kovin vaikea tilanne elää.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "minävain"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"minävain"

Vieras
Petin miestäni pari vuotta sitten. Suhteen loppuessa jäin kotiin asumaan, asiaa ei käsitelty miehen kanssa kunnolla. Pari vuotta on asuttu kun kämppäkaverit, erosta puhuttu ja mies myös riidan jälkeen teki kaupungille oman asuntohakemuksensa. 4 viikkoa sitten juhlien jälkeen mies meni työkaverinsa luo jatkoille. Pussailua kummempaa ei tapahtunut kuulemma. Tähän reagoin mielestäni aika voimakkaasti. Tajusin että rakastan miestä ja haluan pitää hänet! Asiasta puhuttuamme sovimme että katsomme siihen asti kun hän saa asunnon että tuleeko tästä mitään. Tämä on vaan käsittämätön tilanne elää, toisaalta mies puhuu haluavansa katsoa tuleeko tästä mitään, käytös on muuttunut läheisemmäksi, lähtee kanssani paikkoihin jne. Työkaveriaan ei ole tapaillu. Txt suhteeseen ei ala, ei ole sellainen. Mutta! Ei sano rakastavansa. Ei edes haluavansa jatkaa. Ei ole edes pyynnöstä poistanut tuota naista esim facebook kaverilistaltä. Sanomattakin on selvää etten sitä pysty näkemään , en siis tiedä hänen salasanaansa jne. Kännykän tutkimisesta suuttuu vaikkei mitään ole löytynyt. Luottamus siis ihan hukassa, molemmin puolin. Tuntuvv et hän vaan on mulle kiva, etten heitä häntä hankeen ennenkun saa asunnon, mun asunto tää missä asumme. Mitä tässä voi tehdä?
 
Ei mitään ole tehtävissä, muuta kuin yrittää sopeutua eroon. Kyllä siellä työkaverin luona tapahtui muutakin kuin pussailua, eikä ollut ensimmäinen kerta. Mies on ihastunut työkaveriinsa ja haluaa siksi erota.
 
Eipä tuossa oikein muuta kait kun osoitat hänelle rakkautesi ja puhut avoimesti tunteistasi. Ei varmaan kannata kamalasti myöskään syyllistää miestä työkaverijupakasta, jos sinä olit se joka petti ensiksi (?)
 
Kuulostaa vähän siltä, että peli menetettiin jo silloin pari vuotta sitten. Mun mittapuulla suhde on vielä vakavampi asia kuin yhden illan juttu. Suhdetta en antaisi koskaan anteeksi enkä unohtaisi, yhden illan jutun voisin vielä antaakin anteeksi, mutten kylläkään unohtaa. Mahtaako teidän olla enää järkevää yrittää paikkailla noin huonoa tilannetta?
 

Yhteistyössä