Koulun alku lähti huonosti käyntiin, mitä tehdä!

["simpsukka"]

Voi P*rs* sentään! Koulu lähti ekaluokkalaisella tosi huonosti käyntiin, ongelmia sosiaalisten ryhmätilanteiden kanssa. Lapsi oli jo tarhassa vilkas ja halusi aina olla tilanteen herra, mutta nyt on kaikki ryöstäytynyt käsistä koulun alkaessa. Kotona menee hyvin, lapsi tottelee ja ei vastaavia ongelmia ole. Koulussa häiriköi tuntia (lähes aina), mukiloi kavereita välitunneilla, on äkkipikainen ja ei saa käytöstään hallintaan. Opettajallakin on omien sanojensa mukaan "jo kaikki keinot käytössä". Miten on niin vaikeaa saada yhtä kuritonta kakaraa koulussa ruotuun! Nyt ei enää voimat riitä kun kuukauden on joka päivä ope soitellut koulusta milloin minkäkin asian takia, lyöty kaveria, taas poistettu luokasta, välitunnit joutuu viettämään sisällä, karannut koulusta.... Ihan mahdotonta. Keskustelussa koulun ja kodin välillä koulu sanoi suoraan ettei heillä ole rahaa ja aikaa pitää meidän lasta enää siellä. Ehdottivat adha-lääkitystä ja diagnoosien hankkimista, siirtämistä "tarkkikselle" kun tehostettu tuki ei riitä. Poika on vilkas ja varmasti muitten silmissä "häirikkö" mutta myös osaa asiat mitä opetetaan, edellä kavereitaan opetuksessa. Lisäksi luokalla on lapsia, jotka tahallaan ja jatkuvasti ärsyttävät omaa lastani. Nyt ei enää yksinkertaisesti omat taidot riitä ja koululla on vain omalehmä ojassa resurssien puutteessa. Helpompi kuulemma vain siirtää "ongelma" pois heidän silmistään jonnekin perähikiälle pienempään luokkaan näitten "erityisoppilaitten" (=lue: todelliset psykot häiriköt) luokse.
Mitä hitsiä tässä voi tehdä? Lääkitystä en pojalleni MISSÄÄN nimessä aloita, se on ehdoton nou nou. Lisäksi minusta hänellä ei ole varsinaista adhd:ta, jolle koulupsykologi on hakemassa jonkinsortin diagnoosia lääkäriltä. Mitä voin pojalle kotona sanoa/ tehdä jotta käytös saataisiin muuttumaan? Nyt on tosi avuton olo. On meinaan kokeiltu jo perinteiset uhkaamiset, lahjomiset, kiristämiset ja hyssyttelyt. Palkitseminen auttaa lyhytjänteisesti, ei kuitenkaan koko viikkoa. apua...

 

["jaa-a"]

Jos tuollaista häiriökäyttäytymistä on etkä edes suostu tutkituttamaan niin se on sitten voi voi. Kai ne koulussa osaa jotkut ratkaisut sinunkin puolestasi sitten tehdä kuten esim. ls-ilmoitus ja tosiaankin se siirto erityisluokalle.

 

[Jaah]

Sulje silmäsi lisäksi korvat, niin ongelma on edelleen poissa.

 

["jkl"]

Hankala tilanne. Itsellä ei samasta kokemusta, mutta kun pojallani oli mennyt eskarissa pari ekaa päivää huonosti, kokeilin pientä lahjontaa. Lupasin ostaa lapsen toivoman lelun (ei kallis) heti eskarin jälkeen, jos päivä on mennyt hienosti. Kysyin tädeiltä ja ihan hyvin oli mennyt. Saman tein seuraavana päivänä, ja sekin auttoi. Heti eskarin loputtua, kyselin tarkasti lapselta ja tädeiltä miten oli mennyt. Ja nyt on jo mennyt ihan hyvin. Tämmöinen motivointi ei ehkä auta kaikilla lapsilla, mutta meillä se auttoi.

 

[hae apua]

Ei lääkitystä todellakaan! sairasta kun nykyään syötetään pikkulapsille jo lääkkeitä, joiden vaikutukset aivoihin voi olla tuhoavia. Psyykkisiin ongelmiin pitää saada käyttäytymisterapiaa tms. Vaadi erityisopettaja pojallesi! Onko hänellä harrastusta? Jokin joukkuelaji, jossa pitää noudattaa sääntöjä ja saa purkaa energiaa voisi olla hyvä. Tai jos kiinnostuneempi jostain muusta, niin sellaista. Tietenkin tilanne on koulussa vaikea, jos lapsesi käy muiden kimppuun, joten myös muita pitää koulun suojella.

Oletko hakenut perheneuvolasta apua? Hae apua nyt kun tilanne ei ole mennyt liian pitkälle vielä!

 

["jkl"]

[QUOTE="jaa-a";28974645]Jos tuollaista häiriökäyttäytymistä on etkä edes suostu tutkituttamaan niin se on sitten voi voi. Kai ne koulussa osaa jotkut ratkaisut sinunkin puolestasi sitten tehdä kuten esim. ls-ilmoitus ja tosiaankin se siirto erityisluokalle.[/QUOTE]

ap puhui nimenomaan lääkityksestä, jota ei halua lapselleen. Olipa sullakin fiksu vastaus ap:n kurjaan tilanteeseen.

 

[Phoebsi]

Ai lääkitys on nounou ja sinun mielestä lapsellasi ei ole mitään diagnoosiin viittaavaa? Ja että muut lapset yllyttää?

Okei. Kiva juttu. Toivottavasti oman lapsen luokalle ei tulevaisuudessa tule sinun lapsen kaltaista häirikköä.

 

["simpsukka"]

Aika kyynisiä vastauksia, teillä ei taida olla mitään huolta omista lapsista. No siis pointti oli siinä, että apua on haettu, mutta kaikilla vaihtoehtona on vain siirto muualle pois koulusta. Tutkimusta tehdään mutta auta armias jonoja päästä tutkimuksiin kun koulu antoi aikaa 2 viikkoa "ratkaista" ongelma. Lisäksi kunnalla ei kuulemma ole täällä resursseja hoitaa asiaa pidemmälle, joten pitäisi pahimmassa tapauksessa muuttaa muualle.

 

["simpsukka"]

kiitos myös asiallisista vastauksista. Huoli on kova ja nyt todellakin yritetään tehdä kaikki pojan parhaaksi.

 

[Jaah]

Ei olekaan oman lapseni kanssa ongelmia. En tuhonnut sen aivoja raskausaikana röökillä tai päihteillä, ja olen kasvattanut häntä maalaisjärjellä ihan pienestä pitäen. Lapsukainen on aivan unelma, ja sitä on sanoneet myös päiväkodin hoitajat ja opettajat

 

["äiti myös"]

Laita kunta tiukille, vaadi että täytyy löytyä apua, pitää saada esim. psykologin käyntejä, käyttäytymisterapiaa. Vaadi ja tee valituksia aina vain korkeammalle, jos ei ala apua löytyä. Sairasta peliä, kun ei tuon ikäiselle löydy apua, vielä kun asialle on vielä tehtävissä jotain. En tiedä minkä verran lapsesi saa katsoa telkkaria ja olla koneella, mutta sellainen aika ihan minimiiin, enintään yhteensä 45 min päivä. Joillekin nuo konet aiheuttavat melko paljon levottomuutta ja ongelmia.

 

[vaikeaa]

Kouluhan on vasta alkanut. Hänellä on sopeutuminen uuteen asiaan vasta menossa ja nuo kaikki "oireet" voivat olla vain siihen liittyviä, ei sen kummempaa. Asiaa ei kyllä välttämättä auta sekään ettei pääse välitunnille ym. muihin tilanteisiin muiden kanssa opettelemaan sosiaalisia taitoja.
Mun mielestä pitäisi pitää palaveri open ja teidän kesken ja keskustella pojan kuullen ja hänet huomioon ottaen säännöt selviksi.
Minusta kirjoituksesi perusteella on eräänlainen noidankehä käynnissä tuolla menolla.

Lapset ovat erilaisia eikä taustalla tarvitse olla mitään diagnoosia vaikka olisikin vilkkaampi lapsi kyseessä.

 

["vieras"]

Ei olekaan oman lapseni kanssa ongelmia. En tuhonnut sen aivoja raskausaikana röökillä tai päihteillä, ja olen kasvattanut häntä maalaisjärjellä ihan pienestä pitäen. Lapsukainen on aivan unelma, ja sitä on sanoneet myös päiväkodin hoitajat ja opettajat

Hyvä hyvä! Sait kiillotettua kruunusi.

Itse olen toiminut kuten sinäkin ja lapsilla ei ole ongelmia, mutta sen verran tajuan, että vaikka itse tekisi kaiken kuinka oikein, ongelmia voi tulla.

 

["vieras"]

Hankala tilanne. Mä lisäisin vapaa-ajalle sosiaalisia tilanteita, lapsiryhmiä yms. missä voit itse tarkkailla ja ohjata käytöstä. Lasta taitaa koulu jännittää niin, ettei osaa olla kavereiden kanssa. Palkitsemista onnistumisista ja jonkin asian menettämistä, jos riehuu. En tiedä katsotaan teillä paljon tv:tä tai pelataanko, mutta pelit pois. Miellä ainakin se lisää kohelluksen määrää, joten esim. nyt koulun alkaessa jätettiin pelit ja tv hetkeksi. Aikuisen kanssa yhdessä puuhaamisesta, ruuanlaittoa yms. rauhallista, jossa vaaditaan 'aikuismaista' käytöstä.

 

["vilperin äiti"]

Meillä oli kanssa aivan mahdotonta menoa ekaluokalla lapsellamme jolla on ADHD. Meni tilanne sitten siihen, että loppuvuoden lapsi kävi kotikoulua. Kevätlukukaudella kävi 2 kk vielä pienryhmässä koulua ja sitten siirtyi tukiluokalle. Siihen loppui hulinointi ja ison hyödyn olemme saaneet tuosta koulumuodosta. Lapsi on nyt kolmannella ja on tukiluokalla edelleen. Tosin tämän lukuvuoden aikana hän siirtyy takaisin pienryhmään. Se kieltämäti itseä jännittää, miten se alkaa mahtaa sujumaan ja ettei häiriköinti palaisi takaisin.

Lapsellamme on myös lääkitys, Medikinet. Se on kyllä myös iso apu lapselle. Ei ole levottomuutta lääkityksen aikana ja muutenkin keskittyy asioihin paremmin, kun on lääkitys päällä. Ei minusta lapsen lääkitsemistä pidä pelätä. Pitää miettiä sitä, että olisiko itsestäsi mukavaa, jos päässäsi pyörisi yhtä aikaa 20 tv-kanavaa, etkä enää hallitsisi mitä katsoisit / tekisit seuraavaksi.

Tsemppiä sinulle!!

 

["tuta"]

Tuo välituntivalvonta pitäisi ekaluokan alussa olla sellaista, että opettaja ottaa lapset ryhmänä ja siinä yhdessä puuhataan ja tutustutaan eikä sillä tavalla, että lapset joutuvat etsimään seuransa välitunnilla itse ja osa jää seisomaan viikoiksi koulun pihalle yksin.

 

[fdjslkf]

Ei olekaan oman lapseni kanssa ongelmia. En tuhonnut sen aivoja raskausaikana röökillä tai päihteillä, ja olen kasvattanut häntä maalaisjärjellä ihan pienestä pitäen. Lapsukainen on aivan unelma, ja sitä on sanoneet myös päiväkodin hoitajat ja opettajat

Voiko tällaisiakin ihmisiä olla olemassa? Voi sitä lapsi-raukkaa jolla on tuollainen äiti.

 

[moona81]

Kaikessa karsitaan siis rahallisesti. Joten tarvittavia tukikeinoja ei ikävä kyllä ole tarjolla.

Ymmärrän myös opettajan kannan asiaan. Ei opettamisesta tule mitään, jos yksi oppilas häiriköi jatkuvasti. Myös välitunnilla jokaisella oppilaalla on oikeus tuntea olla turvassa. Ja opettajalla/koululla on myös vastuu lapsesta koulupäivän ajan. Joten karkailu ei ole hyväksyttävää. Ei opettajaa voi sitoa siihen, että hän etsii yhtä oppilasta kesken koulupäivän.

Pojallasi ei ole mahdollista saada henkilökohtaista avustajaa luokkaan? Itse sinun tilanteessa käyttäisin kaiken mahdollisen tuen ja avun. Myös kaikki mahdolliset testit. Niiden nojalla (jos jotain ilmenee) on poikasi saatava tiettyjä tukimuotoja. Ja pitäisi silloin koulun järjestää.

Ikävä tilanne todellakin. Mutta ethän oleta, että koko luokka pyörii poikasi mielen mukaan?

 

[Jaah]

Voiko tällaisiakin ihmisiä olla olemassa? Voi sitä lapsi-raukkaa jolla on tuollainen äiti.

Jeah. Mä ole hyvä äiti, ja nähnyt ja kyrpiintynyt noihin häiriintyneisiin häirikköpentuihin. Joiden vuoksi koko luokka, mahdollisesti koko koulu kärsii.

Ja yleisesti ottaen, suurin osa näistä häiriintyneistä on saanut jo äidin vatsassa ollessan hitonmoisen määrän myrkkyjä. Tupakoitsijoiden kakaroita, joilta aivot tuhottu. Tai sitten äidin ja isin pikkukullanmuruja, joita ei ole saanut komentaa, ettei tule paha mieli. Ja sitten jossain vaiheessa menee vanhemmillakin yli se käytös, ehkä. ja siinä vaiheessa niille hirviökakaroille ei voi enää mitään. Vittuuntunut, sitä mä olen.

 

[Blue]

Tilanne on melko huolestuttava jos lapsi pääse mm. karkaamaan koulusta. Koulu ei voi ottaa noin isoa riskiä ja siksi ovat ehdottaneet että lapsi siirretään sinne missä on paremmat resulssit vahtia karkaavia, häiriköiviä, väkivaltaisia ja impulsiivisia lapsia.

Ei voi olettaa että luokan opettajan koko päivä menee siihen kun hän koittaa pitää lapsesi kurissa ja sillä aikaa muu luokka ei saa opetusta.

Anna siirron tapahtua, rauhoittaa varmasti lastasikin ja antaa hänelle paremman oppimisympäristön, ja ennen kaikkea muut lapset saavat sen opetuksen minkä ansaitsevat.

 

[Mep]

Erityisluokka ei aina tarkoita häiriköiden luokkaa. Meidän poika käy nyt 2.lk pienluokassa (10 poikaa), toisilla esim. lihasheikkousongelmia, toisilla keskittymisen ongelmia ja kellä mitäkin.

Silti opiskelu sujuu sekalaisella porukalla ;-) Kaksi avustajaa + ope.

 

[Blue]

Jeah. Mä ole hyvä äiti, ja nähnyt ja kyrpiintynyt noihin häiriintyneisiin häirikköpentuihin. Joiden vuoksi koko luokka, mahdollisesti koko koulu kärsii.

Ja yleisesti ottaen, suurin osa näistä häiriintyneistä on saanut jo äidin vatsassa ollessan hitonmoisen määrän myrkkyjä. Tupakoitsijoiden kakaroita, joilta aivot tuhottu. Tai sitten äidin ja isin pikkukullanmuruja, joita ei ole saanut komentaa, ettei tule paha mieli. Ja sitten jossain vaiheessa menee vanhemmillakin yli se käytös, ehkä. ja siinä vaiheessa niille hirviökakaroille ei voi enää mitään. Vittuuntunut, sitä mä olen.

Valitettavasti mä olen samaa mieltä kanssasi, vaikka tokihan näin ei saisi sanoa.

 

[Phoebsi]

Jeah. Mä ole hyvä äiti, ja nähnyt ja kyrpiintynyt noihin häiriintyneisiin häirikköpentuihin.

Minun lapseni eivät ole edes koulussa ja silti olen jo ehtinyt kyrpiintyä lapsiin jotka eivät tottele mitään ja joiden vanhemmat eivät joko halua tehdä asialle mitään tai sitten niitä ei kiinnosta. Tai ne eivät vaan tajua yksinkertaisia asioita.

Ja aina nämä lapset on vähän saman taustaisia tai vanhemmat saman tyylisiä... mutta eipä mennä yksityiskohtiin. Mutta kuten Blue sanoi, tätä ei saisi ääneen sanoa.

 

["vieras"]

Mulla pisti silmään se ettet ymmärrä sitä, ettei opettaja, jolla on 20-30 lasta vastuullaan, saa sun lasta hallintaan. Sitten sä lopussa valitat kun säkään et saa poikan millään kuriin. Pojalla on ilmeisesti tarhassakin ollut jonkun asteisia vaikeuksia, jos on pakko olla tilanteen herra ja on ollut vilkas. Mites sä kuvittelet, että opettaja sais sun lapses kuriin? Kun ei voi estää lähtemästä pois koulusta (syytteet väkivallasta tms) jne. Puheilla kun itsekään et saa lastasi kuriin. Kaiken lisäksi opella on 20-30 muutakin lasta, joita pitää OPETTAA. Ja jos poika ei äitiäkään usko, niin miksi uskoisi vierasta...

Toiseksi miksi kieltäydyt poikasi tutkimuksista? ne eivät automaattisesti tarkoita lääkkeitä. Vai tiedätkö sä tässäkin paremmin kuin koulupsykologi?

Tässä tapauksessa kärsii koko luokka ja opettaja. Vois olla ihan hyvä, että jos luokassa ei poikasi osaa käyttäytyä, etkä suostu tutkimuksiin, että poikasi menisi sellaiseen ryhmään, jossa on muitakin poikasi kaltaisia. Muut lapset eivät kärsisi ja lapsesi saisi todennäköisesti enemmän tukea. Ihmettelin myös sitä, että lapsesi pahoipitelee muita lapsia, häiriköi jatkuvasti tunneilla, karkailee ym ja et halua häntä erityisluokalle, koska siellä on "erityislapsia"? Musta sun väkivaltaisesti ja häiritsevästi käyttäytyvä lapsesi on erityislapsi käytöksensä puolesta, ei todellakaan normaalia ole...

 

["jkl"]

Jeah. Mä ole hyvä äiti, ja nähnyt ja kyrpiintynyt noihin häiriintyneisiin häirikköpentuihin. Joiden vuoksi koko luokka, mahdollisesti koko koulu kärsii.

Ja yleisesti ottaen, suurin osa näistä häiriintyneistä on saanut jo äidin vatsassa ollessan hitonmoisen määrän myrkkyjä. Tupakoitsijoiden kakaroita, joilta aivot tuhottu. Tai sitten äidin ja isin pikkukullanmuruja, joita ei ole saanut komentaa, ettei tule paha mieli. Ja sitten jossain vaiheessa menee vanhemmillakin yli se käytös, ehkä. ja siinä vaiheessa niille hirviökakaroille ei voi enää mitään. Vittuuntunut, sitä mä olen.

Kuule, asiat eivät ole ihan noin yksioikoisia. Sulla on sattunut olemaan hyvä tuuri ja joitakin asioita olet ihan varmasti tehnyt oikeinkin. Itse kumminkin määrittelisin hyvän äidin mm. empatiakykyiseksi, ja sitä ominaisuutta sinussa ei tosiaankaan ole. Itselle on yksi lapsista erityislapsi joka oli ensimmäisinä vuosinaan vaikeasti kasvatettava, muut lapset ovat taas olleet todella helppoja. Terveellisesti söin tuota erityislasta odottaessani ja samalla tavoin ollaan kaikki lapset kasvatettu.