan kolmessa vuodessa erityisryhmässä). Suosittelen ehdottomasti harkitsemaan sitä erityisopetusta, lapsen luokassa on kaikilla joku kielellinen ongelma, osalla vain siinä puheentuotossa, osalla on ymmärryspuolessakin vikaa. Osa opiskelee ihan normaalisti, joillakin on mukautettu opetus (helpostuksia tai yksinkertaistettu oppikirja), jotkut suorittavast ne kaksi ensimmäistä varsinaista luokkaa kahdessa vuodessakin.

 

["vellamo"]

minun lapsi käy motoriikan vuoksi toimintaterapiassa. toistaiseksi ollaan vaan puhuttu että menee XX:n luokse jumppaamaan ja että hänen kanssaan voi harjoitella vähän vaikeampia asioita. ei olla tietenkään verrattua tyttöa muihin saman ikäisiin mutta kyllä osaa itsekin verrata omia taitojaan muihin esimerkiksi osaako ajaa pyörällä vai ei. täytyy ehkä jossain vaiheessa jutella enemmän. nyt ikä'ä on viisi vuotta.

 

["Vieras"]

Kannattaa miettiä, miten asian sanoo. Meillä alakoululainen, jolle isoäitinsä on sanonut ja varoitellut huonosta tasapainosta. Ei ole liikunnallisesti lahjakas, siinä osasyy. Nyt tyttö itsekin hokee, että kävele raput varovasti, kun on huono tasapaino. En voi hypätä täältä, kun on huono tasapaino. Jos hänelle ei olisi asiaa painotettu, niin ei luultavasti ajattelisikaan sitä ja kehittyisi. Joskus kun oikein innostuu, niin touhuaa ihan kuin muut, kokeilee rajojaan. Usein kuitenkin on ylivarovainen.