vierailija
Saako muutkin puolueet kuin SDP oman jakson Perjantai ohjelmaan? Yle:n rahoitusta on kyllä syytä miettiä.
vierailija
Kiuru puhui asiaa: meillä ei pitäisi olla varaa jättää ihmisiä hoitamatta.
SDP on oikeasti kiinnostunut tavallisten ihmisten ongelmista, kun oikeistopuolueet vain esittävät olevansa kiinnostuneita.
Surullista, että varsinkin persut aivopesevät koko ajan ihmisiä haukkumalla SDP:tä.
SDP on oikeasti kiinnostunut tavallisten ihmisten ongelmista, kun oikeistopuolueet vain esittävät olevansa kiinnostuneita.
Surullista, että varsinkin persut aivopesevät koko ajan ihmisiä haukkumalla SDP:tä.
vierailija
SDP muuten hyvä mutta maahanmuuttokysymys..Ei sillä ei noihin persuihinkaan näköjään voi luottaa siinä
vierailija
Pelasti Suomen todelliselta SOTE-rytinältä Sipilän-Orpon-Soinin terveysjättien yksityistämisbisnes-SOTElta.
vierailija
OrpoPurran kauhukabinetti tekee SOTE:sta katastrofin koittamalla leikata terveydenhuoltopalvelujen resursseja, joihin Suomi käyttää Pohjoismaiden vähiten rahaa
Suomessa on ollut vuodesta 2003 lähtien porvarienemmistöisiä hallituksia ja eduskuntia, jotka ovat koko ajan leikanneet julkisen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon resursseja päämääränään yksityistää molemmat yksityisille terveysfirmoille ja vanhus"palvelu"firmoille, kuten Attendo, Esperi Care, Mehiläinen ja Pihlajalinna.
Resurssileikkauksilla paskomalla julkiset terveyspalvelut Kokoomus ja Kepu ovat jo vuosia ajaneet kansalaisia yksityisen terveysjättilähtöisen bisneksen taakse. Se on sitä kansallisen eli "sosialismin purkua", jossa kaikki alistetaan kaverikapitalistien rahastusbisneksille.
Suomessa on ollut vuodesta 2003 lähtien porvarienemmistöisiä hallituksia ja eduskuntia, jotka ovat koko ajan leikanneet julkisen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon resursseja päämääränään yksityistää molemmat yksityisille terveysfirmoille ja vanhus"palvelu"firmoille, kuten Attendo, Esperi Care, Mehiläinen ja Pihlajalinna.
Resurssileikkauksilla paskomalla julkiset terveyspalvelut Kokoomus ja Kepu ovat jo vuosia ajaneet kansalaisia yksityisen terveysjättilähtöisen bisneksen taakse. Se on sitä kansallisen eli "sosialismin purkua", jossa kaikki alistetaan kaverikapitalistien rahastusbisneksille.
vierailija
Katsokaapa millainen terveydenhoitojärjestelmä Tanskassa, Saksassa tai Belgiassa on. Siihen meidän pitäisi täällä Suomessakin pyrkiä.
Yleislääkärit olisivat yksityisyrittäjiä, joilla olisi oma vastaanotto, ja erikoissairaanhoito hoidettaisiin keskitetysti. Ei olisi erillistä työterveyshoitoa ja julkista terveydenhoitoa, vaan kaikki käyttäisivät samaa järjestelmää ja olisivat sen vuoksi kiinnostuneita sen toimivuudesta (kuten ainakin Tanskassa).
Suomessa Kokoomus haluaa aina hyvätuloisille yksityisen ohituskaistan ja julkiselta puolelta leikataan.
Yleislääkärit olisivat yksityisyrittäjiä, joilla olisi oma vastaanotto, ja erikoissairaanhoito hoidettaisiin keskitetysti. Ei olisi erillistä työterveyshoitoa ja julkista terveydenhoitoa, vaan kaikki käyttäisivät samaa järjestelmää ja olisivat sen vuoksi kiinnostuneita sen toimivuudesta (kuten ainakin Tanskassa).
Suomessa Kokoomus haluaa aina hyvätuloisille yksityisen ohituskaistan ja julkiselta puolelta leikataan.
vierailija
Kun menin anglo-amerikkalaisessa maassa sairaalaan, ensimmäinen kysymys ei ollut, minkälaista vaivaa sinulla on, vaan kysyttiin, kuka maksaa.
Sairaala oli yksityinen, koska kyseisessä maassa varoitetaan menemästä julkiselle puolelle siksi, että se on niin huono. Vakuutus onneksi maksoi viulut.
Sairaala oli yksityinen, koska kyseisessä maassa varoitetaan menemästä julkiselle puolelle siksi, että se on niin huono. Vakuutus onneksi maksoi viulut.
vierailija
On siellä muitakin kuin demareita ollut.
vierailija
Julkinen = oikeiston hampaissa, purevat resurssit paloina pois
vierailija
Miten ne yksityisellä toimivat lääkärit ovat muka yhtäkkiä julkisella huonoja?
vierailija
Olen asunut erässä Euroopan maassa, jossa julkinen ja ns. omalääkärijärjestelmä toimivat todella erinomaisesti ja palvelu on halvempaa kuin Suomessa.
vierailija
Yle - Krista Kiuru: Jos työnnämme 100 000 uutta ihmistä toimeentulotuelle, suomalaiset eivät pärjää
yle.fi
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) uskoo, että yhteiskunta ei enää ole se trampoliini, joka ottaa vastaan, jos elämältä putoaa pohja. Kiuru nähdään vieraana Yle Perjantain jaksossa Mitä jos en enää pärjää?
”Kun taloutta laitetaan kuntoon, ei samaan aikaan voida tuottaa sosiaalista kestävyysvajetta, joka maksaa tosi asiassa paljon enemmän.
– Jos me olisimme samassa veneessä, olisi helpompaa tehdä vaikeita päätöksiä. Mutta tämä ei enää päde. Me emme ole enää samassa veneessä. Osa on jätetty jo, ja tarkoituksellisesti todettu, että heidän ei kuulukaan olla samassa veneessä.
Näin linjaa kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) Yle Perjantain jaksossa Mitä jos en enää pärjää?
Kiuru kuvailee nykyistä maailmanaikaa mustaksi. Arvot ovat koventuneet, ja puhetavoissa voitolla on yksilöitä syyllistävä poliittinen retoriikka, jonka mukaan leikkauksille ei ole mitään vaihtoehtoja.
– Yhteiskunnassa moititaan ja haukutaan köyhyys ja osattomuus. Sanotaan, että se on vain yksilöiden vika, ja työttömyys on vain ihmisten omaa laiskuutta. Eihän tämä pidä paikkansa! Eikä meidän arkijärkemme tunne tällaista maailmaa.
– Tämä on helppo puhetapa. Tämä on ”trumpismia”, jolla saatiin Amerikassa äänestäjiä. Mutta se ei ratkaise meidän ongelmiamme.
Täyttä asiaa!
Krista Kiuru: Jos työnnämme 100 000 uutta ihmistä toimeentulotuelle, suomalaiset eivät pärjää
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) uskoo, että yhteiskunta ei enää ole se trampoliini, joka ottaa vastaan, jos elämältä putoaa pohja. Kiuru nähdään vieraana Yle Perjantain jaksossa Mitä jos en enää pärjää?
yle.fi
”Kun taloutta laitetaan kuntoon, ei samaan aikaan voida tuottaa sosiaalista kestävyysvajetta, joka maksaa tosi asiassa paljon enemmän.
– Jos me olisimme samassa veneessä, olisi helpompaa tehdä vaikeita päätöksiä. Mutta tämä ei enää päde. Me emme ole enää samassa veneessä. Osa on jätetty jo, ja tarkoituksellisesti todettu, että heidän ei kuulukaan olla samassa veneessä.
Näin linjaa kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) Yle Perjantain jaksossa Mitä jos en enää pärjää?
Kiuru kuvailee nykyistä maailmanaikaa mustaksi. Arvot ovat koventuneet, ja puhetavoissa voitolla on yksilöitä syyllistävä poliittinen retoriikka, jonka mukaan leikkauksille ei ole mitään vaihtoehtoja.
– Yhteiskunnassa moititaan ja haukutaan köyhyys ja osattomuus. Sanotaan, että se on vain yksilöiden vika, ja työttömyys on vain ihmisten omaa laiskuutta. Eihän tämä pidä paikkansa! Eikä meidän arkijärkemme tunne tällaista maailmaa.
– Tämä on helppo puhetapa. Tämä on ”trumpismia”, jolla saatiin Amerikassa äänestäjiä. Mutta se ei ratkaise meidän ongelmiamme.
Täyttä asiaa!
vierailija
Kiurun ihanne olisi, että yhteiskunta olisi trampoliini, joka ottaisi vastaan ja antaisi ”buustia” silloin, jos elämältä putoaa tällä tavalla pohja. Nyt hallitus kuitenkin suunnittelee mittavia sosiaaliturvan leikkauksia.
– Kun kysyit, pärjäävätkö suomalaiset, niin on aivan selvää, että jos me työnnetään 100 000 uutta ihmistä toimeentulotuelle, niin eivät suomalaiset pärjää. Me tuotetaan lisää köyhiä suomalaisia, Kiuru sanoo juontaja Sean Ricksille.
Kiuru kertoo esimerkin: Mikäli opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset toteutuvat, se tarkoittaa, että opiskelijoiden toimeentulo tipahtaa 1990-luvun puolivälin lukemiin.
– Ottaen huomioon, että nyt eletään 2020-luvulla, niin ostovoima on tässä vuosien aikana revennyt siihen maailman aikaan verrattuna niin paljon, että onhan se selvää, että opiskelijat eivät tule pärjäämään.
– Me tarvitaan investointeja ihmisiin, koska se tulee aina halvemmaksi, kun ihminen lähtee aamulla kouluun tai töihin. Sellainen yhteiskunta, jossa me emme välitä, mitä niille tapahtuu, jotka eivät lähde minnekään aamuisin, se on yhteiskunta, johon meillä ei ole varaa, Kiuru jatkaa.
Upeaa analyysia.
– Kun kysyit, pärjäävätkö suomalaiset, niin on aivan selvää, että jos me työnnetään 100 000 uutta ihmistä toimeentulotuelle, niin eivät suomalaiset pärjää. Me tuotetaan lisää köyhiä suomalaisia, Kiuru sanoo juontaja Sean Ricksille.
Kiuru kertoo esimerkin: Mikäli opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset toteutuvat, se tarkoittaa, että opiskelijoiden toimeentulo tipahtaa 1990-luvun puolivälin lukemiin.
– Ottaen huomioon, että nyt eletään 2020-luvulla, niin ostovoima on tässä vuosien aikana revennyt siihen maailman aikaan verrattuna niin paljon, että onhan se selvää, että opiskelijat eivät tule pärjäämään.
– Me tarvitaan investointeja ihmisiin, koska se tulee aina halvemmaksi, kun ihminen lähtee aamulla kouluun tai töihin. Sellainen yhteiskunta, jossa me emme välitä, mitä niille tapahtuu, jotka eivät lähde minnekään aamuisin, se on yhteiskunta, johon meillä ei ole varaa, Kiuru jatkaa.
Upeaa analyysia.
vierailija
”Ennen se oli suomalainen menestystekijä, että me ajattelimme, että on tärkeää pitää jokaista mukana. Tämä ei ole mikään Amerikka”, Kiuru sanoo
vierailija
Miten työttömyys voi aina olla yksilön valinta jos kerta työpaikkoja ei ole kaikille? Naurettava ajatus.
vierailija
Krista Kiuru on täysin oikeassa. Suomi on siirtymässä nälkäyhteiskuntaan, jossa sisällissota vuoden 1918 tavoin on todennäköinen skenaario.Ei hyvä tulevaisuus.
vierailija
Nykyinen ministeri Arto Satonen sanaili tuolla Sipilän hallituksen aikoihin; " Meidän velvollisuutemme on jättää tuleville sukupolville hieno kotimaa. Sen teemme yhdessä. Meidän on luotava uskoa tulevaisuuteen " .. No, missäs nyt mennään ? Yhdessäkö tehdään ja sitä uskoa luodaan ? Hienoa kotimaata ollaan tekemässä sanellen. Uskoa luodaan leikaten vähästäkin. Ei ehkä ihan mennä .. vielä niin pitkälle kuin vuonna 1918, mutta yhteiskuntarauhalla saatetaan pyyhkiä pöytää. " Kun köyhyys tulee ikkunasta sisään astuu rakkaus ulos ovesta ". Ikiwanha suomalainen kansanviisaus. Tekisi hyvää, jos hallituksessa olisi edes yksi henkilö, joka ymmärtäisi näiden vanhojen opetusten päälle..
vierailija
Ärsyttää tämä hallitukse luoma uuskieli jolla luodaan mielikuvia jostain edistyksestä ja miten se menee mediassa läpi. Fantasiaa ilman mitään tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Tämä tuhoaa kaiken järkevän keskustelun päätösten vaikutuksista tai vaihtoehdoista, jos toinen toistaa vain konemaisesti samaa mielikuvamaailmaa.