Kuinka kauan yrititte ennenkuin hakeuduitte tutkimuksiin?

Luin lapsettomuussivuilta, että voi voi hakeutua jo puolen vuoden yrityksellä erilaisten syiden takia.
Esim: Jos ikää on jo, kuukautiset on epäsäännolliset tai jos kärsii kovista kivuista.
Mulla on ihan sairaan pitkät ja epäsäännölliset kuukautiset sekä aina vaan pahenevat järkyt kuukautiskivut, yritetty on puolivuotta.

 

No niin, eikun vaan tutkimuksiin sitten. Tiesit siis oikein periaatteen hoitoon hakeutumisessa, eli pääsääntöisesti vuosi, mutta aiemmin tietyissä tapauksissa. Onnea hoitopolulle! =)

 

\

Luin lapsettomuussivuilta, että voi voi hakeutua jo puolen vuoden yrityksellä erilaisten syiden takia.
Esim: Jos ikää on jo, kuukautiset on epäsäännolliset tai jos kärsii kovista kivuista.
Mulla on ihan sairaan pitkät ja epäsäännölliset kuukautiset sekä aina vaan pahenevat järkyt kuukautiskivut, yritetty on puolivuotta.

Me mentiin tutkimuksiin vajaan vuoden yrittämisen jälkeen.
Kehottaisin teitäkin menemään vaan heti jos tuntuu siltä! Ei kai siinä mitään ikä tms. syitä tarvitse olla.

 

meillä neljäs vuosi pyörähti käyntiin 3 km saatu nyt hoitoihin ensikuussa vihdoin ja viimein :'(

 

Juu voi ja kannattaa jos itsellä on sellainen olo, että vaan hakkaa päätä seinään. Suosittelen yksityistä, ainakin meidän kohdalla viivyttely loppui siihen. Julkisella ei edes haluttu kuunnella miksi halusimme selvittää syyn aikaisemmin kuin "virallinen" 1,5v. Yksityinen gyne kuunteli ja kyseli - lopputulema on se, että meissä on molemmissa vikaa ja luomutärppi olisi ollut alle 30% luokkaa.

 

Reilu vuosi oli yritystä takana.
Jos olisin silloin tiennyt kaiken minkä tiedän nyt, olisin vaatinut lähetettä jo paljon aikaisemmin...
Mulla epäsäännöllisiä menkkoja hoidettiin ensin vain kilpirauhasen vajaatoimintana kuukaisikaupalla, lapsettomuusklinikalla sitten todettiin PCO jne...

Toki jos menkat on säännölliset ja ovuloi todistettavasti, voi varmaankin odottaa hyvin sen vuoden.<br><br>

 

Heps!

Me ollaan jätetty pillerit pois marraskuussa -05, ja nyt viime viikolla tosiaan julkiselle puolelle hakeuduttiin. Päästiin heti alkuun asiassa, ensi
viikolla mennään sitten labroihin ja kiikutetaan simppoja tutkimuksiin.

Nopsaan täällä ainakin toimitaan, ja tosi ystävällisesti. =) Itse olin todella positiivisesti yllättynyt julkisen nopeudesta ja toimivuudesta.

 

Kyllä julkisella toki TUTKIMUKSET voidaan tehdä nopeasti, eihän niiden viivyttämisessä olekaan mitään järkeä. Mutta mutta: sitten tulevat ne jonot... useimmiten monessa julkisessa laitoksessa hoidettavia on sen verran paljon, että siihen ensimmäiseen koeputkeen (ivf/icsi) pääsemistä on odotettava melkein väistämättä se puoli vuotta. Eli esim. jos menen nyt tutkittavaksi, tutkimustulosten perusteella voidaan suositella koeputkea, jonka aika annetaan jonnekin 6kk:n päähän. Siinä odotellessa voidaan tehdä vaikkapa inseminaatioita (useampikin), joillakin jo ne voivat onnistua eikä koeputkeen edes tarvitse mennä.

Julkisen hoidossa on hieman alueellisia eroja, joillakin paikkakunnilla saattaa olla pidemmät jonot kuin jossain muualla. Ja usein se on ihan resurssien vähyys, joka johtaa pitkään jonottamiseen.

 

Me mentiin lääkärille 2 ja puolen vuoden yrityksen jälkeen, oli viimeinen oljenkorsi nämä hoidot. Vuodessa on mahd. tulla raskaaksi vain 12 kertaa eli ei näihin rankkoihin hoitoihin kannata kovin äkkiä lähteä. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

 

Meillä on yritystä takana kohta 9kk ja nyt odotellaan kutsua lapsettomuustutkimuksiin keskussairaalaan. Kokeet on siis jo otettu ja clomit testattu.. Aukiolotutkimus edessä!

 

Me odoteltiin n. 3 vuotta ennen kuin lähdettiin hoitoihin. Edellinen lapsi siis 4-vuotias. Ei vaan osattu lähteä aikaisemmin, vaati jonkinlaisen henkisen prosessin. Aikaisemmin gyne sanoi olevansa luottavainen raskautumiseni suhteen, mut nyt hoitojen alussa selvisi, että onkin "pco-tyyppiset" munasarjat :'( Ei ollut aikaisemmin huomattu, vaikka ultrattu on monet kerrat vuotohäiriöiden ym. takia... Siis jälkikäteen ajateltuna ois kannattanut lähteä aikaisemmin vaan hoitojonoon. No, toivotaan, et hoidoilla saadaan jotain aikaan (yksityisellä ollaan).

Ja siis tuo, et on yksi lapsi saatu ihan luomusti, toi ehkä sellaista luottamusta, että ei hoitoja ensimmäisenä ajateltu.

:hug: kaikille! Kyllä me ollaan vahvoja (vaikka välillä itkettääkin)!

 

Kaksi vuotta yritettiin luomuna ja saimme aikaiseksi yhden keskenmenon. Yritimme vielä reilun puoli vuotta ja sitten hoitoihin, eli 2,5v. yhteensä yritystä.

Suosittelen, että hakeudutte hoitoihin nopeasti. Päätä ei kannata turhaan hakata seinään. Kun hoidot alkavat, ei niidenkään onnistumisesta ole mitään takeita ja seinän takominen saattaa jatkua vielä sittenkin :headwall:

 

Jätin pillerit pois 2002.Kaikki sanoi,että "no,kohta teilläkin sitten ollaan vatsa pyöreänä" ,kun meidän suku on kuulemma ja siskoista nähty todella hedelmällistä!
Meillä ei mitään kuulunut,ei kuulunut ja vielä kerran ei kuulunut.
Ystäväni kertoi minulle käyneensä AVA-klinikallan (heillä yritys 3vuotta) ja neuvoi minuakin ottamaan yhteyttä.
Minä soitin ja sain "ensi" ajan.Miehelle tehtiin siemennesteanalyysi heti.Kun soittelin siittä muutaman viikon päästä tuloksia niin onneksemme olin juuri käynyt neuvolassa, ihan normaalissa tarkastuksessa ja sitten ilmenin että olen raskaana. No eipä sitten tarvinnut mennä enään käymään AVAlla
Tyttö syntyi 08/05.Siitä asti olemma nytten yrittäneet, mutta ilman tulosta. Olen ajatellut jos menisi jonottamaan tuonne "yleiselle",mutta päädyin siihen tulokseen,että saaan parempaa hoitoa kuitenkin yksityisesti,vaikka kalliimpaa,mutta onhan tämä sen arvoista!
Nyt odottelen että huhtikuu alkaa,niin sitten varaan ajan.Jos ei uutta tulokasta kuulu!
Olen tehnyt ovulaatiotestejä,mutta ei auta sekään.
Kait se sitten on niin "että kun ei natsaa,niin ei natsaa"..
harmittaa todella paljon,koska haluamme toisen lapsen todella kovasti.

Moni on sanonut,että sen takia ei tule,kun stressaat,mutta se on tosi juttu,että en edes jaksa ajatella enään asiaa ja odottaa olevani raskaana,koska niin ei varmasti tule käymään ilman apua!

Kaikille,ketkä ovat lapsettomia haluan kehua Tampereen AVA-klinikkaa! On todella ihana paikka ja asiat otetaan tosissaan! :saint:

 

Hei,

Minäkin haluaisin kysyä teiltä viisaammilta ja kokeneemmilta neuvoa. Meidän tarina on seuraavanlainen:

Viime vuoden maaliskuussa jätin pillerit pois. Ajatuksena oli antaa kropan normalisoitua ja antaa sen jälkeen asioiden tapahtua omalla painollaan. Tietenkin kierto alkoi heti pidentyä, ollen pahimmillaan yli 100 päivää. Syksyllä menin yleislääkärin pakeille ja hän kirjoitti mulle Teroluteja kolmeksi kierroksi. Niiden avulla kuukautiset tulivatkin säännöllisesti. Kuurin loputtua joulukuussa alettiin odotella lähtisikö luonnollinen kierto nyt käyntiin. Kun kuukautisia ei ollut kuulunut tammikuun lopullakaan ja raskaustestit näytti negaa, menin uudelleen lääkärille. Sain lähetteen gynelle.

Tänään sitten kävin gynegologilla. Diagnoosi oli lievä pco. Tosin gynen mukaan pco ei edes ole mikään sairaus vaan ihan normaali ilmiö, jota esiintyy useimmilla naisilla eri aikoina enemmän tai vähemmän. Kohdun limakalvo näytti kuulemma hyvältä ja hormoniarvot ovat ihan ok. "Kyllä ne kuukautiset sieltä alkavat tulla", hän sanoi. Kun kysyin, miten pitkään meidän nyt pitäisi vielä odotella kierron tasaantumista, gynegologi sanoi, että kyllä vielä tämän vuoden voi odottaa.

Onko tämä nyt ihan normaalia toimintaa? Jos mulla on pco-tyyppiset munasarjat, miten todennäköistä on, että edes ovuloin? Miten teidän muiden pco-diagnoosin saaneiden hoidot ovat alkaneet ja edenneet? Tunsin itseni jotenkin niin tyhmäksi, etten osannut iskeä nyrkkiä pöytään ja vaatia lisätutkimuksia tai "ihmepillereitä" :ashamed: Jotenkin lääkärin kommenttikin tuntui niin hassulta; enhän mä kuukautisia kaipaa vaan säännöllistä kiertoa tai edes joskus tapahtuvaa ovulaatiota, että vauvahaave voisi jonain päivänä toteutua! Odottelemmeko nyt vuoden verran ja rukoilemme ihmettä?

Hämmentyneenä,
Sitrus79

 

Yritystä takana kahdeksan vuotta ja nyt neljä inssiä eikä edes yhtä #&%?$!* viivaa milloinkaan testissä.. Minussa ei löydetty vikaa, miehet siittiöt alentuneet, mutta viimeksikin pesun jälkeen kunnollisia oli 96%, silti negaa.. Tuntuu siltä, että mä alan nyt luovuttaa.. en näimmä ole hyvä ja kelvollinen äidiksi..

 

6 vuotta ja 6 kesken menoa ja yksi kohdunulkopuolinen raskaus. Toivo mennyt ja toisen lapsen saanti on vain haavetta. En jaksa ajatella koko asiaa vaan tyydyn yhteen lapseen ja olen onnellinen, et on edes yksi lapsi. Tukimukset tehty ja kohdun tähystys, mutta mitään fyysistä ei löytynyt. Ainut hyvä puoli on tässä, että ei tarvitse ajatella ehkäisyasioita. Onnea niille, jotka jaksavat uskoa ja toivoa, että kyllä viellä joku päivä tärppää.

 

En tiedä onko tämä oikea paikka kysyä, mutta me lopetettiin ehkäsy marraskuussa -06 ja sen jälkeen vasta yhdet menkat tullut (tyhjennysvuodon jälkeen), ajattelin vaan olisiko mahdollista saada jo terolut kuuria tässä vaiheessa, vai miten pitkään pitää odottaa? On tajuttoman pitkä kierto menossa, ja tuntuu että kroppa taistelee vastaan minkä kerkiää..

 

Me oltiin mieheni kanssa yritetty 6 vuotta ennen kun otettiin yhteys lääkäriin,kuukauden jälkeen tuli sitten kutsu vastaanotolle.Siitä vajaa neljä kk, kun tehtiin eka inssi ja heti tärppäsi.