Kouluun syksyllä vai ei!?!?!

Hei!

Meillä on viime päivinä tuottanut päänvaivaa kun ei olla varmoja laittaako tyttöä kouluun sykyllä vai ei!!!! On tällä hetkellä eskarissa ja kävin juttelemassa eskaritätien kanssa tytön menestyksestä....tuomio oli kova ja yllättävä!!!!! Heidän mielestään ei ole vielä koulukypsä ja ehdottivat koulukypsyystestiä, johon toki annoin luvan. Nyt alkanut jännittää testit, mitähän niissä testataan????? Meidän tyttö on aika ujonpuoleinen ja pelkään että hän ei pysty suoriutumaan testistä kunnolla koska pelkää ja ujostelee vieraita ihmisiä. Mietin vaan että voiko sen testin perusteella todeta et onko tyttö koulukypsä.

Tyttö on syntynyt loppuvuodesta ja olen syntymästä lähtien ollut tietoinen et ei välttämättä lähde ikäistensä kanssa samaan aikaan kouluun, mutta silti tämä tuntuu niin vaikealta..... ja tytölle se on kamala paikka jos joutuu vielä jäämään eskariin (ollaan yritetty puhua asiasta!!!)

Onko vastaavia kokemuksia ja kommentteja

 

Rohkeasti vaan koulukypsyystesteihin! Ei tyttäresi eskariin jää vaikkei kouluun syksyllä menisikään... Yksi vaihtoehto voisi olla nolla/starttiluokka jossa prepataan varsinaista koulua varten. Vuosi on pitkä aika, tyttäresi saattaa sen vuoden aikana kehittyä valtavasti ja olla sitten valmis kouluun =)

Esikoiseni kävi aikoinaan ns nollaluokan ennen kouluunmenoa puheentuoton ongelmien takia. Nyt poika on 6. luokalla ja koulu on aina sujunut todella hyvin.

 

No parempi se on siirtää kouluunmenoa jos tilanne tosiaan näyttää siltä, kuin että sitten ekalla huomata että ei suju. Lapsen parasta siinä vaan pitää koittaa miettiä ja miten se sitten vaikuttaa lapseen jos tuntuu koulussa koko ajan siltä että ei pärjää ja ole kypsä, se jos mikä lapsen itsetuntoa syö.

 

Vaikka niihin koulukypsyystesteihin osallistuukin niin päätös koulun aloituksesta on kuitenkin lapsen vanhemmilla. Minulla on hieman huono kokemus meidän tytön eskarista kun siellä testattiin kaikki ja tyttöni sai kehoituksen aloittaa startilla. Itse olin hämilläni kun hän osasi lukea ja laskea oli sosiaalinen ja antoi toisille työrauhan. Ja psykologin perustelut olivat minusta todella ristiriitaiset.
Päätimme laittaa tytön kouluun ja ensimmäisessä todistuksessa kaikki kiitettävää.
Mutta sekä tyttöni (1lk) että poikani (2lk) luokilla on starttioppilaita ja ei heitä ainakaan mitenkään leimata, mitä monet vanhemmat pelkäävät. Miettikää rauhassa ja luottakaa myös omaan vaistoonne ja kokemukseenne lapsesta, testithän ovat vain suuntaa antavia =)

 

Meillä on v 2000 joulukuun lopussa syntynyt tyttö. Jo pienestä pitäen on ollut aika selvää, että tyttö ei mene vielä 6 vuotiaana kouluun. Eli ei mennyt vielä viime syksynä esikouluun.

Tyttö on hirmu fiksu ja mukava tenava. 5 v neuvolassa kouluunmeno otettiin puheeksi. Terkkari oli sitä mieltä että voisi hyvin mennä kouluun jo 6 v, on kaikin puolin hyvin kehittynyt.

Meillä kuiteskin mieheni kanssa olemme sitä mieltä, että kyllä sinne kouluun ehtii. Ja eipähän ole aina porukan nuorin. Lisäksi asiaan vaikutti vahvasti kaverit, jotka siis ovat syntyneet v. 2001. Nyt kaikki tytöt saavat mennä yhdessä eskariin ja ekaluokalle.

Kannattaisi kyllä varmaan miettiä sitä pienen kouluun menoa. Itsekin vielä muistan oman koulunalkuni, kuinka se oli "iso juttu", hienoa ja jännää.

Haluaisin siis sanoa, että jos lapsella on jotain ujoutta tms. mikä voi vaikuttaa siihen koulussa toimeen tulemiseen, niin kannattas varmaan miettiä kahteenkin kertaan. Ihan vain sen lapsen kannalta. Ja vaikka käyttää se välivuosi ikäänkuin "preppaamiseen".

Kun varmastihan me kaikki vanhemmat halutaan että tenaville se koulunkäynti olisi mukavaa ja helppoa, eikä jokapäiväistä taistelua...

 

meillä toukokuussa 7 täyttävä tyttö joka ei vielä osaa lukea kirjaimet osaa suhteellisen hyvin mitä nyt välillä oudoimmat unohtuvat.

Ollut aina mielestäni ikätasolla ja vanhassakin päiväkodissa näin aina sanottu. Muutimme vuosi sitten eri paikkakunnalle jonka jälkeen on sanottu että tyttäremme ei pysty kuuntelemaan pitkiä ohjeita ja on keskitasoa matemaattisissa ja äidinkielellisissä asioissa. Ja kouluvalmiustestissä todettu myös näin ja sanottu että on ns. käytännönihminen.

Minulle testin jälkeen sanottiin että testi meni hyvin ja läpi, jolloin sanoin että kiva niin voi alkaa puhua että pääsee kaverin kanssa samaan luokkaan. Nyt kuitenkin lastentarhanopettaja halusi viimeviikolla keskustella ja kertoikin että tehdään lisäselvitystä että mikä luokka olisi lapselleni paras. Ja ettei hän välttämättä pääsekkään lähikouluumme! Minusta on heiltä aika epäammattimaista ensin sanoa että kaikki on ok ja sitten vetää ns. matto jalkojen alta.

Hän pääsi kuitenkin testin läpi ja sai tarvittavan pistemäärän, mutta nyt halutaan lisäselvittää miksi ohjeiden kuuntelu tuottaa hankaluutta. Olen itse sitä mieltä että tässä tilanteessa hän selviäisi tavallisella luokalla jos saisi hieman tukea ohjeistuksessa. Luokka johon hän on menossa on kuitenkin nykyluokkia pienempi vain 20 oppilasta.

Meidän paikkakunnalla kaikki lapset testataan toisin kun taas siellä missä lapseni serkku asuu saa vanhemmat päättää tehdäänkö testi.
Mikä on myös mielestäni outoa ettei samat säännöt päde jokapuolella.

Se myös on kyseenalaista kuinka luotettava kyseinen testi on jos kerran pistemäärä ylittyy mutta silti täytyy tehdä lisätestejä.

No tuli vähän purettua sydäntä, mutta harmittaa niin että on puhunut jo tytölle että samaan luokkaan pääsee kaverin kanssa. kun hänelle kerroin että ei menekään ehkä tuohon kouluun hän sanoi tomerasti ettei muuhun kouluun mene ja siellä testissä ei sitten puhu niille mitään on meinaan aikas jääräpää luonteeltaan :kieh:

 

minä alottajan tilaanteessa oottaisen sen vuosen ja laittaisin kouluun vasta sitten. niinku joku mainitsi niin kyllä sitä koulua kerkee käymään. jos mietityttää lapsen ujous ja miten pärjää testissä niin eikö sekin jo kerro että lykkäys vois olla hyvä juttu. ja musta kannattaa miettiä myös sitä et jos lapsi kouluun lähtiessä on jo "hieman jälessä luokkakavereitaan" (tarkotan just sitä ettei ole vielä koulukypsä) niin miten todennäköistä on että lapsi ottaa ikäisensä ja kaverinsa kiinni oppimisessa. usein kuitenkin käy niin että lapsi menee siellä omalla raiteellaan ja näin ollen on samassa tilanteessa ekaluokan jälkeen. ja taas mietitään että motä tehdään, jatketaanko vai kerrataanko. itsestä tuntus että lapselle olis kuitenkin helpoin ottaa se lisä askel tässä vaiheessa kun sitten koulussa. no tämä on minun mielipide. itsellä ei vastaavaa tilannetta ole mutta olen ammatiltani nuoriso-ohjaaja ja ollut eskarissa töissä. siltä pohjalta esitän omat mielipiteeni.

 

Kannattaa kuunnella mitä psykologi testeistä sanoo ja toimia sen mukaan .
Meidän poika on myös loppuvuodesta syntynyt ja kävi koulukypsyystesteissä mutta aloitti koulun sitten syksyllä .
Eskariopen mielestä halusi vain leikkiä vielä eikä keskittynyt tehtäviin.
Testit menivät kuitenkin hyvin .
Poika on myös ujonpuoleinen ja "pohtiva ja haaveilemaan jäävä" tyyliltään mutta hyvin on koulussa pärjännyt !

 

siirtäisin kouluunmenoa vuodella ja antaisin lapsen käydä eskarin uusiksi. Parempi tuplata eskari nyt kuin sitten vaikka kakkonen jos ykkösen saa jotenkin roikuttua mukana!
Lapsi ei ole tuossa iässä vielä niin kunnianhimoinen kuin vanhemmat. lapseni kaveri tuplasi eskarin eikä siitä murhetta kanna, nyt oppi lukemaan kun muutkin ykköset oppi. ja varmaan on pian ihan samaa tahtia muiden ykkösten kanssa.

 

mulla ei vielä omien lasten kohdalta kokemusta.. mutta kannattaa ensin ne testit käydä läpi ja katsoa tilannetta sitten.
Kouluun menohan ei vaadi lukemisen ja laskemisen osaamista, mutta keskittyminen aika pääosassa(mielestäni)
Meillä keskimmäinen lapsista syntynyt aivan loppuvuonna -01, ja itsellä tietty ollut mielessä jo tuo koulun aloitus, että lähteekö kouluun 6 vai 7 vuotiaana.
4-5 vuotisena neuvolassa on osannut kaikki ikää vastaavat asiat ja on keskittynyt tehtäviin hyvin, mutta sitähän ei vielä tiedä mitä tuleva eskarivuosi tuo tullessaan...jos eskarin kautta tulee suositusta vielä johonkin testeihin niin varmaan ne käydään läpi ja tilanne katsotaan sen mukaan.
<br><br>

 

Meillä poika meni eskariin 5v ja kouluun 6v ja on siis syntynyt tammikuussa. Päiväkodissa eivät suositelleet kouluunmenoa ja kun kysyin syytä niin se että on niin nuori.
Vein lapsen kasvatus-ja perheneuvolaan testeihin ja meni hienosti läpi. Ja laitoin lapsen kouluun. Poika osasi jo kouluun mennessä lukea ja kirjoittaa, mutta se ei ole se pointti vaan se, että osaa keskittyä, ottaa ohjeita vastaan ja osaa olla ryhmässä.
Kertaakaan en ole katunut että lapsi aloitti koulun nuorena ja vaikka hän on aina ollut luokkansa nuorin.

 

Ujous ei ole mikään este ettei kouluun voisi mennä.Päinvastoin :ujot lapset ovat niitä jotka seuraavat muita tarkemmin opetusta,he myöskin seuraavat muitten lasten ja ihmisten reaktioita.He osaavat lukea ja vaistota ihmisiä.Ujous ei ole negatiivinen asia !!!

 

Nyt olisi tärkeätä erottaa toisistaan kaksi asiaa: se, ettei ole vielä koulukypsä, ei tarkoita sitä että lapsessa olisi jotakin vikaa! Ei lastasi pidetä tyhmänä tms., jos hänelle suositellaan kouluunmenon lykkäystä.

Kova paikka tällainen toki voi olla vanhemmalle. Tässä pitää kuitenkin yrittää työntää syrjään tunteet siitä, että olisi itse toiminut väärin tai että lapsi on nyt loppuelämäksi jotenkin tuomittu...

Kyllä itselläkin mielessä kävi, että onko se eskarin opettaja nyt osannut arvioida oikein meidän poikaa... Joka siis on niin fiksu ja mukava ja rauhallinen ja kykenee keskittymään...

Mutta kun ei ole kyse lapsen fiksuudesta. Poikamme on syntynyt joulukuun lopussa. Jos raskaus olisi aikanaan mennyt lasketun ajan yli, emme nyt edes joutuisi miettimään tätä asiaa. Vuosirajat ovat aina kuitenkin tietyssä mielessä mielivaltaisia.

Meidän pojalla ongelmat ovat siinä, ettei hän tee ryhmässä eskaritehtäviä. Tehtävät kyllä onnistuvat, jos aikuinen tulee viereen erikseen neuvomaan. Myös ns. siirtymävaiheet ovat vaikeita: poika vetkuttelee ulos mennessä pukemisessa, siihen voi mennä puolikin tuntia, ja muut lapset jo leikkivät ulkona. Poika ei ole ylivilkas eikä kognitiivisella puolella ole ongelmia. Silti tuntuu, että paras olisi varmastikin antaa hänen kasvaa vielä vuoden verran.

Onkohan teidän kunnassa mahdollisuutta starttiluokkaan? Starttiluokka on ns. nollaluokka, jolla lapsi saa rauhassa käydä koulua pienessä ryhmässä (max 10 lasta). Starttiluokan jälkeen siirrytään yleensä tavalliselle ekaluokalle, tosin voidaan siirtyä suoraan myös tokaluokalle, jos starttivuoden aikana on tapahtunut niin paljon kypsymistä.

On lapsenkin etu, että ongelmat selvitetään ennen koulun alkua: on varmasti rankempaa vaikkapa jäädä luokalle ala-asteella, kuin lykätä kouluun lähtöä.

Kovasti nyt haluaisin tsempata kaikkia samaa asiaa pohtivia! Meilläkin on tämä vielä mietinnässä, ja mieluusti kuulisin kaikenlaisia kokemuksia starttiluokista!!!

 

Ajattelitko sellaista asiia kun lapsesi kasvaa tulee ylioppilasjuhlat ym... ei pääse esim. ravintolaan. Vaikka eihän se tunnu tärkeältä. Ninimerkillä kokemusta on.

\

Meillä poika meni eskariin 5v ja kouluun 6v ja on siis syntynyt tammikuussa. Päiväkodissa eivät suositelleet kouluunmenoa ja kun kysyin syytä niin se että on niin nuori.
Vein lapsen kasvatus-ja perheneuvolaan testeihin ja meni hienosti läpi. Ja laitoin lapsen kouluun. Poika osasi jo kouluun mennessä lukea ja kirjoittaa, mutta se ei ole se pointti vaan se, että osaa keskittyä, ottaa ohjeita vastaan ja osaa olla ryhmässä.
Kertaakaan en ole katunut että lapsi aloitti koulun nuorena ja vaikka hän on aina ollut luokkansa nuorin.

 

samasta syystä en ole aikaistanut lasteni kouluunmenoa vaikka kaksi osasi lukea ennen koulua ja nuorin jopa oppi juuri ja juuri 5 v täytettyään lukemaan. ja toinen asia on se että kun koulun velvollisuudet alkaa niin yksi osa huoletonta lapsuutta on ohi ja sitä aikaa ei saa enää vastaavana takaisin.
vaikka ekaluokkalaiseni kirjoittaa pitkiä "satuja" välimerkittäin ne ja ison veljen läksyjä tehdessä on oppinut englantia aika paljon yms niin en ole kokenut haittaa vaikka ekaluokalla onkin, opettaja on osannut järjestää ylimääräistä puuhaa ihan riittämiin.
tässä tulee taas mieleen se vanhempien kunnianhimoisuus vai onko kyse siitä että saadaan lapsi pois päivähoidosta maksuttomaan kouluun...

\

Ajattelitko sellaista asiia kun lapsesi kasvaa tulee ylioppilasjuhlat ym... ei pääse esim. ravintolaan. Vaikka eihän se tunnu tärkeältä. Ninimerkillä kokemusta on.
\

Meillä poika meni eskariin 5v ja kouluun 6v ja on siis syntynyt tammikuussa. Päiväkodissa eivät suositelleet kouluunmenoa ja kun kysyin syytä niin se että on niin nuori.
Vein lapsen kasvatus-ja perheneuvolaan testeihin ja meni hienosti läpi. Ja laitoin lapsen kouluun. Poika osasi jo kouluun mennessä lukea ja kirjoittaa, mutta se ei ole se pointti vaan se, että osaa keskittyä, ottaa ohjeita vastaan ja osaa olla ryhmässä.
Kertaakaan en ole katunut että lapsi aloitti koulun nuorena ja vaikka hän on aina ollut luokkansa nuorin.

 

Itselläni oli jokunen vuosi sitten sama tilanne.
Tyttäreni oli eskarissa ja siellä sitten tehtiin koulukypsyystestit... ja tuloshan oli sellaien, että olisi hyvä, jos ei vielä menisi kouluun.

Tosin, olisin voinut laittaa silti tytön kouluun, mutta hän oli syntynyt loppuvuodesta, joten katsoin parhaimmaksi sen, että hän kävi toisen kerran eskarivuoden....
ja olen iloinen siitä, että tein tämän päätöksen...
Nyt koulussa menee ainakin vielä toistaiseksi ihan hyvin, ei mitään ongelmia, toivottavasti ei tulekaan...

Joten, jos mahdollista, kannattaa vaan laittaa lapsi myöhemmin kouluun, niin ainakin on kunnolla koulukypsä ja samalla sen yhden lukuvuoden aikana lapsi voi oppia paljon asioita.... ja on viisampi kun toiset luokkatoverinsa .

 

Miksi aina niin hirveästi vain kehutaan näitä lykkäyksiä?
Oma poikani on syntynyt joulukuussa ja on nyt 5. luokalla.
Tällä luokalla on kaksi tällaista edellisen vuoden joulukuun poikaa jotka tällä hetkellä ovat tietysti fyysisesti isompia kuin nämä normaaliin aikaan koulunsa aloittaneet loppuvuoden lapset. Fyysisesti vahvempina sitten härnäävät, tönivät ja kaatavat maahan näitä pienempiään. Harmittaa oman puolesta.

 

keskutelun aloittajalta kysyisin : harkitsetko siis laittavasi tavalliseen peruskouluun ekalle lastasi?
Kantapäään kautta kokeneena sanoisin rakkaasta peruskoulusta sen verran, että se antaa aika vähän lapselle kasvun varaa. Mittaaminen ja muotitiinvalu alkaa jo eskarissa. Meillä on neljä lasta, josita kaksi kävi kunnallisen peruskoulun. Kaksi nuorempaa on käynyt Steinerkoulun, jossa yksilölliyssy, temperamentti ja lapsen kasvu otetaan OIKEASTI HUOMIOON.

 

Meillä on vuonna 2000 syntynyt poika, joka nyt siis eskarilainen. Hyvin on eskari mennyt, ei ole tullut mitään sanomista mistään, mutta jos olisi - niin tarkkaan olisin miettinyt lapseni tulevaisuutta.
Se ei ole mikään häpeä, jos tuplaa eskarin. Täällä meillä peräkylällä ei tunneta sellaisia hienouksia kuin nollaluokka tai starttiluokka.
Pojan eskariryhmässä on poika, joka nyt tuplaa eskaria, ja sen verran tiedän hänen kehityksestään, että vieläkään ei hänen katsota olevan kypsä kouluun. Vaikka ikä näyttäisi mitä. Minusta kaikkein tärkeintä on katsoa sitä, onko lapsi kypsä, ei sitä, mitä luokkakaverit,sukulaiset, ystävät, tutut ja mitä koko muu maailma on mieltä. Lapsen kehitys sen ratkaisee, ja vanhemmilla on oltava selkeä näkemys siitä, mikä on paras vaihtoehto heidän lapselleen. Ymmärrän sen, että nykyajan maailmassa, jossa paineita ladataan varsinkin meidän äitien hartioille iso kasa, on vaikea välillä hahmottaa ns. hyviä ratkaisuja... Ehkä ihan oikeasti on hyvä miettiä toisiakin vaihtoehtoja, kuin tämä perinteinen peruskoulu. Joku tuossa aiemmin väläytteli Steinerkoulua. Siihen en ole itse perehtynyt ollenkaan, tiedän vain ,että naapurikaupungissa sellainen on. Ehkä olisi hyvä ottaa sen tarjoamasta sisällöstä selvää ja miettiä, sopisiko se omalle lapselle.

 

Hei!

Kirjoituksesi tuntui kovin tutulta. Meillä on myös ujo lapsi: tarvitsee oman aikansa uusiin tilanteisiin ja uusiin ihmisiin. Eskariaikana ei juurikaan suutansa aukaissut jos ei ollut "pakko". Kun tutustui kavereihinsa kunnolla, jutteli ihan normaalisti, leikki jne. Lapsi on ollut aina ujonpuoleinen, kotona toki puhua pälpättää ja on kuin kuka tahansa lapsi. Meillekin eskarissa vihjailtiin, että kuinka mahtaa koulussa pärjätä ja onko valmis kouluun. Lapsi on nyt ensimmäisellä luokalla, ja on reipastunut erittäin paljon. On saanut paljon luokkakavereita ja viihtyy koulussa, missä saa olla ikäistensä seurassa. Itselleni oli yllätys, että JOPA VIITTAILEE TUNNILLA. Koulumenestys on ihan ok, tehtävät sujuvat, osaa lukea jo suhteellisen hyvin jne. On ollut ihana huomata miten tästä ujosta ankanpoikasesta on kuoriutunut jo melkoisen reipas koululainen, toki vieläkin on ujo, mutta ei kai luonteenpiirteitä tarvitse muuttaa ja kaikkien olla samanlaisia. Äitinä tiedän, että lapseni osaa paljon asioita, mutta monet tiedot ja taidot jäävät ujouden alle, vaikka tietäisi ei välttämättä uskalla tuoda niitä esiin koska jännittää ja ujostuttaa. Nykyään kaikkien lasten pitäisi olla samasta muotista, tuntuu että sitä toitotetaan jo neuvolasta saakka. Mikäli lapsellasi ei ole jotain OIKEAA syytä jättäytyä pois ekalta luokalta, kannustan sinua laittamaan hänet kouluun. Koulukypsyystestit ovat vain suuntaa antavia, itse en laittanut lastani koulukypsyystestiin koska tiesin että tulos ei olisi millään muotoa oikeanlainen, koska poika olisi jännittänyt tilannetta ja tehtäviä niin paljon. Äitinä tunnet lapsesi parhaiten. Kannusta ja kehu lastasi, sekä anna mahdollisuus myös epäonnistumisiin. Joskus kun oma lapseni pahoittaa mielensä siitä, että on epäonnistunut jossain, kerron hänelle kuinka monet pullat äiti on polttanut, mutta leiponut ja yrittänyt taas uudelleen kunnes on onnistunut. Tänä päivänä syödään melkoisen hyviä pullia jo Tsemppiä sinne!!!!! :hug:

 

\

samasta syystä en ole aikaistanut lasteni kouluunmenoa vaikka kaksi osasi lukea ennen koulua ja nuorin jopa oppi juuri ja juuri 5 v täytettyään lukemaan. ja toinen asia on se että kun koulun velvollisuudet alkaa niin yksi osa huoletonta lapsuutta on ohi ja sitä aikaa ei saa enää vastaavana takaisin.
vaikka ekaluokkalaiseni kirjoittaa pitkiä "satuja" välimerkittäin ne ja ison veljen läksyjä tehdessä on oppinut englantia aika paljon yms niin en ole kokenut haittaa vaikka ekaluokalla onkin, opettaja on osannut järjestää ylimääräistä puuhaa ihan riittämiin.
tässä tulee taas mieleen se vanhempien kunnianhimoisuus vai onko kyse siitä että saadaan lapsi pois päivähoidosta maksuttomaan kouluun...
\

Ajattelitko sellaista asiia kun lapsesi kasvaa tulee ylioppilasjuhlat ym... ei pääse esim. ravintolaan. Vaikka eihän se tunnu tärkeältä. Ninimerkillä kokemusta on. \

Meillä poika meni eskariin 5v ja kouluun 6v ja on siis syntynyt tammikuussa. Päiväkodissa eivät suositelleet kouluunmenoa ja kun kysyin syytä niin se että on niin nuori.
Vein lapsen kasvatus-ja perheneuvolaan testeihin ja meni hienosti läpi. Ja laitoin lapsen kouluun. Poika osasi jo kouluun mennessä lukea ja kirjoittaa, mutta se ei ole se pointti vaan se, että osaa keskittyä, ottaa ohjeita vastaan ja osaa olla ryhmässä.
Kertaakaan en ole katunut että lapsi aloitti koulun nuorena ja vaikka hän on aina ollut luokkansa nuorin.

En ole koskaan ymmärtänyt sitä väitettä että lapsuus loppuu koulun aloitukseen. Ei meillä ainakaan loppunut. Jos haluaa elää ihan pumpulissa niin silloin varmaan on parasta olla kotihoidossa ja hakea lykkäystä ja mennä vasta 8v kouluun. Tulee sitten pitkä lapsuus

Ei vaan jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää mikä on parasta. Tuskin siitä mitään kunniaa saa vaikka lapsi aloittaa koulun aikaisin, kuten ei myöskään häpeää vaikka aloitusta lykättäisiin.

 

Itse tiedätte asianne paremmin, mutta testi antaa osviittaa. Onko tytöllä paljon kavereita mitkä ovat menossa samaan kouluun? Jos on niin sosiaalisten suhteiden takia voisi olla hyvä mennä jos on mahdollista. Jos ei ja testi ilmoittaa selvästi että ei ole koulukypsä niin jääköön vielä harjoittelemaan. En usko että lykkäyksestä olisi ainakaan mitään haittaa lapselle. Toisaalta tutkimusten mukaan nuoruus on parasta aikaa oppimiselle, joten jos on kypsä niin kouluun.