Kuinka hoidat mielenterveyttäsi? Eli..

.. Onko sulla sellaisia toimintoja, tapoja, harrastuksia tms, jotka lataavat sun nuppia kondikseen ?

Itse opiskelen työn ohella vierasta kieltä, käyn metsässä marjastamassa/sienestämässä ja lueskelen iltaisin hiljaisuudessa.

 

Käyn koiran kans lenkillä iltaisin, salilla ja elokuvissa yksin. Siinäpä nuo enemmänkin olis tarvetta tuulettaa kupolia.

 

käyn salilla ja yritän liikkua muuten mahd usein. aikaisemmin tein paöjon käsitöitä, mutta se on jäänyt. pitäisikin aloittaa uudelleen. käyn myös säännöllisesti psyk.sh:n juttusilla

 

Meri, metsä ja elävä tuli.

 

Kunnon hikilenkki kera omien ajatusten. Siinä ehtii kuunnella itseään ja seurata luontoa ympärillä. Päälle kuuma suihku ja aah, mikä rentous.

 

Lukemalla, pitkillä lenkeillä koiran kanssa metsässä tai meren rannalla, tarpeeksi aikaa yksin, mutta myös suht säännöllisin maailmanparannusilloin hyvän sapuskan, viinin ja ystävien tai oman kullan kanssa. Jos näitä ei ehdi niin johan alkaa nuppi levitä.

 

Lapset ajoissa nukkumaan, niin saan ajatella omiani ja väkerrellä kaikenlaista
Mielellään kävisin juoksemassa ja uimassa, mutta se ei nyt vielä muutamaan vuoteen ole mahdollista.

 

kirjoitan ajatuksia paperille ja käyn kävelyllä itsekseni

 

Käyn metsässä konttaamassa sienien ja marjojen perässä, luen hömppäkirjoja ja katson sellaisia elokuvia.

 

Itse juon v-loppuisin viinaa, se toimii loistavasti stressinpoistajana ja tyhjentää pään.

 

Tarvitsen omaa aikaa, jota otan mm. käymällä kävelemässä ystävän kanssa, jolloin parannettaan jos ei vallaan maailmaa, niin ainakin arkea.
Fillaroin, joskus metsäpolulla, joskus ainoastaan työmatkat, mutta se aika on omaa aikaani ja saan rauhassa tyhjentää päätäni.

Luen, vietän aikaa netissä, usein aika aivottomasti, kuten nytkin.
Mutta tyhjennän sillä päivää päästäni, usein sen hintana on valvominen, mutta tarvitsen illan hiljaiset hetkeni.

Joskus sellainen maailmanparannusmaljannostokin on paikallaan.

 

Treenaan itsekseni, käyn maailmanparannuslenkillä tai syömässä ystävien kanssa, otan aikaa itselleni vaikkapa lähtemällä viikoksi kakkoskotiin.. Mä tarvitsen yksinäisyyttä kaiken arkihälinän vastapainoksi. Tosin kyllä nuppi tuulettuu siinäkin kun kaikki lapset on kotona ja tunnelma kuin espanjalaisilla sunnuntaipäivällisillä

 

-Kieltäydyn työpaikalla puhumasta muista pahaa. Tekee yksinäiseksi mutta onnellisemmaksi. Asiakkaiden haukkuminen ja yleinen pahantahtoinen juoruilu (mallia joku sai potkut ja arvatkaa miksi) ei tue hyvää mielenterveyttä.

-En suostu jumittamaan murehtimiseen ja huolehtimiseen. Lapsuudenkodin henkistä perintöäni on se, että aina pitää muistaa olla jostain vähän huolissaan ja varuillaan. Siitä poisoppiminen on parantanut elämänlaatua.

-Käytän vain vähän alkoholia, jos sitäkään vähää. Yksi annos on aivan jees, mutta jo muutaman (3-4) annoksen jälkeen on seuraavana aamuna henkisesti paha olla, kun serotoniinitaso on alhaalla.

-Luovun turhasta tavarasta. Tässä kohdin olisi vielä parantamista, mutta pitkällä olen jo. Jotenkin se ylimääräinen roina tukkii kaapit ja komerot ja vähän mieltäkin. Saan tosi paljon tyydytystä vaatehuoneesta, jossa on vain tavaraa jota käytän ja vaatteita on helppo yhdistellä toisiinsa. Ennen enemmänkin ahdisti, kun postissa tuli taas uusi aikakauslehti, vaikka entisiäkin oli pino lukematta. Auttoi myös, kun digiboksi hajosi eikä ostettu uutta. Nyt ei tarvi edes kuvitella, että joskus katsoisi kaikki kovalevylle hillotut elokuvat. Liian täysistä komeroista tuli samanlaista "pitäisi tehdä" -syyllisyyttä.

-Vähemmällä tavaralle voin myös hyvällä mielellä ostaa jotain kivaa, jos sellaista näen. Vähemmällä tavaralla kodin siivoukseen menee viikossa tunnin vähemmän kuin ennen, ja koti on siistimpi kuin ennen. Mikään pakkohan ei ole intopiukeena puunata paikkoja, mutta minä tykkään siististä kodista.

Varmasti olisi vielä vaikka ja mitä, mutta nämä nousivat ensimmäisenä mieleen.

 

Pitämällä huolen siitä, että kaikki päivät ei ole etukäteen aikataulutettuja, että on päiviä, jolloin ei ole pakko tehdä mitään, tai mennä minnekään, jos ei huvita (no tietty syödä pitää)
Oma joogahetki aamulla ennen, kuin muut herää (tää nyt on kyllä aika teoreettista )

Metsässä kävely, varsinkin sateella on todella rauhoittavaa.

 

Itse yritän muistaa masturboida pari kertaa viikossa. Myöskin tantraseksi auttaa

 

Mulla toimii pääntyhjennykseen parhaiten aivoton nettisurffaus ja musiikin kuuntelu, joko pyöräillessä tai koneella istuessa, laput päähän ja musat täysille niin mikään ei selvitä päätä paremmin.

 

Neulominen on ihanaa terapiaa Voi samalla selvittää ajatuksia.. Musajumppa kerran viikossa, pyöräily, talvella hiihto, ystävien kans kahvittelu .. Turhaumia poistaa erittäin hyvin jokin liikuntamuoto. Saat veret kiertämään ja maailma näyttää paremmalta. Tsemppiä kaikille tasapuolisesti !

 

[QUOTE="Vieras";28879443]-Kieltäydyn työpaikalla puhumasta muista pahaa. Tekee yksinäiseksi mutta onnellisemmaksi. Asiakkaiden haukkuminen ja yleinen pahantahtoinen juoruilu (mallia joku sai potkut ja arvatkaa miksi) ei tue hyvää mielenterveyttä.

-En suostu jumittamaan murehtimiseen ja huolehtimiseen. Lapsuudenkodin henkistä perintöäni on se, että aina pitää muistaa olla jostain vähän huolissaan ja varuillaan. Siitä poisoppiminen on parantanut elämänlaatua.

-Käytän vain vähän alkoholia, jos sitäkään vähää. Yksi annos on aivan jees, mutta jo muutaman (3-4) annoksen jälkeen on seuraavana aamuna henkisesti paha olla, kun serotoniinitaso on alhaalla.

-Luovun turhasta tavarasta. Tässä kohdin olisi vielä parantamista, mutta pitkällä olen jo. Jotenkin se ylimääräinen roina tukkii kaapit ja komerot ja vähän mieltäkin. Saan tosi paljon tyydytystä vaatehuoneesta, jossa on vain tavaraa jota käytän ja vaatteita on helppo yhdistellä toisiinsa. Ennen enemmänkin
ahdisti, kun postissa tuli taas uusi aikakauslehti, vaikka entisiäkin oli pino lukematta. Auttoi myös, kun digiboksi hajosi eikä ostettu uutta. Nyt ei tarvi edes kuvitella, että joskus katsoisi kaikki kovalevylle hillotut elokuvat. Liian täysistä komeroista tuli samanlaista "pitäisi tehdä" -syyllisyyttä.

-Vähemmällä tavaralle voin myös hyvällä mielellä ostaa jotain kivaa, jos sellaista näen. Vähemmällä tavaralla kodin siivoukseen menee viikossa tunnin vähemmän kuin ennen, ja koti on siistimpi kuin ennen. Mikään pakkohan ei ole intopiukeena puunata paikkoja, mutta minä tykkään siististä kodista.

Varmasti olisi vielä vaikka ja mitä, mutta nämä nousivat ensimmäisenä mieleen. [/QUOTE]

Ihan sama että vältän juoruilua työpaikalla ja olen sen takia yksin. Muut juoruilkoot jos auttaa. Minulle ei sovi vaan kannan huonoa omaatuntoa siitä. Olen myös luopumassa tavaroista, vaatteista ja mietin mitä tarvitsee ostaa.

 

Mielialalääkityksellä, liikunnalla ja harrastuksilla.

 

Palstailen, paljon ja ahkerasti. Ai kuin tekee nannaa.

 

lapset, työ, masennuslääkkeet

 

Mulla on tiivis kuoroharrastus ja liikutaan perheen kanssa luonnossa. Vaikka miten vituttais ni kuoroillan jälkeen ei yhtään kun on tehny töitä parisen tuntia ja keskittyny täysin muuhun kun työhön ja siihen mikä vituttaa. Luonnossa voi olla rauhassa ja nauttia.

 

Jouten ololla. Sitä on saannut opettelemalla opetella. Mutta niin se vaan on että kun antaa itselle luvan välillä vaan olla niin johan kaali latautuu.

 

Koitan pysyä raittiina koska mulla ainakin alkoholi lisää masennusta, liikun( sienimetsäs) myös.