krääsää lahjoittava anoppi

[kmkm]

mun appi lähettää meille postitse valittujen palojen ja muiden firmojen tilaajalahjoja. joululahjaksikin saatiin pahvilaatikollinen niitä...

 

[apsi]

Meille saapuu anoppilasta säännöllisesti miehen vanhoja vauvanvaatteita 70-luvun puolelta. Vintin haju ei lähde edes pesussa ja materiaali on pääosin froteeta, joka on kovettunut lähinnä hiomatarkoituksiin sopivaksi. Vaihtoehtona superpaksu, käsittelemätön villa.

 

[Best Regards]

onpa nykyään kiittämätöntä ja vaativaa sakkia... saanut jo liikaa ja paras vain kelpaa

Mulle ei kelpaa mikään, mitäs siihen sanot? Tavara on liikaa jo omasta takaa, miksi sitä pitäisi kantaa lisää kun entisistäkin haluan eroon?

 

[tavallinen äiti]

Minulla samanlainen anoppi, eikä siinä mitään vaan kun lahjaksikin tulee sitä samaa roinaa ja romua.
Sujuvasti olen sujauttanut roskiin (tai SPR:n Konttiin, jos sattuu jotain käyttökelpoista mutta itselle täysin tarpeetonta olemaan).

 

[t]

Meillä myös anoppi raijaa meille miehen ja tämän sisaren vanhoja leluja. olen koittanut nätisti sanoa, että ne voisi jättää mummolaan, mutta ei auta. Ikävintä tässä on se, että lelut ei todellakaan sovi vielä vajaa kolmivuotiaan leikkeihin. Tottakai pikkuruiset barbien hiustenkihartimet, astiat ja barbien vauvan mikroskooppiset lelut kiinnostaa tyttöä, mutta ei ne todellakaan sovi hänen leikkeihinsä oikeasti vielä ja ne voisi ihan hyvin olla siellä mummolassa ihasteltavina vielä jonkun vuoden. Nyt niistä iso osa on löytänyt tiensä pölyimuriin, vahingossa kylläkin. Sekin harmittaa, että kyseessä on miehen siskon lelut, ja hän saattaa niitä kaivata joku päivä sitten kun hänellä on omia lapsia. Vanhoja kirjoja sen sijaan olemme ottaneet kiitollisuudella vastaan. Lapsen ollessa vielä ihan pieni vauva anoppi kutoi sukkia, villatakkeja, kaulaliinoja ynnä muuta vastaavaa vauvalle. Ikävä vain että anoppi on todella aloitteleva neuloja, joten ne vaatteet eivät aina olleet ihan, no miten tuon nyt sanoisi. Villasukat ei välttämättä olleet ihan samaa paria kooltaan, villatakissa oli tehty kavennukset väärin, niin että ne näkyivät reikinä ja vasemmassa reunassa niitä oli tehty eri määrä kuin oikeassa, yms. Kauniisti kyllä kiitin niistäkin ja arvostan kyllä sitä, että viisikymppinen ihminen päättää opetella ihan uuden taidon, mutta rehellisesti sanottuna ei niitä kovin paljoa käytetty. kaikkein eniten kuitenkin ärsyttää se heille turhien tavaroiden meille kuskaaminen. Me emme travitse vanhoja eriparisia astioita mihinkään. meille ei tarvitse tuoda jotan varastonpohjalta löytynyttä laatikkoa sekalaista roinaa, joka on joskus teini-ikäisenä saattanut olla miehen (tämäkään ei ole ihan varmaa). Emme myöskään tarvitse 80- luvun laskettelusuksia ynnä muuta vastaavaa. Jostain käsittämättömästä syystä on helpompi kuskata niitä meille 800 km päähän, kuin viedä lähimpää kierrätyskeskukseen. Eikä noita viisikymppisiä isovanhempia voi todellakaan puolustella sillä että ovat eläneet ajalla kun tavarasta oli pulaa.

 

[jossain määrin uusiokäyttöä]

[QUOTE="Vierailija";22953506]
Sen sijaan anopin leipominen on vaikeampi kysymys. Toinen leipoo meille hyvää hyvyyttään ilahduttaakseen meitä. Mutta karu totuus on, että kukaan ei jaksa syödä jatkuvasti ämpärin kokoisia rutikuivia kuivakakkuja, joten roskiin menevät... :-/[/QUOTE]

Hyvää varmaan linunruokana pihalla ;D